
Joulu on antamisen ja saamisen aikaa. Joulu on yhdessäolon aikaa, mutta missä yhdessäolo tapahtuu, ja onko joulu perheille paikasta a paikkaan b ajamista tiukalla aikataululla?
Joulu on vuoden kiireisintä aikaa
Onko monen perheen joulun odotusaika erilaisten viestien välittämistä:
Tässä olisi lasten lahjalistat, ja samalla haluamme et tätä ja tota on jouluaterialla. Ethän unohda kinkkua. Muistathan et Neiti A on vege, B on laktoositon ja C gluteeniton. Tulemme sitten jouluaattona kello 13.30 ja lähdemme kello 16, emme ehdi syödä kuin pikaisesti, mutta onhan kaikki sitten valmiina, kun tulemme ja lahjapaketit valmiina mukaan otettavaksi. Tänä vuonna emme ehdi jäämään pidemmäksi aikaa, kun pitää olla kello 17 jo C:n luona.
Näitä ja vastaavia toiveita lapset ja lapsenlapset latovat perheen vanhemmalle ja isovanhemmille vuodesta toiseen, joulusta toiseen.
Varmasti on perheiden, lasten ja sukulaisten mukava viettää perhejoulua isovanhempien luona ja niin varmaan olisikin hyvä olla. Mutta oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, että onko perheen vanhuksilla oikeasti varaa kaikkiin vaatimuksiin ja oletuksiin?
Ehkei hän syystä tai toisesta uskalla sanoa mikä taloudellinen tilanne tai jaksaminen oikeasti on. Kenties hän pelkää jäävänsä muuten yksin, kun nuorempi polvi saattaisi loukkaantua, jollei pitopöytä olisi valmiina vieraille juuri oikeaan aikaan. Hänkö tekee kaiken ja maksaa kaiken? Olisiko aika tehdä toisin?
Onko meillä oikeasti kiire?
Ovatko nykypäivän kiireet syynä, että oletamme jonkun jaksavan ja haluavan kattaa valmiin pöydän? Vai onko kyse siitä, että joulut nyt on aina vietetty näin, vanhojen (uusien) perinteisen mukaisesti isovanhemmilla nopeasti syömässä käyden? Ei vain huomata ikääntymistä, ja sen tuomia haasteita. Ethän ajattele, että tällä mummolla on vain aikaa, ja siksi hän/he voi tämän kaiken tarjota?
Voisiko hän vuorostaan tulla teille valmiiseen pöytään? Nyt olisi oikein hyvä hetki miettiä ja ottaa asia esille. Tapoja löytyy monia. Koko syksyn on puhuttu nousevista kustannuksista. Palkat ja eläkkeet ei niinkään ole nousseet kulujen mukana, ja kiirekin on monesti meidän korviemme välissä, eikä niinkään todellista.
Yhdessä tehden, kaikkien kanssa
Isojen sukujen kanssa voi luonnollisesti olla hankalaa järjestää yhteistä joulujuhlaa, mutta kenties tänä vuonna voisi aloittaa uuden perinteen, jossa isovanhemmat haetaan ajoissa nauttimaan joulun tunnelmasta teillä kotona? Tai mennään ajoissa isovanhemmille laittamaan joulu heille – kerrankin?
Joulu on muistamisen, ja yhdessä olon aikaan. Se ei tarkoita välttämättä isoja lahjakasoja, tai pöytää täynnä jouluherkkuja, vaan sitä yhdessä olemista, ja edes kerran vuodessa ilman hirveätä kiirettä eteenpäin. Pienellä vaivalla aikaa kyllä löytyy, jos ei heti aattona, niin kenties joulupäivänä tai Tapaninpäivänä, olisi nyt aika muuttaa omia jouluperinteitä, ja huomioida omat isovanhemmat aivan uudella tavalla.
KO