Lohjan kaupunginorkesterin syyskausi on jo alkanut elokuun alun loistokkaan LEAD!-konsertin ja viime viikonlopun huippusuositun Factory By The Lake -festivaalin myötä, ja konsertissa torstaina 5.9.2024 klo 19 avataan kausi myös Laurentius-salin osalta. Kamarimusiikkia ja käyrätorvia -konsertissa Lohjan kaupunginorkesteri saa vieraakseen brittiläis-saksalaisen maailmanluokan huippukornisti Alec Frank-Gemmillin, joka myös toimii konsertin kapellimestarina.
Alec Frank-Gemmill
Alec Frank-Gemmillin tie käyrätorvensoittajaksi kulki varsin takkuisten pianotuntien kautta, ja soitinvalintaan oli sattumallakin osansa: Luokassa, jossa nuori Alec kävi pianotunneilla, oli säilytyksessä opettajan miehen käyrätorvi. Ehkäpä soitin oli tullut pianotuntien aikana jo visuaalisesti tutuksi, mutta käänteentekeväksi kokemukseksi muodostui se kerta, kun epätoivon täyttämien pianotuntien jälkeen Alec kokeili käyrätorvea ja sai siitä omaksi riemukseen välittömästi kunnollisen äänen. Sillä tiellä hän on edelleen. Frank-Gemmill tunnetaan laajasta repertuaaristaan ja erittäin monipuolisesta soittotekniikan hallinnastaan, sillä modernin soittimen lisäksi hän on opetellut soittamaan kaikkia nykyisen käyrätorven edeltäjiä luonnontorvesta lähtien. Viime vuosina Frank-Gemmillia on nähty myös kapellimestarina, niin myös tulevassa konsertissa. Frank-Gemmillia kiehtoo johtamisessa erityisesti mahdollisuus välittää muille muusikoille – ja sitä kautta luonnollisestikin myös kuulijoille – omaa musikaalista osaamistaan ja näkemystään.
Johannes Brahmsin (1833–1897) serenadi nro 1
Illan ohjelmaan kuuluu Johannes Brahmsin (1833–1897) serenadi nro 1. Säveltäjä Robert Schumann oli muutama vuosi ennen traagista kuolemaansa ylistänyt 20-vuotiasta Brahmsia ja nimennyt tämän Beethovenin musiikilliseksi perilliseksi. Tällainen ylistys loi säveltäjälle, vieläpä niin nuorelle, melkoiset paineet. Brahms rohkenikin vasta yli 40-vuotiaana lunastaa Schumannin odotukset julkaisemalla ensimmäisen sinfoniansa. Sinfoniaa edelsi joukko erilaisia sävellyksiä, joilla hän haki kokemusta säveltäjänä – sekä vältteli säveltämisen kuninkuuslajia, sinfoniaa. Serenadi nro 1 D-duuri op. 11 on yksi näistä teoksista. Brahms sävelsi sen ensin pienelle kokoonpanolle, mutta ystäviensä säveltäjä ja pianisti Clara Schumannin ja viulisti Joseph Joachimin kehotuksesta hän lopulta laajensi sen täysmittaisen sinfoniaorkesterin soitettavaksi. Serenadi nro 1 sai kunnian olla Brahmsin ensimmäinen julkaistu orkesteriteos. Teos lähenee jo sinfoniaa, ja siinä kuuluu selkeästi Brahmsin kyvykkyys orkesterisäveltäjänä. Laajennettuaan serenadinsa suuren orkesterin soitettavaksi Brahms ilmeisesti tuhosi teoksen aiemmat versiot. Tämänkertaisessa konsertissa saamme kuitenkin kuulla, mitä Brahmsilla saattoi olla mielessään säveltäessään teostaan ensimmäistä kertaa, sillä vanhan musiikin rekonstruktion spesialisti Alan Boustead on rekonstruoinut teoksen niille yhdeksälle soittimelle, joille Brahms sen aikanaan sävelsi.
Richard Strauss
Richard Straussin (1864–1949) rakastetusta oopperasta Ruusuritari tehtiin sittemin myös orkesterisarja, jonka nyt kuulemme. Ooppera on yhdistelmä komediaa, parodiaa ja katkeransuloista lempeä, jossa Octavian-nuorukaisella on rakkaussuhde jo varattuun naiseen, ruhtinatar Werdenbergiin. Tämä kuitenkin ymmärtää olevansa liian vanha nuorukaiselle. Octavian tapaa nuoren ja kauniin Sophie-neitosen, joka taas on luvattu vaimoksi karkeakäytöksiselle maalaisparonille. Mutkikkaiden juonittelujen jälkeen nuoret saavat lopulta toisensa. Orkesterisarjassa kuullaan oopperan kohokohtia, mm. alkusoitto, ”hopearuusun ojentaminen” ja paroni Ochsin valssi.
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethovenin (1770–1827) Es-duurikvinteton saattaminen esityskuntoon oli aikanaan melkoinen tilkkutäkki: Beethoven lienee aloittanut teoksen säveltämisen jo ennen vuotta 1793 ja valmiiksi hän on ilmeisesti saanut sen muutamia vuosia myöhemmin. Teoksesta on kuitenkin säilynyt vain palasia ja niidenkin alkuperäiskäsikirjoitukset tuhoutuivat toisessa maailmansodassa Preussin valtionkirjaston pommituksissa. Onneksi jo vuonna 1862 monipuolinen muusikko ja säveltäjä L. A. Zellner täydensi Beethovenin materiaalin pohjalta kvinteton valmiiksi. Vaikka Beethoven ilmeisesti kaavaili teoksen soittimistoon vielä klarinettia, ei hän koskaan vaivautunut kirjoittamaan sitä nuottipaperille. Poikkeuksellisen teoksesta tekee joka tapauksessa sen kokoonpanon peräti kolme käyrätorvea oboen ja fagotin lisäksi.
ALEC FRANK-GEMMILL: Kamarimusiikkia ja käyrätorvia
To 5.9.2024 klo 19 Laurentius-sali
Alec Frank-Gemmill, käyrätorvi ja kapellimestari
Lohjan kaupunginorkesteri
Johannes Brahms: Serenadi nro 1 (sov. Alan Boustead)
Richard Strauss: Ruusuritari-sarja (sov. George Morton)
Ludwig van Beethoven: Kvintetto oboelle, fagotille ja kolmelle käyrätorvelle
netticket.fi/alec-frank-gemmill
