Sunnuntaina ratkaistiin tämän vuoden kunta- ja aluevaalien kohtalo. Jo ennen äänestyspäiviä oli melko varmaa, että tällä kertaa äänestysvilkkaus ei tulisi nousemaan kovin korkeaksi. Äänestysprosentti nousi aluevaalien suhteen koko maassa, mutta esimerkiksi tällä omalla alueellamme se jäi kuitenkin 53,5 % äänestäjistä. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista
Kuntavaaleissa Lohjan äänestysprosentti tipahti 50,9 %:iin sen oltua neljä vuotta sitten 51,4 %. Jos ihmiset olisivat enemmän kiinnostuneita äänestämisestä ja sillä vaikuttamisesta, voisi tulos olla aivan erilainen, kuin mitä se tällä kertaa oli. Äänestäjien keski-ikä laski 0,1 vuotta 53,2 vuoteen.
Millainen on uusi valtuusto Lohjalla?
Valtuuston pääpuolueena jatkaa Lohjalla vaalien voittaja SDP, joka sai nyt vaaleissa kolme uutta kuntavaltuutettua, ja on Lohjan valtuuston suurin puolue 14 kuntavaltuutetulla. Samalla Lohjan SDP:n Joona Räsänen oli Lohjan äänikuningas 1124 äänellään.
Siinä missä hallituspuolueet muualla Suomessa kärsivät tappion, Lohjalla Kokoomus säilytti kannatuksensa, ja paransi asemiaan saaden yhden lisäpaikan verrattuna istuvaan valtuustoon. Vaalien suurin häviäjä Lohjalla, kuten muuallakin Suomessa, oli Perussuomalaiset. Lohjalla Perussuomalaiset menettivät neljä valtuustopaikkaa.
Uuden valtuuston rakenne nyt alkavalla uudella valtuustokaudella Lohjalla: SDP 14 (+3), Kok 12 (+1), Vihr 5 (-1), ML 5 (+1), Kesk 4 (-), Vas 4 (+), PS 4 (-4), KD 2 (0) ja RKP 1 (-).
Lohjan nuorin valtuutettu on Meidän Lohjan vain 18-vuotias Otso Jolkkonen, joka sai lopulta 86 ääntä. Otson paikka valtuustossa ratkesi aivan kalkkiviivoilla, ja hänestä tuli Lohjan valtuuston nuorin jäsen.
– Tuloksia sai odotella ihan viimeiseen asti, mutta lopulta saatiin paikka minulle valtuustosta. Olen todella kiitollinen kaikille äänestäjille, ja odotan innolla valtuustotyötä nuorimpana valtuutettuna, kertoo Otso Jolkkonen itse.
Kommentteja valtuutetuilta
Lähetimme muutamalle valtuutetulle sähköpostia heti sunnuntai-iltana ja pyysimme kommenttia vaaleista, tässä vastauksia:
– Erittäin hyvä vaalitulos sekä puolueelle että itselle. Äänestäjiltä saatu luottamus velvoittaa toimimaan sen arvoisesti. Työ lohjalaisten puolesta jatkuu, Joona Räsänen (sd).
– Olen kiitollinen äänestäjille ja yllättynyt äänimäärän kasvusta kuntavaaleissa. Tulen jatkamaan työtä koko Lohjan eteen, kuten tähänkin asti, Päivi Alanne (kesk).
– Nöyrä kiitos saamastani äänimäärästä niin kunta- kuin aluevaalissa. Koen, että tekemääni työtä arvostetaan ja halutaan viedä vaikeassa tilanteessa alueemme asioita eteenpäin. Kokoomus voitti Lohjalla yhden valtuustopaikan lisää ja sai enemmän ääniä kuin aiemmin, se on hienoa. Uskon, että saamme hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä aikaiseksi valtuustossa. Alueella pyrin pitämään huolta, että Lohjan kaikki alueet otetaan huomioon päätöksenteossa ja ennen kaikkea Lohjan sairaalan asema yhtenä merkittävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä säilyy, Mikko Piirtola (kok).
– Onhan tämä tulos aika hiljaiseksi vetävä. Koen huonoa omaatuntoa siitä, että olen itse ollut liian vähän näkyvillä paikallisesti. Seuraavalla kaudella koko ryhmän täytyy tehdä kovemmin töitä ja niin, että äänestäjät myös näkevät sen työn mitä on tehty, vastaili Riikka Slunga-Poutsalo (PS).
Miten jatkossa – äänestysprosentti on saatava ylös
Kuntavaalien ja aluevaalien äänestysprosentti pitäisi saada ylös – lähemmäksi eduskuntavaalien noin 70 % tasoa, mutta miten? Ajatuksia ja ideoita on ympäri Suomen ja loogisimmat niistä liittyvät vaalien väliseen aikaan. Kuntalaisilla on saatavilla tietoa, mutta ei mielenkiintoa sitä hakemaan tai lukemaan, joten kuntalaisia tulisi aktivoida entistä enemmän olemaan kosketuksissa kunnalliseen päätöksentekoon.
– Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta. Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia – tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– On huolestuttavaa, jos paikalliset päätökset eivät enää innosta ja kiinnosta. Jokainen meistä käyttää kuntapalveluja, vaikka ei tule sitä ajatelleeksi. Kunnissa siis ratkaistaan monia arjen sujumisen kannalta tärkeimpiä asioita, Karhunen jatkaa.
– Kuntapolitiikka kaipaa avarakatseista keskustelua, ratkaisuhalukkuutta ja sitoutumista yhteiseen hyvään. Kuntien arki ei ole ääripäiden politiikkaa – se on hyvinvointia, turvallisuutta ja sujuvaa arkea, muistuttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Viimeaikainen tutkimus vahvistaa arkihavainnot: suomalaiset ryhmittyvät entistä enemmän samoihin mielipidekupliin. Kehitys vaikeuttaa yhteisen näkemyksen rakentamista ja voi lannistaa myös kokeneet päätöksentekijät. Tämä on näkyvissä esimerkiksi Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksessa, Pekola-Sjöblom toteaa.
Lohjalla tämä on tavallaan näkynyt mahdollisuutena osallistua erilaisiin kunnan rahan jakotapahtumiin, missä mietitään, mitä kuntalaisille tarjotaan, mutta näissä ei ole rahtuakaan politiikkaa näkyvissä. Lohjalaisia kiinnostaa kyllä se suunta, minne Lohja on menossa, mutta tulevia vaaleja ajatellen poliittisten puolueiden tulisi kehittää tapoja olla näkyvillä ja saatavilla entistä helpommin. Olisiko yksi mahdollisuus samantyylinen kuin vaalien aikana on nähty eri puolueiden kahvihuoneita ja tilaisuuksia, että jatkossa näitä vastaavia olisi tasaisesti läpi vuoden, ja jonne asukkaat pääsisivät kertomaan ajatuksiaan ja kommentoimaan meneillä olevista asioista? Nyt nämä yleisötilaisuudet vaalien välissä ovat lähinnä kuntavetoisia, tai kunnan alaisuudessa toimivien alueellisten instanssien järjestämiä – mitä jos näitä olisikin jatkossa puolueiden toimesta?
