Valtion työvoimatoimistojen pitkä aikakausi päättyi vuoden 2024 lopussa. Uudistus tunnetaan nimellä työllisyysalueuudistus, ja sen myötä TE-palveluista tuli osa jokaisen kunnan lakisääteisiä peruspalveluja. Työllisyysalueuudistuksen tavoitteena on parantaa työnhakijoiden työllistymistä ja vastata paremmin yritysten tarpeisiin. Palvelut halutaan tuoda lähemmäs asiakkaita: työnhakijoita ja työnantajia. Samalla pyritään tehostamaan työn ja tekijöiden kohtaamista sekä kytkemään työllisyyspalvelut osaksi kuntien elinvoimapalveluja ja paikallista kehittämistä. Uudistuksessa TE-toimistojen aiemmat tehtävät ja henkilöstö siirtyivät kuntien vastuulle, joten käytännössä sama asiantuntemus jatkuu, mutta nyt paikallisella otteella.
Työvoimapalvelujen siirto kunnille pohjaa paitsi hallitusohjelman kirjauksiin myös laajempaan hallinnolliseen trendiin lisätä paikallista päätösvaltaa julkisten palveluiden järjestämisessä. Työministeri Tuula Haatainen (Marinin hallitus) korosti uudistuksen valmisteluvaiheessa, että nykyisen kaltaisia työllisyyspalveluita on “tarpeen uudistaa niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti”, jotta ne tukevat paremmin alueiden elinvoimaa ja työllistymistä hyödyntäen koko kuntaekosysteemin tarjoamia mahdollisuuksia.
Työllisyyspalvelut kuntien vastuulle
Uudistuksen seurauksena jokainen työnhakija on oman kotikuntansa työllisyyspalveluiden asiakas. Työmarkkinatorin verkkopalvelu ja sähköinen Oma asiointi säilyivät ennallaan, eli työnhakijat voivat edelleen ilmoittautua työttömäksi, päivittää tilanteensa ja hoitaa muita asioita verkossa kuten ennenkin. Muuttunut on lähinnä taustaorganisaatio: jatkossa yhteydenotot tulevat kunnan työllisyysviranomaisilta valtion TE-toimiston sijaan.
Tavoitteena on, että työnhakija saa yksilöllisempää palvelua ja että kunnat voivat räätälöidä palveluja alueen työmarkkinatilanteen mukaan. Myös yritykset hyötyvät, kun kunnat voivat joustavammin tarjota tukea rekrytointeihin ja työvoiman kouluttamiseen paikallisten tarpeiden pohjalta. Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia, joita haluat kertoa muille – laita meille viestiä toimitus@ykkoslohja.fi osoitteeseen.
Lohjan työllisyyspalvelut uudessa mallissa
Lohjalla työllisyyspalvelut kokivat konkreettisia muutoksia heti vuoden 2025 alussa. Lohjan kaupungin työllisyyspalvelut järjestää nyt palvelut yhdessä Karkkilan kanssa, nimellä Lohja–Karkkila työllisyyspalvelut. Lohja toimii vastuukuntana, mikä tarkoittaa, että suurin osa hallinnosta ja koordinoinnista tapahtuu Lohjan kautta.
Lohjalla työllisyyspalveluiden toimipiste jatkaa samoissa tiloissa kuin aiempi TE-toimisto toimi, Nummentiellä kaupungin Yritystalolla. Palvelupisteen aukioloaikoja uudistettiin vuodenvaihteessa. Vuoden 2025 puolella Lohjan toimipiste on avoinna ilman ajanvarausta neljänä päivänä viikossa, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 12–16. Keskiviikkoisin Lohjan toimipaikka palvelee vain ajanvarauksella. Karkkilaan avattiin vuoden 2025 alussa oma palvelupiste kaupungintalolle, joka on avoinna keskiviikkoisin klo 12–16. Muina aikoina karkkilalaiset saavat palvelua Lohjan kautta sähköisesti tai puhelimitse.
Uudistuksen myötä valtakunnallinen TE-palvelujen puhelinpalvelu lakkasi, joten Lohja–Karkkila-alueella otettiin käyttöön oma puhelinneuvonta. Työnhakijat voivat soittaa paikalliseen palvelunumeroon. Lohja-Karkkila työllisyysalueen puhelinpalvelu p. 040 188 6099 palvelee arkisin ma–pe klo 9–11. Arkipyhät suljettu.
Lohjan seudun yritykset ja työnantajat ovat seuranneet uudistusta tarkasti. Lohjan Yrittäjät ry on ilmaissut sekä toiveita että huolia muutokseen liittyen. Yrittäjien mielestä on hyvä, että palvelut tulevat lähemmäs paikallisia toimijoita, mutta he pelkäävät kuntien välisen kilpailun mahdollisesti kiristyvän. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hotti on tuonut esiin huolen, että kun jokainen työllisyysalue hoitaa omia työnhakijoitaan, saattaa syntyä tilanne, jossa kunnat ”suojelevat omiaan” esimerkiksi työnhakijoita koskevissa asioissa. Lohja ja Karkkila toimivat yhdessä, mutta naapurikunnat Vihti, Kirkkonummi ja Siuntio ovat eri työllisyysalueella, mikä voi yrittäjien mukaan tuoda uudenlaista jännitettä alueiden välille.
Samalla Lohjalla odotetaan myös hyötyjä: kun kaupungilla on suora vastuu työllisyydestä, se voi kehittää palvelujaan joustavasti. Lohja on jo aiemmin panostanut työllistämishankkeisiin, ja nyt nämä toimet voidaan kytkeä osaksi kunnan strategiaa entistä tiiviimmin. Länsi-Uudenmaan alueella järjestetäänkin seminaareja ja yhteistyötilaisuuksia, joissa kunnat, yritykset ja järjestöt yhdessä pohtivat keinoja parantaa työnhakijoiden palveluita.
Uudistuksen ensikokemukset ja tuleva kehitys
Uudistuksen ensivaihe Länsi-Uudellamaalla on sujunut ilman suuria katkoksia palveluissa. Työnhakijat ovat voineet asioida totutusti verkossa ja saaneet tarvittaessa ajan paikalliselta virkailijalta. Moni muutos näkyy tavalliselle työnhakijalle lähinnä taustalla: lomakkeet ja asiointikanavat säilyivät samoina, mutta päätöksenteko on paikallisempaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema nuorten työllistymisseteli on tulossa käyttöön myös Lohjalla ja Karkkilassa. Setelin avulla halutaan tukea 18–29-vuotiaiden nuorten työllistymistä ja madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä. Tavoitteena on, että seteli otettaisiin käyttöön vuoden 2026 alusta. Tuen kohderyhmänä ovat erityisesti 18–29-vuotiaat nuoret. Avustus kattaisi noin 50 % nuoren palkkakuluista kuuden kuukauden ajan.
Lohja-lisälle esitetään lisämäärärahaa työllisyyden tukemiseksi
Kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää kaupunginvaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä Lohja-lisään. Lohja-lisä on kaupungin harkinnanvarainen rekrytoinnin kuntalisä, jolla tuetaan lohjalaisten yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten, säätiöiden tai rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Vuoden 2026 osalta jakosääntöä on päivitetty siten, että lisän myöntäminen myös pienille yrityksille on mahdollista. Lohja-lisän tavoite on tukea kaupungin elinvoimaisuutta ja edistää lohjalaisten työllistymistä.
Esityksen mukaan Lohja-lisään varattaisiin yhteensä 390 000 euroa uusien päätösten tekemiseen vuonna 2026. Määrärahasta noin puolet kohdennettaisiin yrityksille ja puolet yhdistyksille, säätiöille tai rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Lisäksi esitetään 110 000 euron lisämäärärahaa vuonna 2025 tehtyjen ja vuodelle 2026 jatkuvien päätösten maksamiseen. Hallitus myös esittää, että työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahaa pienennetään 116 000 euroa Lohja-lisän käyttöönoton vuoksi.
