Päätoimittaja

Hyvinvointi ja perhe

Ykkös-Lohjalla on ollut viimeiset vuodet tapana antaa jokaiselle lehdelle jokin teema. Tämä viikon teemana on hyvinvointi ja perhe.

Aihe itsessään on niin moninainen, että kaikkea ei yhdessä artikkelissa voi käsitellä mutta lähtökohdaksi otettiin nykyaika ja sen tuomat trendit.

Kokonaishyvinvointi

Hyvinvoinnista puhuttaessa voidaan keskittyä niin henkiseen hyvinvointiin tai liikunnalliseen puoleen tai miettiä hyvinvointia kokonaisuutena. Jokaisella meistä on varmasti erilainen ajatus siitä, koska itsellä on asiat hyvin ja miten hoidamme omaa hyvinvointiamme. Meillä kaikilla on entistä parempi pääsy tietoon internetin kautta kuin oli ennen sitä, mutta vastaavasti meillä on pääsy liian suureen määrään tietoa, joista osa on myös väärää tietoa.

Otetaan esimerkiksi ruoka. Mitä pitäisi syödä, kuinka paljon pitäisi syödä ja koska pitäisi syödä. Vanhemmille meistä on opetettu jo koulussa ravintoympyrä ja puhuttu siinä samalla myös liikunnan merkityksestä mutta toisaalta kauppojen hyllyt, pikaruokaravintolat ja muut eri vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja elämäntavat ovat muuttuneet, että se vanha ravintoympyrä ei tunnu enää riittävältä. Miten huomioimme luomutuotteet, entä allergiat, entä lähiruoan? Onko terveellisempää syödä argentiinalaista pihviä vai suomalaista lammasta? Viimeisten 40 vuoden aikana kauppojen valikoima on lisääntynyt kaikessa suhteessa ja tosiasiassa meillä on liikaakin valinnanvaraa, mikä on jo johtanut siihen, että kaupoissa tulee paljon hävikkiä ja ruokaa menee roskiin – markkinatalous on siinä kaiken takana.

Elämäntapamme muuttuu

Kun sitten puhutaan hyvinvoinnista ja perheestä, huomataan siinäkin nopeasti, että yhteiskunta on muuttunut. Elämäämme on tullut entistä enemmän vaihtoehtoja mitä tehdä vapaa-ajalla, kotona, eikä töitäkään ole enää pakko tehdä, sillä yhteiskunta voi tukea työttömiä pysymään kotona ja olla hakematta töitä. Ennen tehtiin paljon kollektiivisesti, yhdessä, yhteisen asian eteen, nykyään monessa tilanteessa on lähtökohtana ”minä”, näin on ollut Euroopassa jo viimeiset 30 vuotta ja trendi on vain vahvistunut.

Minä ajattelu johtaa väistämättä ongelmiin. Kukaan ei enää halua tehdä ns. raskaita tai likaisia töitä, eikä kukaan oikeastaan halua myöskään ottaa mitään vastuuta, mutta halutaan tehdä sitä, mistä tykätään.

Hyvinvointiin ja perheeseen liittyy vahvasti myös oman ajan lisääminen, harrastusten lisääntyminen ja erilaiset itsensä kehittämiset ja elämäntaidon opettelut, joista ennen ei ollut mitään tietoa. Samalla aikakäsityksemme on tiukentunut ja kaiken taustalle on tullut kellonajat.

Perheen hyvinvointia voidaan laskea rahassa, talon koossa, uudessa autossa, lomamatkoissa mutta kuinka monet oikeasti viettävät aikaa perheen kesken, sisäisesti, ilman rahallista ajattelua.

THL on tutkinut, että suomalaisten hyvinvointi on keskimäärin kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta silti väestöryhmien väliset erot hyvinvoinnissa ovat kasvaneet.

Perhearvot

Suomalaiset odottavat nyt lapsi- ja perhepolitiikalta kolmea asiaa: joustavia tapoja yhdistää perhe ja työelämä, investoimista lasten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä solidaarisuutta sosiaaliturvaan niin, että lapsiperheiden köyhyys ratkaistaan. Puhutaan myös perheystävällisistä työpaikoista, mitä se tarkoittaa käytännössä? Tosiasia on, että Suomessa syntyvyys on laskenut. Lasten tilalle on tullut ura ja työ ajattelu. Perhearvot ovat muuttuneet täysin. Tulevaisuuden Suomi tarvitsisi lisää lapsia, miten tällainen kehitys saadaan aikaiseksi? Eri tutkimusten mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2035 jollei syntyvyys lisäänny, eli miten saa nykynuoret perustamaan perheen, eikä asettamaan vapaa-aikaa, uraa ja omaa itseä edelle?