Iso osa suomalaisista on syntynyt vielä aikana, kun Suomi oli täysin erilainen, kuin mitä maamme on tänä päivänä. Ei siis mikään ihme, että moni nykyaikainen tilanne voi vanhempia ikäryhmiä jopa kummastuttaa. Suomalaiset ovat kuitenkin yleisesti ottaen ottaneet viime vuosikymmenten kehityksen avosylin vastaan. Miten tämä kaikki on vaikuttanut häihin ja juhlimiseen Suomessa?
Suomalainen hääperinne elää parhaillaan historiansa suurinta murrosvaihetta. Vanhat kirkolliset rutiinit ja jäykät etikettisäännöt väistyvät vähitellen uudenlaisten tapojen tieltä. Suomalainen hääkäsitys, jossa päivä etenee “vihkiminen–kahvit–juhla”, on alkanut elää, kun mukaan tulee tapoja, joissa juhliminen kestää pidempään tai rakentuu useammasta osasta.
Modernit häät ovat yhä useammin yhdistelmä suomalaista pelkistettyä tyyliä ja kansainvälisiä vaikutteita. Tämä muutos heijastaa suoraan yhteiskunnan monimuotoistumista ja globaalia verkostoitumista.
Sosiologit kuvailevat nykyistä hääkulttuuria ”yksilöllisyyden juhlaksi”, jossa perinteitä ei enää seurata sokeasti. Parien halu erottua ja luoda omannäköisensä tilaisuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan monikulttuuriset liitot tuovat juhliin uusia elementtejä, jotka rikastuttavat koko juhlaperinnettä. Suomalaiset häät eivät ole enää pelkkää haitarinsoittoa ja lakkakakkua.
Kulttuurien kohtaaminen näkyy konkreettisesti hääjuhlien ohjelmassa, ruokalistoissa ja jopa pukeutumisessa. Monet suomalaiset parit lainaavat elementtejä ulkomailta, vaikka heillä ei olisi suoraa ulkomaista taustaa. Internet ja sosiaalinen media ovat toimineet tässä kehityksessä voimakkaina katalyytteinä. Instagram ja Pinterest muokkaavat käsitystämme siitä, miltä ”oikeiden” häiden tulisi näyttää. Sosiaalinen media teki häistä myös julkisemmat hääparin julkaistessa videoita ja kuvia juhlistaan.
Kirkosta kohti vapautta
Kirkollisten vihkimisten määrä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Siviilivihkimisistä on tullut arkipäivää, mikä antaa pareille enemmän vapautta valita vihkipaikka. Häitä vietetään nykyään teollisuushalleissa, metsän siimeksessä tai jopa pariskunnan omalla takapihalla. Tämä vapautuminen on mahdollistanut myös monikulttuuristen tapojen luontevamman yhdistämisen.
Vihkiminen itsessään on muuttunut virallisesta toimituksesta henkilökohtaiseksi tarinankerronnaksi. Monet parit haluavat, että heidän yhteinen matkansa näkyy ja kuuluu seremonian aikana. Puheet ja itse kirjoitetut valat ovat yleistyneet suomalaisissakin häissä. Tämä on selkeä vaikutus angloamerikkalaisesta hääkulttuurista, joka on rantautunut Suomeen viihteen välityksellä.
Uskonnoton hääjuhla tarjoaa puitteet, joissa eri uskontotaustoista tulevat suvut voivat kohdata neutraalilla maaperällä. Tämä on erityisen tärkeää monikulttuurisissa liitoissa, joissa halutaan kunnioittaa molempien osapuolten taustoja ilman ristiriitoja. Juhla keskittyy tällöin ihmisten väliseen yhteyteen ja rakkauteen dogmien sijaan.
Maut maailmalta lautasella
Suomalainen hääpöytä on kokenut täydellisen muodonmuutoksen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Perinteinen karjalanpaisti ja perunasalaatti ovat saaneet rinnalleen makuja Aasiasta, Lähi-idästä ja Välimereltä. Ruoka ei ole enää vain ravintoa, vaan se on osa hääparin identiteetin ilmaisua. Buffet-pöydät ovat täyttyneet mausteisista vaihtoehdoista ja eksoottisista raaka-aineista.
Monikulttuurisissa häissä ruoka on usein se elementti, jolla toisen osapuolen kulttuuri tuodaan parhaiten esiin. Intialaiset mausteet tai välimerelliset mezet voivat elää sulassa sovussa suomalaisen savukalan rinnalla. Tämä fuusiokeittiö on luonut uusia standardeja suomalaisille pitopalveluille. Catering-yritysten on nykyään pystyttävä vastaamaan hyvin monimutkaisiinkin makutoiveisiin.
Mitä “suomalainen hääperinne” tarkoittaa nyt
Suomalaisuus häissä ei ole kadonnut, vaan se on muuttunut valikoivaksi. Pari poimii perinteestä ne kohdat, jotka tuntuvat merkityksellisiltä, ja jättää loput pois ilman syyllisyyttä. Monikulttuurisuus on samalla tehnyt suomalaisista häistä uteliaampia, koska moni on oppinut, ettei yhtä oikeaa kaavaa ole olemassa.
Häiden muuttuminen Suomessa näkyy lopulta tunnelmassa. Päivä on useammin parin näköinen, ja juhla on aiempaa useammin perheiden yhteinen neuvottelu, jossa jokainen saa jotain tuttua. Useimmiten se on myös pariskunta itse, joka maksaa juhlat, joten he saavat tehdä siitä juuri sellaiset, kuin itse haluavat ja toivovat budjettinsa rajoissa.
KO
