Lohjan kaupunginkirjastossa on käynnissä hanke, joka tuo lukemisen perheiden arkeen uudella tavalla. Hanke kantaa nimeä Perhetyötä lukutaidon vahvistamiseksi, ja sen tavoitteena on tukea erityisesti 5–12-vuotiaiden lasten lukutaitoa vapaa-ajalla. Toiminta perustuu ajatukseen, että lukeminen ei ole vain koulun asia, vaan tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Siksi kirjasto jalkautuu nyt sinne, missä perheet jo valmiiksi ovat.
Hanketta rahoittaa aluehallintovirasto, joka tunnetaan nykyisin nimellä Lupa- ja valvontavirasto. Kyseessä on jatkumoa Lohjan pitkäjänteiselle lukutaitotyölle, jota on tehty vuosien ajan yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Nyt katse on kuitenkin siirtynyt yhä vahvemmin koteihin ja vapaa-aikaan. Taustalla on huoli suomalaisten lasten lukutaidon heikkenemisestä.
Kirjastopyörä kohtaa perheet
Lohjalla on otettu käyttöön poikkeuksellinen mutta helposti lähestyttävä ratkaisu: iloisen oranssi kirjastopyörä. Pyörän kylkiä koristavat pupu ja kettu, jotka houkuttelevat lapsia pysähtymään. Sen laatikko-osaan mahtuu useita kassillisia kirjoja, ja se toimii liikkuvana kirjastona eri tapahtumissa.
Kirjastopyörä on nähty muun muassa varhaiskasvatuksen lukuiltapäivissä, Tenavatohinoissa ja Omenakarnevaaleilla. Kesällä se voi ilmestyä pop up -kirjastoksi Aurlahden rantaan. Tavoite on yksinkertainen: tuoda kirjat sinne, missä ihmiset ovat. Näin lukeminen tulee lähemmäs arkea ja madaltaa kynnystä tarttua kirjaan.
Pyörän kyydissä liikkuu lukukoordinaattori Noora Sivonen, joka kiertää Lohjaa koko vuoden ajan. Hän kohtaa perheitä, keskustelee lukemisesta ja jakaa vinkkejä arkeen. Hanke jatkuu vuoden loppuun asti, mutta sen vaikutusten toivotaan kantavan pitkälle tulevaisuuteen.
Lukeminen sydämen asiana
Sivonen ei ole sattumalta hankkeen keulahahmo. Hänelle lukeminen on ollut tärkeä osa elämää jo lapsuudesta lähtien. Virkkalan kirjasto toimi hänelle aikanaan toisena kotina, ja kirjojen maailma avasi ovia mielikuvitukselle ja oppimiselle.
Myöhemmin Sivonen työskenteli luokanopettajana, jossa hän pääsi edistämään lukutaitoa käytännön tasolla. Hän kertoo innostuvansa erityisesti silloin, kun toimintaa voidaan kehittää paremmaksi. Tässä hankkeessa hän pääsee kokeilemaan uusia ideoita ja luomaan toimintamalleja, joista hyötyvät sekä lapset että vanhemmat.
Hankkeessa kehitetään muun muassa uusia materiaaleja ja palveluita, jotka tukevat lukemista kotona. Tarkoitus ei ole lisätä perheiden kuormitusta, vaan tarjota helppoja ja innostavia tapoja tuoda lukeminen osaksi arkea.
Huoli lukutaidon heikkenemisestä
Suomalaisten lasten lukutaito on ollut pitkään kansainvälisesti huipputasoa, mutta viime vuosina suunta on muuttunut. Kansainväliset tutkimukset, kuten PIRLS ja PISA, osoittavat, että lukutaito on heikentynyt. Erityisesti heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut huolestuttavasti.
Lukutaito ei ole enää pelkkää tekstin lukemista. Monilukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tulkita erilaisia viestejä, kuvia ja medioita. Nykymaailmassa tämä taito on välttämätön arjen sujuvuuden kannalta.
Vaikka Suomi on edelleen keskimääräistä paremmalla tasolla, kehityssuunta herättää huolta. Siksi lukutaidon vahvistamiseen panostetaan nyt laajasti eri tasoilla.
Strategiat ohjaavat työtä
Opetushallitus on laatinut Kansallisen lukutaitostrategia 2030 -oppaan, joka ohjaa lukutaidon kehittämistä Suomessa. Strategiassa korostetaan yhteistyön merkitystä ja sitä, että lukemisen tukeminen kuuluu kaikille – ei vain kouluille.
Lohja on ollut edelläkävijä tässä työssä. Kaupunki on laatinut oman lukutaitostrategiansa vuosille 2024–2030. Strategia kokoaa yhteen eri toimijat ja luo selkeän suunnan lukutaidon vahvistamiselle.
Kirjasto on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Se toimii linkkinä kodin ja koulun välillä ja tarjoaa resursseja, joita perheet voivat hyödyntää omassa arjessaan.
Lukuvartti tuo muutoksen
Yksi hankkeen näkyvimmistä teoista on lukukampanja nimeltä Meidän perheen lukuvartti – Läskvarten i vår familj. Kampanjan tunnistaa kettulogosta, joka näkyy julisteissa ja tapahtumissa.
Kampanja kannustaa perheitä lukemaan yhdessä vähintään 15 minuuttia päivässä. Tutkimusten mukaan jo vartin päivittäinen lukeminen parantaa lukutaitoa merkittävästi. Puolen tunnin lukeminen voi nostaa osaamistasoa vieläkin enemmän.
Lukeminen ei kuitenkaan ole vain taitojen kehittämistä. Se tarjoaa myös yhteistä aikaa, keskustelunaiheita ja mahdollisuuden rauhoittua yhdessä. Samalla lapsen mielikuvitus, empatiakyky ja keskittymiskyky vahvistuvat.
Lukemisen monet hyödyt
Lukeminen vaikuttaa lapsen kehitykseen monella tasolla. Se tukee kielellisiä taitoja ja auttaa ymmärtämään maailmaa. Samalla se luo pohjan oppimiselle kaikilla elämän osa-alueilla.
Perheessä jaettu lukuaika voi myös vahvistaa vuorovaikutusta. Kun tarinoita luetaan yhdessä, syntyy luontevia keskusteluja ja jaettuja kokemuksia. Tämä lisää lapsen kiinnostusta lukemiseen.
Lukemisen ilo on usein avainasemassa. Kun lapsi löytää itseään kiinnostavia kirjoja, lukemisesta tulee mielekästä eikä pakollista.
Konkreettisia keinoja arkeen
Lohjan hanke tarjoaa käytännönläheisiä ratkaisuja, joita perheet voivat helposti soveltaa. Tavoitteena on tehdä lukemisesta osa arkea ilman suuria ponnisteluja.
Seuraavat keinot ovat keskeisiä:
- Säännöllinen lukuaika, esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa
- Kirjojen tuominen helposti saataville kotona
- Yhteiset kirjastokäynnit ja tapahtumat
- Lapsen kiinnostuksen kohteiden huomioiminen kirjavalinnoissa
- Lukemisen yhdistäminen muihin arjen hetkiin
