Suomalainen design: tunteesta todelliseen arvoon?

Suomalaisen designin perusta ja klassikot

Suomalaisen muotoilun juuret juontavat syvälle historiaan, ja sen ydin on sidoksissa kansakunnan identiteettiin ja luonnonläheisyyteen. Muotoilun kultakaudeksi kutsutaan usein 1950– ja 1960-lukuja, jolloin maailmalle nousivat sellaiset nimet kuin Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck ja Alvar Aalto. Heidän teoksensa, jotka aluksi olivat funktionaalisia ja arkipäiväisiä käyttöesineitä, ovat vähitellen saaneet ikonisen aseman ja ovat nykyään himoittuja keräilykohteita. Kuten tunnetut ruotsalaiset kuraattorit ovat todenneet, suomalaisessa muotoilussa ei tehdä kompromisseja muodon, käytettävyyden tai käsityön suhteen. Tämä sitoutuminen laatuun ja ajattomaan estetiikkaan on avain siihen, miksi monet näistä klassikoista, kuten Alvar Aallon maljakot ja Hans J. Wernerin huonekalut, ovat edelleen tuotannossa tänäkin päivänä. Ne edustavat suunnittelua, joka kestää aikaa ja palvelee samanaikaisesti sekä esteettistä että käytännöllistä tarvetta, luoden perustan niiden pysyvälle arvolle.  

Tunnetuimpia suomalaisia design-suunnittelijoita ja aikakausien klassikoita:

• Alvar Aalto: Esimerkiksi Savoy-maljakko ja Paimio-tuoli.
• Tapio Wirkkala: Tunnettu lasitaiteestaan, kuten Kantarelli-maljakko ja useat lasiesineet.
• Timo Sarpaneva: Iittalan lasitaiteen mestari, jonka töihin kuuluvat muun muassa Tsaikka-lasit.
• Kaj Franck: Suunnitteli muun muassa ajattomat Kartio-lasit ja Kilta-astiat.
• Paavo Tynell: Erityisesti valaisimistaan tunnettu, esimerkiksi ”Lumilyhty”-valaisimet.
• Eero Aarnio: Modernin muotoilun ikoni, jonka töihin kuuluvat Pallotuoli ja Kuplatuoli.
• Birger Kaipiainen: Arabialle suunnitellut taidekeramiikkateokset, kuten ”Helmilintu”.

Muotoilun arvo kansantaloudessa

Muotoilun merkitys ulottuu paljon esineitä pidemmälle, se on osa laajempaa luovien alojen ekosysteemiä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perustana. Luovat alat luovat kansakunnan arvopohjaa ja vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä, tarjoten välineellistä arvoa, joka vaikuttaa maakuvaan ja talouskasvuun. Aineeton arvonluonti, joka kattaa suunnittelupalvelut, tuote- ja palvelumuotoilun sekä markkinoinnin, on yhä kasvava osa yritysten kokonaisarvoa. Tämän vuoksi valtionhallinto on pyrkinyt edistämään muotoiluosaamista esimerkiksi luomalla Finnish Design Centre -toimintamallin, joka tuo yhteen kehitysresursseja ja parantaa muotoilupalvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tämä osoittaa, että muotoiluun liittyvä arvo ei ole vain yksittäisen esineen estetiikkaa, vaan se on olennainen osa kansallista innovaatio- ja elinkeinotoimintaa, joka tuottaa arvoa monille toimialoille, kuten matkailuun.  

Design sijoituskohteena: tuotto ja riskit

Klassikoiden arvon nousu kertoo kiehtovasta prosessista, jossa alun perin arkinen tai funktionalistinen käyttöesine muuttuu himoitetuksi sijoituskohteeksi. Tämä muutos ei tapahdu sattumalta, vaan se on suora seuraus siitä, että esineet kantavat mukanaan syvää emotionaalista merkitystä ja kulttuurista painoarvoa. Intohimo kauneutta ja tarinoita kohtaan on usein se ensimmäinen askel, joka johtaa keräilyharrastukseen. Kun riittävä määrä ihmisiä jakaa saman esteettisen mieltymyksen ja historian arvostuksen, syntyy markkina, jossa esineen arvo nousee sen materiaalista tai alkuperäisestä tuotantokustannuksesta riippumatta. On olemassa suora yhteys menneisyyden kulttuurisen arvon ja nykyisen taloudellisen menestyksen välillä. Huutokauppatulokset, joissa klassikoiden hinnat ylittävät lähtöhintoja, toimivat paitsi taloudellisena osoituksena kysynnästä, myös vahvistavat näiden esineiden kulttuurista merkitystä ja mainetta, luoden positiivisen kehän, joka ruokkii molempia.  

Design-esineiden keräilyyn sijoittaminen on noussut mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi perinteisten osakkeiden ja kiinteistöjen rinnalle, mutta se eroaa merkittävästi näistä kohteista. Vaihtoehtoisena sijoituksena design sopii parhaiten pitkäjänteiseen salkkuun, jota halutaan hajauttaa. Tavoitteena on usein saavuttaa hyvää tuottoa samalla kun perinteiset markkinariskit pysyvät maltillisina. Esimerkiksi sijoitusrahastot tarjoavat helpon väylän päästä osaksi vaihtoehtoisia sijoituksia, kuten kiinteistöjä ja metsiä, ja niiden merkintäsummat voivat olla pieniä. Designiin sijoittaminen sen sijaan on suoraviivaisempaa, mutta myös riskialttiimpaa: sijoituksen tuotto muodostuu puhtaasti esineen arvon noususta, sillä ne eivät maksa osinkoja tai tuota vuokratuloja. Tämän vuoksi intohimo esineiden estetiikkaa kohtaan on usein alkuperäinen motiivi, mutta taloudellinen rationaalisuus on vähintään yhtä tärkeä onnistuneelle sijoittamiselle.  

Sijoittajan on syytä tiedostaa, että design-sijoittamiseen liittyy useita merkittäviä riskejä, jotka poikkeavat tavanomaisten sijoituskohteiden riskeistä. Ensimmäinen on likviditeettiriski. Toisin kuin pörssiosakkeet, joita voi myydä sekunneissa, design-esineiden myyminen voi olla hidasta ja haasteellista. Ostajien määrä on rajallinen, ja myynti tapahtuu usein huutokaupoissa, joissa myyntihintaa ei voi ennustaa ja myyntiprosessi voi kestää kuukausia. Tarve realisoida esine nopeasti voi pakottaa myymään sen huomattavasti alle sen markkina-arvon, mikä on suurin yksittäinen likviditeettiriskin ilmentymä. Toinen riski liittyy aitouteen. Design-markkinat ovat alttiita väärennöksille, ja aitona pidetty esine voi osoittautua arvottomaksi jäljennökseksi. Väärennöksen tunnistaminen vaatii asiantuntemusta, ja esimerkiksi Timo Sarpanevan ”Kajakki”-lasiveistoksen väärennöksen ja aidon kappaleen erottaa muun muassa lasimassan sävyn perusteella. Kolmas keskeinen riski on arvon vaihtelu. Toisin kuin pörssiyhtiön osakkeella, jolla on mitattava hinta, design-esineen arvo on subjektiivinen ja määräytyy huutokauppojen vasarahinnoista. Arvoon vaikuttavat tekijät, kuten signeeraukset, harvinaisuus ja säilytyskunto, ovat epäsystemaattisia ja vaikeasti ennustettavissa.  

Koska design-sijoittamiseen liittyy pääasiassa epäsystemaattisia, eli esinekohtaisia riskejä, on asiantuntijoiden rooli riskien hallinnassa ratkaisevan tärkeä. Huutokauppatalot, kuten Bukowskis, Helander ja Annmaris, toimivat sekä markkinapaikkoina että asiantuntijapalveluiden tarjoajina. Niiden asiantuntijat pystyvät vahvistamaan esineiden aitouden, jolloin sijoittaja voi luottaa ostokseensa. Vastaavasti, museot, kuten Designmuseo ja Alvar Aalto -museo, toimivat valtakunnallisina asiantuntijoina ja edistävät kulttuuriperintöä, mikä luo pohjan sijoitusmarkkinalle. Tämän vuoksi design-sijoittajalle asiantuntijat eivät ole vain lisäpalvelu, vaan pakollinen osa due diligence -prosessia, joka suojaa pääomaa ja parantaa esineen likviditeettiä. Esimerkiksi korkea vasarahinta Bukowskis-huutokaupassa voi johtua siitä, että esine on signeerattu ja alkuperäinen valmistaja on mainittu, mikä vähentää sijoittajan epävarmuutta. Vaikka kokoelmat ja keräilijät saattavatkin hakea vanhoja klassikoita , asiantuntijoiden arvio on silti avainasemassa yksittäisen teoksen arvon määrittelyssä.  

Keskeiset riskit ja haasteet designiin sijoittamisessa:

• Likviditeettiriski: Esineiden myyminen voi olla hidasta ja ostajien löytäminen vaikeaa.
• Väärennösriski: Aitous on sijoituksen perusta, ja väärennösten tunnistaminen vaatii erityisasiantuntemusta.
• Arvon vaihtelu: Esineen arvo voi vaihdella huutokauppakohtaisesti, eikä sen tulevaa kehitystä voi ennustaa luotettavasti.
• Säilytys ja kuljetus: Asianmukainen, olosuhteita hallitseva säilytys ja ammattimainen kuljetus ovat välttämättömiä, mutta kalliita lisäkustannuksia.
• Vakuutusriski: Perinteinen vakuutus ei välttämättä korvaa arvoesineiden vahinkoja täysimääräisesti.

Sijoitusmuoto	Pääoman menettämisen riski	Rahaksi muutettavuus (likviditeetti)	Kulut	Tuoton lähteet
Osakkeet	Korkea, hinta voi vaihdella merkittävästi	Yleensä helppoa, markkinatilanne vaikuttaa	Kaupankäyntikulut, välityspalkkiot, säilytyskulut	Kurssinousu, osingot
Sijoitusrahastot	Kohtalainen, arvo voi nousta tai laskea	Helppoa ja nopeaa, riippuu rahastotyypistä	Merkintä- ja lunastuspalkkiot, hallinnointipalkkiot	Rahaston sijoituskohteiden tuotto
Asuntosijoittaminen	Kohtalainen, markkinat ja velkavipu vaikuttavat	Hidas ja vaikea	Kiinteistönhoitokulut, lainojen korot, verot	Vuokratulo, arvonnousu
Design-esineet	Korkea, riippuu aitoudesta ja kunnosta	Erittäin hidasta ja vaikeaa, rajallinen markkina	Välityspalkkiot, säilytyskulut, vakuutukset, kuljetus	Vain arvon nousu

Keräilyn intohimo ja käytännön haasteet

Keräilyn motiivit ulottuvat paljon pelkkää taloudellista voittoa pidemmälle. Monille design-esineiden keräilijöille kyse on intohimosta estetiikkaa ja käsin tehtyjä esineitä kohtaan. He haluavat omistaa palan kulttuurihistoriaa ja ymmärtää menneisyyttä esineiden kautta. Tämä syvä tunneside luo keräilyyn vahvan tunnelatauksen, joka on keskeinen osa harrastusta. Designmuseon näyttelyt, kuten ”Keräilijät ja kokoelmat”, ovat tuoneet esiin keräilijöiden moninaisia motiiveja ja kokoelmien taustalla olevia tarinoita. Usein keräily keskittyy tiettyyn materiaaliin, kuten lasiin, tai tietyn suunnittelijan tuotantoon, mikä tekee kokoelmasta hyvin keräilijänsä näköisen ja ainutlaatuisen. Vaikka trendit vaihtuvat ja sijoitusarvo voi hetkellisesti nousta tai laskea, keräilyn perustana on aina omaan makuun luottaminen ja halu tutustua taiteeseen ja sen tekijöihin.  

Arvoesineiden omistaminen vaatii sijoittajalta myös käytännön logistiikan hallintaa. Oikeaoppinen säilytys ja kuljetus ovat välttämättömiä esineen arvon säilyttämiseksi. Varastointi tai muutto vaativat ammattilaispalveluita ja asianmukaisia pakkausmateriaaleja, kuten kuplamuovia ja tukevia laatikoita, jotta esineet eivät vaurioidu. Liian kosteat tai kuumat olosuhteet voivat ajan mittaan laskea esineen arvoa, ja vääränlainen käsittely voi johtaa korjauskelvottomiin vaurioihin. Vakuuttaminen on toinen kriittinen osa arvoesineiden hallintaa. Tavallinen kotivakuutus ei välttämättä tarjoa riittävää turvaa, sillä sen enimmäiskorvausmäärä arvotavaroille voi olla alhainen. Sen sijaan on suositeltavaa harkita erillistä arvotavaravakuutusta, jossa esineen arvo ilmoitetaan tarkasti vakuutusmääräksi. Tämä suojaa sijoitusta esimerkiksi tulipalon tai varkauden varalta, jolloin sijoittaja voi siirtää riskin hallitsemattomasta tapahtumasta hallituksi, vakuutuksen kautta katettavaksi kustannukseksi. Oikein hallinnoituna vakuutus on olennainen osa sijoituksen hallintaa ja pääoman suojelua.  

Tulevaisuuden näkymät suomalaiselle designille ja sen markkinoille ovat mielenkiintoisia, mutta eivät ilman haasteita. Ulkomaiset asiantuntijat ovat esittäneet kriittisen näkemyksen, jonka mukaan suomalainen nykymuotoilu nojaa liikaa menneisyyden klassikoihin, mikä estää uusien innovaatioiden syntyä ja niiden nousemista laajempaan tietoisuuteen. Tämä luo ristiriidan: keräilijät ja sijoittajat hakevat turvallisesti vanhoja, tunnettuja nimiä, mikä tekee uusien kykyjen tuotantoon sijoittamisesta epävarmempaa. Kuitenkin, globalisaation ja sosiaalisen median aiheuttama kuvatulva on tehnyt muotoilusta arkipäiväistä, ja juuri tämä korostaa ainutlaatuisuuden ja uniikin valmistuksen kysyntää. Tulevaisuudessa design-sijoittaminen voikin siirtyä yhä enemmän kohti ainutlaatuisia, uusia teoksia, jotka kantavat mukanaan uudenlaisia tarinoita, mikä edellyttää asiantuntijoiden ja toimijoiden aktiivista viestintää uusista teoksista ja tekijöistä.  

Asiantuntijapalvelut ja keskeiset toimijat designesineiden omistajalle:

• Huutokauppatalot: Esimerkiksi Bukowskis, Helander ja Annmaris tarjoavat asiantuntija-arvioita ja toimivat myyntipaikkoina.
• Museot: Designmuseo ja Alvar Aalto -museo tarjoavat asiantuntijapalveluita ja tietoa muotoiluperinnöstä.
• Konservointi ja restaurointi: Ammattilaiset, jotka ylläpitävät esineiden kuntoa ja arvoa.
• Vakuutusyhtiöt: Tarjoavat erillisiä arvotavaravakuutuksia, jotka kattavat esineiden arvon.
• Kuljetuspalvelut: Erityispalvelut, jotka ovat erikoistuneet arvoesineiden turvalliseen siirtämiseen.

Järkeä ja tunnetta samassa salkussa

Suomalainen design on ainutlaatuinen sijoituskohde, joka yhdistää taloudellisen potentiaalin ja syvän kulttuurisen merkityksen. Tämän analyysin perusteella on selvää, ettei sijoittaminen ole valinta järjen ja tunteen välillä, vaan näiden kahden harmoninen liitto on menestyksen avain. Järkevä sijoittaja ymmärtää, että intohimo estetiikkaa ja kulttuuriperintöä kohtaan on se voima, joka luo markkinoiden kysynnän ja nostaa esineiden arvoa. Samalla hän tiedostaa ja hallitsee käytännön haasteet, kuten likviditeettiriskin, aitouskysymykset ja asianmukaisen vakuutuksen tärkeyden. Kuten muillakin sijoitusmarkkinoilla, design-sijoittamisessa menestyy se, joka on perillä kaikista riskeistä ja panostaa asiantuntijapalveluihin varmistaakseen sijoituksensa arvon. Vaikka monet sijoitukset tehdään rationaalisesti, parhaat niistä usein syntyvät tunteen ohjaamana, mutta järjen tarkasti varmistamana. Suomalainen design tarjoaa harvinaisen tilaisuuden sijoittaa kauneuteen, historiaan ja tarinaan – ja saada siitä myös taloudellista tuottoa