Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi ensi vuoden valtion budjettia koskevan mietintönsä, ja samalla se on ratkaissut, miten jakamaton määräraha kohdennetaan. Länsi-Uusimaa on tässä jaossa voittajien joukossa, sillä se saa merkittäviä panostuksia niin tiehankkeisiin, sairaaloiden selvityksiin kuin kulttuuritoimintaankin. Määrärahan kohdentaminen on syntynyt hallituspuolueiden välisessä sopimuksessa. RKP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Henrik Wickström iloitsee siitä, että useat alueen yhdistykset, järjestöt ja hankkeet saavat nyt kaivattua valtion rahoitusta. Vaikka jaettava kokonaismäärä on aiempaa pienempi, Wickström painottaa, että monia Länsi-Uudenmaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä panostuksia on silti onnistuttu sisällyttämään budjettiin.
Liikenneturvallisuus ja raideliikenne edellä
Infrastruktuurihankkeet saavat osakseen huomattavan potin, mikä parantaa liikenneyhteyksiä ja turvallisuutta merkittävästi. Valtatie 25:n tievalaistusta laajennetaan Tammisaaresta Hangon suuntaan peräti 420 000 eurolla, mikä on tärkeä askel alueen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi Inkoossa Suurkirkontien ja Innanbäckintien ensimmäinen osuus päällystetään uudelleen 200 000 euron panostuksella, ja samoin Kirkkonummen Kabanovintie saa parannusta 200 000 eurolla. Kansanedustaja Wickström on erityisen tyytyväinen VT 25:n valaistuksen parantumiseen, joka hänen mukaansa lisää liikenneturvallisuutta huomattavasti. Hän korostaa myös Suurkirkontien ja Innanbäckintien työn jatkuvan, jotta koko tieosuus saataisiin rahoitettua tulevina vuosina.
Kaksi tärkeää raideliikenteeseen liittyvää selvitystä saa niin ikään rahoituksen eduskunnalta, jotka molemmat avaavat uusia mahdollisuuksia alueen liikkumiselle. Ensimmäinen niistä keskittyy kantatie 51:een, jossa selvitetään liikenneturvallisuutta parantavia toimia Siuntion ja Karjaan välillä 30 000 eurolla. Samalla arvioidaan, olisiko monikaistaisen tien jatkaminen Siuntiosta aina Karjaalle saakka tarkoituksenmukaista, kun nykyiset suunnitelmat ulottuvat vain Inkoon rajalle. Toinen merkittävä selvitys kohdistuu Lohjan asemaan, jossa tutkitaan mahdollisuutta avata se junaliikenteelle hyödyntämällä Hanko–Hyvinkää-rataa sekä pistoraiteen rakentamista Lohjalta rantaradalle, tähän selvitykseen myönnetään 30 000 euroa. Wickström pitää näitä selvityksiä alueen kannalta erittäin tärkeinä, sillä esimerkiksi kantatie 51:n nelikaistaistamisen tarve on herättänyt paljon keskustelua. Hän näkee raideliikenteen selvityksen Lohjalle tärkeänä koko alueen palveluiden saavutettavuuden kannalta, korostaen paremmin hyödynnetyn junaliikenteen tuomia etuja.
Terveydenhuolto ja koulutus investointien kohteena
Sairaanhoito ja koulutus saavat nekin oman osansa valtion panostuksista, erityisesti selvitysten muodossa, jotka tähtäävät palveluiden kehittämiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen. Lohjan sairaalaa koskeva selvitys arvioi synnytystoiminnan mahdollisen palauttamisen tarvetta, mikä on ollut viime vuosina kiihkeän keskustelun aihe Länsi-Uudellamaalla. Tähän ulkopuoliseen selvitykseen palveluvalikoiman kehittämisestä myönnetään 20 000 euroa. Raaseporin sairaala saa rahoitusta selvitykseen (25 000 euroa), jossa kartoitetaan alueen palvelutarpeita asukkaiden näkökulmasta ja huomioidaan kielellisten oikeuksien toteutuminen.
Lisäksi käynnistetään 25 000 euron selvitys, joka keskittyy ruotsinkielisen korkeakoulutuksen edellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen Länsi-Uudellamaalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Wickström kertoo olleensa keskusteluissa muun muassa Arcadan kanssa, joka on osoittanut kiinnostusta ruotsinkielisten koulutusten tarjoamiseen alueella. Hän painottaa yhteistyön merkitystä Novian, Arcadan, kuntien ja elinkeinoelämän välillä. Hän iloitsee erityisesti siitä, että nämä selvitykset saavat rahoituksen, sillä ne antavat uutta pontta sairaaloiden kehittämiselle ja osoittavat, että Lohjan synnytysosaston kohtalo arvioidaan nyt myös valtakunnallisella tasolla.
Kulttuurielämän monimuotoisuuden tuki
Länsi-Uudenmaan laaja ja elinvoimainen kulttuurielämä saa niin ikään tunnustusta ja tukea valtion budjetista. Useat paikalliset yhdistykset, museot ja teatterit saavat avustuksia, joiden toivotaan tukevan ja kehittävän paikallisten toimijoiden arvokasta työtä ruohonjuuritasolla. Kansanedustaja Wickström pitää tärkeänä nostaa esiin juuri tätä ruohonjuuritason työtä, joka luo elinvoimaa alueelle.
Tukea saavat kulttuuri- ja museotoimijat:
- Hankoniemen Rintamamuseo: 50 000 euroa
- Karjaan 700 vuotta, juhlavuoden toimintaan: 20 000 euroa
- Skärgårdsteatern r.f: 20 000 euroa
- Inkoon museo- ja kotiseutuyhdistys: 10 000 euroa
- Degerbyn Kyläyhdistys: 10 000 euroa
- Siuntio soi (Lux Musicae festivaali): 10 000 euroa
- Västnyländska ungdomsringen: 10 000 euroa
- Lohjan harrastajanäyttelijät: 10 000 euroa
- Hurja Hanko: 10 000 euroa
- Fallåker UF: 10 000 euroa
- Teatern Rampfeber: 10 000 euroa
Yhteenveto keskeisistä rahoituskohteista
Valtion panostukset Länsi-Uudellemaalle ovat monipuolisia ja kattavat alueen kehityksen kannalta olennaiset osa-alueet. Infrastruktuuriin kohdistuvat summat parantavat arjen sujuvuutta ja turvallisuutta teillä, kun taas raideliikenteen selvitykset avaavat oven tulevaisuuden liikenneratkaisuille. Terveydenhuollon ja koulutuksen selvitykset takaavat sen, että alueen palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja edistävät ruotsinkielisen koulutuksen mahdollisuuksia. Kulttuurielämän tuki puolestaan vahvistaa alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kansanedustaja Wickströmin mukaan nyt tehdyt panostukset, vaikka kokonaissumma onkin pienempi kuin aiemmin, ovat strategisesti tärkeitä ja osoittavat vahvan tahdon kehittää Länsi-Uuttamaata kokonaisvaltaisesti. Budjettineuvotteluissa saavutetut tulokset valavat uskoa siihen, että alueen tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan myös valtakunnan tasolla.
Kaiken kaikkiaan jaetut määrärahat, jotka on saatu jaettavaksi hallituspuolueiden välisellä sopimuksella valtiovarainvaliokunnan toimesta, tarjoavat alueelle hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämistyölle. Tiehankkeiden rahoitus (yhteensä 820 000 euroa tietyökohteisiin) lisää turvallisuutta ja sujuvuutta, kun taas raideliikenteen selvitykset (yhteensä 60 000 euroa) osoittavat tulevaisuuteen. Sairaaloihin ja koulutukseen kohdennetut selvitykset (yhteensä 70 000 euroa) varmistavat palveluiden laadun ja kielellisten oikeuksien toteutumisen, mikä on erityisen tärkeää Länsi-Uudenmaan kaltaisella kaksikielisellä alueella. Kulttuurin tuki (yhteensä 160 000 euroa) puolestaan pitää yllä alueen rikasta historiaa ja monimuotoista nykypäivää. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
