Galleria Luts & Taidelainaamon tiloissa avautuu kolmen taiteilijan monipuolinen näyttelykokonaisuus, joka ulottuu öljyvärimaalauksista surrealistisiin veistoksiin ja kokeelliseen mediataiteeseen. Galleria Lutsin, Jemma-tilan ja mediataidetila LUMEn näyttelyt tarjoavat katsojalle sekä visuaalista runsautta että syvällisiä eettisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja.
Galleria Luts: Ville-Petteri Turkia – Tuntoiset olennot
Lohjalaisen Ville-Petteri Turkian (s.1977) näyttely Tuntoiset olennot käsittelee empatiaa eläimiä kohtaan sekä ihmisen eettistä kamppailua oman keskeneräisyytensä ja ristiriitojensa äärellä. Turkian öljyvärimaalaukset ja piirustustekniikat rakentavat moniulotteisen, kerroksellisen kuvakielen, joka haastaa katsojan pohtimaan omaa asemaansa suhteessa muihin eläviin ja tunteviin olentoihin.
Näyttely jatkaa Turkian aiempaa tuotantoa, jossa taide toimii välineenä vaiettujen aiheiden, kuten vallan ja väkivallan, tutkimisessa. Tuntoiset olennot laajentaa näkökulmaa eläinsuhteeseen ja kysyy: voiko taide herättää aidon empatian?
Kysyimme Ville-Petteriltä hänen taiteestaan:
– Töiden sanallistaminen on aina hieman hankalaa. Aihe on ollut mielessäni pidempään, ja jotain siihen liittyvää on kertynyt, nyt kiihtyvään tahtiin. Eli fokus on nyt kääntynyt itselläni vahvemmin tähän.
Koen toislajisten oikeudet tärkeiksi, mutta tämä kokemus on enemmän rationaalisen päättelyyn perustuva kuin tunteeseen. Tunteen yhdistäminen asiaan on vaikeaa. En ole vegaaninen tai edes vegetaristi. Olen pystynyt vähentämään lihansyöntiä ja maito tuotteiden käyttöä merkittävästi, mutta siihen se on jäänyt. Minulla ei ole paloa asian muuttamiseen.
Teokset ovat osa tätä prosessia. Yritän ymmärtää paremmin itseäni ja sitä miksi olen tässä tilanteessa. Koitan lukea asiasta ja oppia ymmärtämään paremmin, tuntemaan enemmän. Huomaan että Elina Aaltolan kirjat, kirjoitukset ja ajatukset ovat olleet suureksi avuksi. Varsinkin empatiaa koskevat kirjoitukset ovat avanneet uusia näkymiä.
– Teoksien osalta voin sanoa, että suurin osa niistä ottaa paljon aikaa. Useimmiten niissä on useita kerroksia, ja niistä vain osa on näkyvillä. Maalaus on hidasta, koska yleensä odotan edellisten kerrosten kuivumista ennen seuraavan kerroksen maalausta. Ajattelen että tämä kerroksellisuus, rosoisuus ja epätäydellisyys kertovat eläimistä (ihminen mukaan lukien) ja elämästä. Niin paljon on pienimmänkin asian taustalla.
Näyttelytila Jemma: Anna Olla
Raaseporilainen Anna Olla (s.1980) tuo näyttelytila Jemmaan monitaiteisen kokonaisuuden, jossa kohtaavat maalaus, veistos ja sanataide. Hänen teoksensa kutsuvat kävijän peilaamaan omia tunteitaan, muistojaan ja tiedostamattomia kerrostumiaan. Unikuvien inspiroimat teokset käsittelevät ihmisyyden ja luonnon, kehon ja hengen, irrallisuuden ja yhteyden teemoja.
Ollan surrealistiset veistokset ja symbolisesti latautuneet maalaukset elävät vuoropuhelussa runojen ja tekstien kanssa – tarinallisuus virtaa teoksen ja sanan välillä. Taiteilijan intuitiivinen työskentelytapa pohjautuu luontoyhteyteen, elämän kiertokulkuun ja hiljentymisen viisauteen.
Mediataidetila LUME: Niina Suominen – Diabolus ex Machina
Niina Suomisen (s.1973) kokeellinen mediataideteos Diabolus ex Machina tarkastelee teknologian virheitä ja järjestelmien pettävyyttä. Teos leikittelee klassisen teatterin ”deus ex machina” -ajatuksella ja kysyy, voisiko koneesta laskeutuvan jumalan sijaan tänä päivänä esiin astua jotain aivan muuta – ehkäpä perkele itse?
Suominen yhdistää konkretismia ja avantgarde-animaatiota tuottaen visuaalisesti häiritseviä ja kiehtovia kuvasarjoja näyttöteknologian virheistä. Teos paljastaa, kuinka järjestelmien murtumapisteet voivat luoda uudenlaista estetiikkaa – kauneutta virheen kautta. Suominen asuu ja työskentelee Merimaskussa Varsinais-Suomessa.
Uudet näyttelyt nähtävillä 19.7. 2025 saakka.Avoinna ma-pe 13:30-18:00, la 10:00 – 14:00
