Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vesiensuojeluyhdistys ry on osallistunut vesiensuojelutyöhön Karjalohjalla neljänkymmenen vuoden ajan.
Yhdistys seuraa järvien tilaa
Yhdistys seuraa Karjalohjalla Haapjärvellä, Kurkjärvellä, Vähäjärvellä, Nummijärvellä, Pentjärvellä ja Sikajärvellä vesien tilaa sekä teettää säännöllisesti vesistötutkimuksia Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:llä. Muutoinkin yhdistys seuraa ympäristön kehitystä ja osallistuu erilaisiin ympäristöprojekteihin.
Koska yhdistyksen toimialueella on runsaasti kesäasutusta, jäsenistö koostuukin pääosin kesäasukkaista. Jäseniä yhdistyksessä on runsaat 100.
Huoli Vähäjärvestä johti yhdistyksen perustamiseen
Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vesiensuojeluyhdistys ry perustettiin 1986. Perustajajäsenet olivat erityisen huolissaan Vähäjärven tilasta ja Pipolakodin aiheuttamasta jätevesikuormituksesta järveen.
Pipolakotiin valmistui vuonna 1986 maapuhdistamo. Maapuhdistamojen fosforinpoistokyky on kuitenkin tunnetusti heikko, joten kuormitus Vähäjärven suuntaan jatkui. Tilanne helpottui, kun Pipolakoti liittyi kaupungin viemäriverkostoon 2023.
Vähäjärven ongelmat ovat jatkuneet pitkään
Vähäjärven tila on koko yhdistyksen toiminta-aikana ollut huono. Hapettomuutta ja sinilevää esiintyy lähes joka vuosi. Erityisen huono vuosi on ollut 1990, jolloin asiasta uutisoitiin LU:ssakin. Viime vuosi oli myös erityisen huono; sinilevää ja muita leviä oli runsaasti.
Onkin ymmärrettävää, että alkuvuosien 1980–1990 toiminta keskittyi Vähäjärven asioihin. Yhdistyksen pitkäaikaista puheenjohtajaa ja perustajaa Hannu Pohjanpaloa työllistikin Vähäjärven ympärillä tapahtuva toiminta. Hänellä olikin runsaasti yhteydenottoja kuntaan ja viranomaisiin. Hän kirjoitti paikallislehtien yleisönosastoihin, teki lehtijuttuja liittyen järven tilaan ja ympäristön rakennus- ja kaavoitushankkeisiin.
Viime kesän helteet nostivat huolet esiin
Viime kesän ennätyshelteiden seurauksena Vähäjärven ongelmat tulivat taas voimallisesti esiin ja huolestuttivat ranta-asukkaita. Yhdistys teki kyselyn Vähäjärven vaikutusalueen ranta-asukkaille tiedustellen aktiivisuutta osallistua talkoilla järven kunnostustoimiin ja/tai taloudellisesti hankkeisiin.
Kysely sai positiivisen vastaanoton ja useimmat halusivat olla mukana kunnostushankkeissa. Loppuvuodesta pyydettiin LUVY:tä päivittämään 2010 laadittu Vähäjärven perustilaselvitys, jonka aktiiviset mökkiläiset maksoivat.
Raportti valmistuikin ennen vuoden loppua. Päivitetyn raportin mukaan Vähäjärven ravinnepitoisuudet ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan sitten 2000-luvun alun. Järven rehevöityminen kuitenkin jatkuu, mutta on hidasta. Merkittävin uhka on kesien lämpenemisestä johtuva kasvava sisäinen fosforikuormitus, mikä taisi olla viime kesän ongelmien syy. Tummuminen on tyypillistä Suomen järvissä, ja näin on myös Vähäjärvessä.
Toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2008
Yhdistyksen toiminta uhkasi loppua 2006, kun Hannu Pohjanpalo luopui puheenjohtajuudesta. Hallituksessa vaikuttanut Reijo Koivu sai puhuttua Urpo Nurmiston herättämään toiminnan uudelleen, ja vuonna 2008 hänet valittiinkin puheenjohtajaksi.
Alkajaisiksi teetettiin LUVY:llä Nummi-, Vähä-, Pent-, Kurk- ja Haapjärven perustilan selvitys, jossa todettiin, ettei mikään järvistä ole veden laadun perusteella hälyttävässä tilassa. Kaikki ovat kuitenkin reheviä ja ajoin happikatoisia.
Järvien seuranta on vakiintunut
Toiminta on vakiintunut, ja järvien veden laadun seurantaa on jatkettu teettämällä tutkimukset LUVY:llä sekä tarkkailemalla aktiivisesti omatoimisesti. Kaikilla suuremmilla järvillä onkin nyt oma tarkkailija-ranta-asukas.
Järvien tila on ollut kohtuullisen hyvällä tasolla, poikkeuksena viime kesän Vähäjärven huono sinilevätilanne, lienee muistoja vanhoista synneistä.
Isoja ympäristöhankkeita Myllyjoen alueella
Yhdistys on toteuttanut muutaman ison ympäristöhankkeen. Yksi tällainen oli 2015 toteutettu Enäjärvestä Nummijärveen laskevan Myllyjoen varressa olevien ränsistyneiden kalankasvatusaltaiden purku ja alueen maisemointi.
Toinen iso hanke oli 2017 samaisen Myllyjoen alajuoksussa olevan umpeenkasvaneen Myllylammen osittainen avaaminen avovesialueeksi ja kosteikoksi.
Nämä molemmat hankkeet toteutuivat Ykkösakselin, Uudenmaan ELY-keskuksen ja maanomistajien rahallisella tuella ja tietenkin vahvalla talkootyöllä.
Uusia aktiivisia toimijoita kaivataan mukaan
Yhdistyksen alueen monilukuisten järvien, jokien, purojen ja lampien vuoksi on toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää, että ranta-asukkaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan esimerkiksi tarkkailijoina ja toimijoina epäkohtien korjaamiseen sekä talkoisiin.
Uusia aktiivisia vesiensuojelusta kiinnostuneita kaivataankin mukaan yhdistyksen toimintaan.
Lisätiedot ja merkkivuoden juhla
Yhdistyksen Facebook-sivut löytyvät nimellä Rahikkalan Pipolan Nummijärven vesiensuojeluyhdistys ry. Yhdistyksen puheenjohtaja on Urpo Nurmisto.
Yhdistys juhlii merkkivuotta 13.6.2026 klo 13.00 alkaen Karjalohjan seurojentalolla. Tilaisuudessa esitelmöi Helsingin yliopistosta professori Jukka Horppila aiheesta ”Rehevöityneen järven kunnostuksen haasteellisuus ja järvien tummuminen”.
Teksti ja pääkuva Urpo Nurmisto
