Valtakunnallista Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Yrittäjän päivän takana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka toiminnan tarkoituksena on yrittäjätoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden arvostuksen edistäminen. Tänä vuonna teemana on yrittäjyyskasvatus, mistä meillä lehtenä on hyvät muistot menneiltä vuosilta Laurean yrityslabran kanssa. Toivottavasti Lohjan, Siuntion ja Nummelan kouluissa on huomioita yrittäjän päivä. Yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin suunnattu Yrittäjän päivän ideapaja on joko yhden tai kahden oppitunnin mittainen, valmiiksi suunniteltu oppimiskokonaisuus, jota tehdessä oppii tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Materiaali pohjautuu NYTin Vuosi yrittäjänä sekä Vuosi yrittäjänä Intro -ohjelmiin.
Suomalainen yritys 2025
Tilastokeskus siirsi keväällä 2025 yritysten aloitus- ja lopetustiedot uuteen yritysdemografia-tilastoon. Siinä “aloittanut yritys” tarkoittaa toimintansa aloittanutta, kun taas “rekisteröity uusi yritys” kuvaa vain perustamista kaupparekisteriin (rekisteröinti ≠ toiminnan aloitus). Siksi vuoden 2025 neljänneskohtaiset luvut voivat erota toisistaan näiden kahden käsitteen välillä.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti 10 965 yritystä. Eniten aloituksia nähtiin toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M) – lähes 1 900 yritystä. Aloittaneita oli paljon myös rakentamisessa (F) ja kaupassa (G), mutta Tilastokeskuksen Q1-tiedote nostaa nimenomaan TOL M -sektorin selkeäksi kärjeksi.
Toisella neljänneksellä (Q2/2025) rekisteröitiin 16 955 uutta yritystä, mikä on 20 % enemmän kuin vuosi sitten. Rekisteröintipiikkiä selittää erityisesti kuljetus-, posti- ja kuriiritoiminnan yritysten moninkertaistuneet perustamiset. Näitä ovat siis erilaiset lähettipalvelut, kuten Wolt-kuskit.
Lopetetut yritykset 2025 toimialoittain
Samaan aikaan tammi–maaliskuussa toimintansa lopetti 21 433 yritystä. Eniten lopetuksia oli niin ikään ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (TOL M) toimialalla – yli 4 200 yritystä. Tämä kertoo siitä, että alalla on paljon pieniä toimijoita ja yritysdynamiikka on vilkasta molempiin suuntiin.
Tilastokeskuksen Q1-kommenttien mukaan koulutuksen (P) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen (R) toimialoilla lopettaneita oli yli nelinkertaisesti aloittaneisiin nähden. Kiinteistöalalla (L) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (K) aloittaneet ylittivät lopettaneet, kun taas rakentamisessa (F) aloittaneet kyllä kasvoivat, mutta lopettaneita oli silti enemmän.
Nettomuutos 2025 alkuvuonna
Yritysten nettomäärä oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi miinuksella: aloittaneita 10 965 vs. lopettaneita 21 433 → nettomuutos −10 468 yritystä. Alueellisesti suurimmat määrät sekä aloituksissa että lopetuksissa kasautuivat Uudellemaalle ja Pirkanmaalle.
Toisen neljänneksen ennätyksellisen vilkkaat rekisteröinnit (16 955) viittaavat siihen, että Q2 toi vastavirtaa perustamispuolelle, mutta vasta “aloittaneet vs. lopettaneet” -tilaston Q2-julkistus kertoo, kääntyikö nettosuunta.
Yksinyrittäjiä oli Suomessa noin 230 000 yritystä kaksi vuota sitten. Vuonna 2023 Suomessa oli yhteensä 580 048 yritystä. Näistä 93,5 % kuului kokoluokkaan 0–4 henkeä, mikä kertoo pk-sektorin ja erityisesti mikroyritysten dominoivasta asemasta rakenteessa.
Yrityslohja ja Lohjan lukemat
Kuluvan vuoden aikana perustettujen yritysten määrä oli elokuussa jo 191, kun vastaavana ajankohtana viime vuonna määrä oli 162. Mikäli tahti jatkuu samankaltaisena loppuvuoden, perustettujen määrä nousee lähes 300 yritykseen, joka on ollut tyypillinen määrä. Yrityksiä on lopettanut tänä vuonna 73, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana määrä oli 88.
Vuonna 2024 perustettujen yritysten määrä laski ja lopettaneiden yritysten määrä nousi, mutta nyt näyttää siltä, että palataan yhden poikkeusvuoden jälkeen ”normaalille” tasolle. Kuluvan vuoden aikana yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa on myös käynnistynyt hyvin, sillä yritysten perustamisneuvontaan tulee runsaasti asiakasohjauksia työllisyyspalveluista.
Haastava kysyntä- ja taloustilanne on yritysneuvonnassa näkynyt siten, että yritysten kasvuun ja investointeihin liittyvässä neuvonnassa on ollut kuluvana vuonna rauhallisempaa. Myös rahoituksen saatavuuteen liittyvät haasteet ovat siirtäneet investointeja.
YritysLohjan yritysneuvonta on apuna yrityksen kaikissa vaiheissa. Liittyipä asiasi yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajanvaihdokseen tai taloushuoliin, YritysLohjan asiantunteva ja maksuton yritysneuvonta palvelee. Yritysneuvonnan asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla, kuluvan vuoden osalta NPS on 100 ja asiakastyytyväisyys 4,9/5.
Yrittäjyys Suomessa
Karkeana peukalosääntönä Suomessa “joka toinen” yritys on elossa viiden vuoden kohdalla. Tilastokeskukseen viitannut Ylen uutisjuttu kiteytti asian: noin puolet suomalaisyrityksistä toimii vielä viiden vuoden jälkeen perustamisesta. EU-tasolla 2013-kohortin 5 vuoden eloonjäämisaste oli 45 % (aktiivisia 2018), ja 2014-kohortilla 45 % (aktiivisia 2019). Suomi sijoittuu näissä vertailuissa yleensä hieman EU-keskiarvon yläpuolelle. Parhaille sijoituksille yltävät Ruotsi, Alankomaat sekä Belgia. Erot maiden välillä ovat pitkälti pysyviä ja liittyvät rakenteisiin (toimialajakauma, yrityskoot, markkinat), eivät yksittäisen vuoden suhdanteeseen
Tilastokeskuksen analyysin mukaan yritysten eloonjääminen heikkeni pitkään 1990-luvulta 2000-luvun alkuun, mutta kääntyi 2003 jälkeen nousuun. Tämä viittaa siihen, että moderni sääntöpohja ja markkinarakenne ovat tukeneet hieman aiempaa parempaa 3–5 vuoden selviytymistä. Yrittäminen on siis nykyään varteenotettava vaihtoehto.
Eloonjäämisaste on keskimääräistä korkeampi pääomavaltaisissa toimialoissa (teollisuus, kuljetus/logistiikka, kiinteistöpalvelut) ja matalampi ravintola- ja kaupan aloilla. Myös yritysmuoto vaikuttaa: toiminimissä 5 vuoden eloonjäämisaste on tyypillisesti matalampi kuin osakeyhtiöissä. Tämä kuvastaa riskiprofiilia ja markkinadynamiikkaa: matalan pääomakynnyksen aloille tulee paljon uusia kokeiluja, joista osa karsiutuu varhain, kun taas raskaammilla aloilla kynnykset ja pääomasidonnaisuus ovat korkeampia mutta selviytyjät vakaampia.
