Voisi luulla, että näin internetin aikana me tietäisimme entistä paremmin, mitä meidän tulee syödä, jotta söisimme terveellisemmin.

Onko asia näin vai ei? Totta on ainakin se, että internet on täynnä tietoa, ongelmaksi tulee se, että mitä enemmän sitä tietoa lukee, sitä enemmän löytää vastakkaisia mielipiteitä. Parhaimmillaan jopa lääkäreillä on erilaisia ohjeita ja ajatuksia siitä, mitä meidän pitäisi syödä.

Suomessa terveellisiä ravitsemussuosituksia havainnollistetaan ruokaympyrän avulla. Vuonna 1987 suomalaisia kehotettiin juomaan kuusi–seitsemän desilitraa maitoa päivässä, lisäksi voi syödä 30 grammaa juustoja. Kehotettiin myös suosimaan vähärasvaisia tai rasvattomia laatuja ja huomautettiin, että maidon voi korvata piimällä tai luonnonjogurtilla.

Ravintosuositus 2014

Vuonna 2014 (viimeisin suositus) naisten suositeltiin syövän päivässä noin kuusi annosta viljavalmisteita, miesten noin yhdeksän. Yksi annos vastaa esimerkiksi yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa tai yhtä leipäviipaletta. Lautasellinen puuroa vastaa kahta annosta. Kasviksia on koko ajan kehotettu lisäämään, ja monipuolisuus on aina ollut suotavaa. On arvioitu, että noin 30% suomalaisista noudattaa suosituksia edes suurin piirtein, miten on omalla kohdallasi? Eri ravintoaineiden kesken tulee vallita tasapaino, ja joustavuus on jees. Ruokavalio on kokonaisuus.

Toisaalla puhutaan, että lihaa, kalaa ja kananmunia tulisi päivän aikana saada reilusti, ja niiden ohella myös hyviä rasvoja esimerkiksi oliiviöljystä.

Juurekset, peruna, pähkinät, linssit, sienet, idut, siemenet ja yrtit tuovat ravintoon hiilihydraatteja, rasvoja, vitamiineja ja muita tärkeitä luonnollisia ravintoaineita, joita ihmiskeho tarvitsee voidakseen hyvin. Lihaa tulisi nauttia kohtuudella ja sitäkin tasaisesti, eikä vain punaista lihaa. Maitoa, leipää ja muita viljatuotteita sekä sokeria tulisi nauttia vain harvoin.

Syömistrendien ja juomienkin syntymiseen vaikuttavat myös monet muut asiat, siihen vaikuttavat ajatuksemme maapallon tulevaisuudesta ja siitä, mitä kaikkea ihminen voi kasvattaa maapallolla siten, että se olisi mahdollista vielä pitkälle tulevaisuuteen – puhutaan hiilijalanjäljestä, samassa yhteydessä muistetaan kuitenkin, että suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa. Lähes joka sadas kahvipapu maailmassa tuodaan Suomeen. Suomalaisten kahvinkulutus on käytännössä ollut samalla tasolla jo 90-luvun alusta lähtien ja käytämme vuodessa noin 10 kg/henkilö paahdettua kahvia, mutta esimerkiksi Liettuassa kahvin kulutus nousi 2015-17 yli 60%!

Hyvinvointia edistävän ruokavalion voi koostaa monella tavalla, eikä yhtä ainoaa oikeaa mallia ole. Jokainen voi etsiä parhaiten omaan elämäänsä, arvoihinsa ja makumieltymyksiinsä sopivan tavan syödä hyvin. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella. Osa ruoasta voi olla mitä vaan – vaikka suklaata ja pitsaa – kunhan perusta on kunnossa. Itse ruokavalion lisäksi olennaista on syömisen rytmittäminen. Varmista ettei nälkä pääse kasvamaan missään vaiheessa liian kovaksi.

  KO

Kommentoi kirjoitusta