Remonttien määrät romahtaneet – taloudellinen epävarmuus ja korot painavat kuluttajia
Vuoden 2025 ensimmäiset neljännes on tuonut mukanaan merkittävän laskun remonttitoiminnassa. Urakkamaailman laajan selvityksen mukaan suurten remonttien tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt jopa 20–39 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Erityisen jyrkkä lasku on havaittavissa kattoremonttien (–21 %) ja energiaremonttien (–39 %) osalta, mikä kertoo kotitalouksien varovaisuudesta epävarmassa taloustilanteessa.
Syynä tähän kehitykseen on useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Koronouskut, inflaatio ja työmarkkinoiden epävarmuus ovat vaikuttaneet kuluttajien luottamukseen omaan taloudelliseen tilanteeseen. Monet perheet lykkäävät kalliita remontteja, koska säästöt ovat pienentyneet ja lainanottokustannukset nousseet. Urakkamaailman perustaja Kalle Koivuniemi korostaa, että erityisesti yli 10 000 euron remonttihankkeet ovat jääneet odottamaan parempia aikoja.
Piharemontit ja tutkimukset nousussa – kuluttajat satsaavat pienempiin parannuksiin
Vaikka suuret remontit ovat vähentyneet, pienten ulkotilojen parannustöiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Piharemonttien määrä on noussut noin 33 prosenttia, ja suosituimpia hankkeita ovat olleet asfaltointi, terassien uusiminen sekä viheralueiden uudistaminen. Tämä viittaa siihen, että kotitaloudet keskittyvät nyt lyhyen aikavälin ja edullisempiin ratkaisuihin, jotka tuovat näkyvää lisäarvoa asumiselle.
Lisäksi remonttikohteisiin liittyvien tutkimusten, kuten kuntokartoituksen ja kosteusmittausten, määrä on kasvanut. Tämä voi olla merkki siitä, että monet suunnittelevat tulevia remontteja, mutta odottavat taloudellisen tilanteen vakiintumista ennen hankkeiden käynnistämistä. Koivuniemi varoittaa, että jos kysyntä alkaa kasvaa nopeasti loppuvuodesta, remonttifirmoista voi tulla pulaa, mikä voi johtaa odotusaikojen pidentymiseen ja hintojen nousuun.
Alueelliset erot: Satakunta kipusi poikkeukselliseen kasvuun, Helsinki ja Tampere kärsivät
Remonttien väheneminen on ollut laajalle levinnyt ilmiö, mutta alueellisia eroja on silti havaittavissa. Satakunta on ainoa alue, jossa suurten remonttien määrä kasvoi (noin 10 %), mikä saattaa liittyä paikalliseen työllisyystilanteeseen tai alueellisiin tukimuotoihin.
Pääkaupunkiseudulla Helsingissä remonttien määrä laski noin 7 prosenttia, kun taas Espoossa (+2 %) ja Vantaalla (+6 %) tilanne oli hieman parempi. Tampereella (–7 %) ja Oulussa (–14 %) lasku oli vielä jyrkempi, mikä viittaa siihen, että suurimmissa kaupungeissa taloudellinen epävarmuus näkyy erityisen voimakkaasti.
Tulevaisuuden näkymät: Milloin remonttien kysyntä lähtee nousuun?
Koivuniemen mukaan remonttialalla on ollut vaikeat kaksi vuotta, mutta ensimmäiset toipumisen merkit ovat jo näkyvissä.
– Kun inflaatio tasaantuu ja korot laskevat, kuluttajien luottamus alkaa vahvistua. Tämä voi johtaa remonttien kysynnän kasvuun loppuvuodesta tai vuoden 2026 alussa.
Hän myös muistuttaa, että lykättyjä remontteja kertyy koko ajan, mikä voi aiheuttaa jopa kapasiteettiongelmia alalla tulevina vuosina.
Urakkamaailman data perustuu yli 11 000 tarjouspyyntöön, joten se tarjoaa luotettavan kuvan Suomen remonttimarkkinoiden tilanteesta. Jos olet suunnittelemassa remonttia, kannattaa seurata talouden kehitystä ja harkita hankkeen aloittamista ennen kysynnän kasvua, jotta voit välttää mahdolliset odotusajat ja hintapiikit.
