Teknologia helpottaa ihmisten arkea nykyään monin tavoin. Siitä voi olla apua myös ikäihmisille, jotka pärjäävät vielä kotona pienen tuen turvin.

–On olemassa erilaisia turvapuhelimia, joihin saa myös lisälaitteita, kertoo kotihoidon aluevastaava Pia Riihioja Lohjan kaupungilta.

Perinteinen turvapuhelin muodostuu itse turvapuhelinlaitteesta sekä asiakkaan ranteessa tai kaulassa olevasta napista, josta painamalla hän voi tarvittaessa hälyttää apua esimerkiksi kaaduttuaan.

–Hälytys menee hälytyskeskukseen, josta tieto avuntarpeesta välitetään asiakasta auttamaan lähteville turva-auttajille. Hälytyskeskuksen päivystäjät ja kotiin tulevat turva-auttajat ovat hoitoalan ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia ja lähihoitajia. He voivat myös soittaa hätänumeroon, jos tarvitaan ambulanssia. Auttajat tulevat tunnin kuluessa hälytyksestä riippuen siitä, mikä asiakkaalla on ja kuinka nopeasti hän tarvitsee apua. Turva-auttajien toimipisteet sijaitsevat Nummelassa ja Karkkilassa.

Maksuttomiin lisälaitteisiin kuuluvat hälytysranneke pariskunnan molemmille kumppaneille, hellahälytin, joka hälyttää, mutta ei sammuta hellaa, sekä savu- ja häkävaroittimet, jotka tekevät hälytyksen, vaikka ikäihminen ei itse huomaisi reagoida tilanteeseen. Olemassa on myös hellavahteja, joka hälytyksen lisäksi myös sammuttavat hellan. Kaatumisanturit taas tunnistavat liikkeen perusteella kaatumisen ja tekevät hälytyksen. Laite tulee olla kiinni vyötäröllä tai kaulassa. Siinäkin on nappi, josta painamalla apua voi hälyttää myös itse.

Riihioja kertoo, että turvapuhelimet hinnoitellaan asiakkaan tulojen mukaan. Kuukausimaksu voi siten vaihdella 0–70 euron välillä. Lisäksi yksi turva-auttajien käynti maksaa 10 euroa. Kaatumisanturit puolestaan maksavat 13,30 euroa kuussa.

Älykäs ovivahti ja turvakello

Teknologiasta löytyy apua myös muistisairaan ihmisen tueksi.

–Älykäs ovivahti on todella hyvä muistisairaille. Senkin voi liittää turvapuhelimeen. Vahti hälyttää turva-auttajille, jos asiakas menee ovesta ulos tiettyinä aikoina, kuten kello 21.00–06.00 välillä. Ovivahti laitetaan ovenpieleen. Sitä sanotaan älykkääksi, koska se ei hälytä pelkästä ovesta kurkkimisesta, vaan vasta, jos asiakas todella lähtee ulos.

Saatavilla on myös erilaisia paikantavia laitteita ja turvakelloja, jotka tekevät hälytyksen omaisen kännykkään. Paikantava turvakello on samannäköinen kuin tavallinenkin rannekello.

–Omaiset voivat soittaa siihen ja asiakas voi soittaa läheisilleen. Kelloon voi rajata alueen. Jos asiakas poistuu sen alueen sisältä, kello hälyttää. Mukaan tarvitaan aktiiviset läheiset, sillä turva-auttajat auttavat vain kotona ja kodin välittömässä läheisyydessä. Turvakello sopii myös liikuntarajoitteisille, jotka haluavat liikkua, mutta pelkäävät kaatumista, Riihioja avaa.

Lääkeautomaatti ja lempiruoat ateria-automaatista

Monen muistisairaan kohdalla myös lääkkeiden ohjeenmukainen otto tuottaa haasteita.

–Kotihoidon asiakkailla on käytössä lääkeautomaatteja, jotka muistuttavat lääkkeiden otosta ja antavat oikean lääkepussin oikeaan aikaan. Jos asiakas ei ota lääkkeitään tiettyyn aikaan, automaatti tekee hälytyksen kotihoitoon. Kotihoidosta voidaan sitten olla puhelimella yhteydessä asiakkaaseen tai mennä käymään hänen luonaan. Automaatti tuo asiakkaalle omaa rauhaa, itsenäisyyttä ja turvaa lääkkeiden ottoon. Toki laite vapauttaa myös hoitajien aikaa enemmän apua tarvitseville asiakkaille, Riihioja sanoo.

Ruoanlaittokaan ei ole nykyään ongelma, sillä saatavilla on ateria-automaatteja, kuten Menumat, jonka pakastimeen mahtuu kerrallaan 14 ateriaan. Laitteessa on myös lämmitin ruokia varten. Ruokavalikoimaakin riittää, sillä Riihioja laskee, että valittavana on noin 80 eri ateriavaihtoehtoa. Joka päivälle siis voi valita eri ruoan tai vaikka täyttää koko Menumatin yhdellä lempiruoallaan.

–Laite kertoo, mikä ruoka on kyseessä, mitä asiakkaan pitää tehdä ja milloin ruoka on valmista. Myös hoitaja voi ajastaa laitteen jo aamulla. Ihmiset ovat pitäneet Menumatista.

Kuvapuhelimen avulla ohjausta, tukea ja ryhmätoimintaa

Kuvapuhelinpalvelua käynnistetään nyt sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka eivät tarvitse fyysistä apua, vaan ohjausta ja neuvontaa arjen toimissaan.

–Voidaan ohjata, että asiakas muistaa syödä ja ottaa lääkkeet, toimintakykyä voidaan pitää yllä ja antaa psyykkistä tukea, Riihioja kertoo.

Kuvapuhelin voi olla esimerkiksi keittiönpöydälle sijoitettu tabletti.

–Kuvapuhelimen käyttö vaatii sen, että asiakas osaa tulla puhelimen ääreen tiettynä aikana. Sen kautta voidaan huhuillakin asiakasta, että täällä ollaan.

Riihioja kertoo, että kuvapuhelinpalvelu on ollut asiakkaiden mieleen.

–Se koetaan hyvänä ja tärkeänä. Asiakkaat pitävät siitä, että he voivat olla kuvapuhelimella yhteydessä oman hoitajansa kanssa. Kuvapuhelimeen mahtuu myös viisi omaisyhteyttä, joten asiakas voi olla sen avulla yhteydessä läheisiinsäkin.

Korona-aikana teknologia lisää myös asiakasturvallisuutta ja kevään aikana kuvapuhelimet tulevatkin useampien asiakkaiden saataville.

–Tulevaisuudessa kuvapuhelimen kautta voisi pitää etänä esimerkiksi ryhmätoimintaa, kuten jumppa- ja lauluryhmiä, Riihioja ideoi.

Teknologiasta turvaa ja sujuvuutta

Riihioja kertoo, että osalla asiakkaista on alkuun epäluottamusta teknologiaa kohtaan, mutta yleisesti ottaen esimerkiksi turvapuhelimen koetaan tuovan turvaa.

–Turvattomuuden tunne on usein se, joka haittaa kotona asumista. Teknologiasta on apua, mutta se ei poista kotihoidon tai paljon apua tarvitsevilla ympärivuorokautisen palvelun tarvetta. Se rauhoittaa kuitenkin päivää, kun asiakkaan luona ei tarvitse käydä niin montaa kertaa. Osa asiakkaista on sitä mieltä, että se on hyvä asia.

Hoitajia taas helpottavat esimerkiksi kännykän kautta toimiva sähköinen ovenavaus ja toiminnanohjausjärjestelmä.

–Asiakaskäynnit näkyvät työntekijän puhelimessa. Kun oven avaus tapahtuu puhelimen avulla, ei tarvitse kantaa mukana avainnippua. Puhelimesta näkyy myös se, miten asiakkaan luona tulisi tehdä. Lisäksi ne tilastoi käynnin pituuden, Riihioja kertoo.

SMS