Ajankohtaista

Päätoimittaja

Kansallinen vedyn siirtoverkko muokkaa Suomea – Lohjallakin kaivetaan

Suomi seisoo uuden energiakauden kynnyksellä, ja kansallinen vetysuunnitelma on noussut yhdeksi maamme historian merkittävimmistä energiainfrastruktuurihankkeista. Gasgrid Finland rakentaa valtion mandaatilla vedyn siirtoverkkoa, joka on avainasemassa vihreän siirtymän ja uuden, vetypohjaisen teollisuuden luomisessa. Tämä valtava hanke, jonka arvioitu kokonaiskustannus voi nousta jopa 5 miljardiin euroon, on suunniteltu tuomaan merkittäviä kilpailukykyetuja kunnille, yrityksille ja koko Suomelle, nostaen maamme Euroopan vetytalouden johtavaksi toimijaksi.

Valtioneuvoston periaatepäätös on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen: nousta Euroopan vetytalouden kärkijoukkoon. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi vetyputkilinja on välttämätön, sillä vety on äärimmäisen tehokas energiankantaja, ja sen hyödyntäminen mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisen energiajärjestelmässä sekä energian kausivarastoinnin viikoiksi tai jopa kuukausiksi.

Kansallisen siirtoverkon reitti kulkee alustavien suunnitelmien mukaan Torniosta Inkooseen, haarautuen matkan varrella useisiin kohteisiin rannikolla, ja se sivuaa myös Lohjaa. Etelä-Suomen osuus kattaa peräti 20 kunnan ja kaupungin alueen, tuoden mukanaan sekä mahdollisuuksia että kysymyksiä.

Maankäyttö ja maanomistajien kuuleminen suurhankkeessa

On ymmärrettävää, että näin mittava infrastruktuurihanke herättää paljon kysymyksiä, erityisesti niissä kunnissa ja niillä alueilla, joiden kautta reitti on alustavasti suunniteltu kulkevaksi. On selvää, että vetyputken linjaus tulee kulkemaan lukuisten maanomistajien maiden kautta, ja siksi hankkeesta vastaava Gasgrid pitää ensiarvoisen tärkeänä avointa vuoropuhelua ja kattavaa kuulemismenettelyä. Maanomistajien ja kuntien kuuleminen on jo aloitettu osana YVA-prosessia, ja heille järjestetään useita tilaisuuksia, joissa he voivat esittää kysymyksiä, keskustella ja ilmoittaa mielipiteensä.

Lunastusmenettely: Näin maan hankinta etenee

Rakentamiseen tarvittavat maa-alueet hankitaan lopulta lunastusmenettelyllä, mikä on laissa säädelty prosessi, jolla varmistetaan maanhankinnan toteutuminen yhteiskunnan kannalta tärkeissä hankkeissa. Ennen lunastusluvan hakemista kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten kuntia ja maakuntien liittoja, ja maanomistajien näkemykset kerätään erillisissä tilaisuuksissa. Nämä palautteet ovat ratkaisevassa asemassa putken lopullisen ja optimaalisen reitin viimeistelyssä.

Kun reittisuunnittelu on valmis, järjestetään lunastuslain mukaiset kuulemiskokoukset, joissa maanomistajilla on tilaisuus antaa lausuntonsa. Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, mutta vähäisissä tapauksissa luvan voi myöntää myös Maanmittauslaitos.

Lunastettavat alueet ja korvaukset

Gasgrid lunastaa omistusoikeudella ne alueet, joita tarvitaan venttiiliasemille, paineenvähennysasemille, kompressoriasemille ja linkkiasemille. Näille alueille sekä putkilinjalle pääsyä varten hankitaan tarvittavat tieoikeudet. Itse putkilinjan ja anodikenttien kohdalla lunastetaan pysyvä käyttöoikeusalue, mikä tarkoittaa, että maanomistus säilyy. Lunastuskorvauksissa noudatetaan lunastuslakia, jonka mukaan maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus menetetystä omaisuudesta sekä aiheutuneista haitoista ja vahingoista. Korvaus perustuu kohteen markkina-arvoon, johon voidaan lisätä lain mukainen 25 prosentin lisäkorvaus. Maanomistajalla on myös oikeus ennakkokorvaukseen ennen lopullista lunastustoimitusta.

Hankkeen etenemisen aikataulu

Kansallisen vedyn siirtoverkon rakentamisen massiivinen hanke etenee vaiheittain, ja tässä on tiivistetty aikataulu tulevista avainhetkistä:

  • Vuosi 2025: Reittisuunnittelu ja YVA-menettelyn käynnistys kaikilla osuuksilla. YVA-ohjelman julkaisu syksyllä.
  • Vuosi 2026: Teknisen suunnittelun ja konsultoinnin kumppanuussopimukset. YVA-selostuksen julkaisu syksyllä.
  • Vuosi 2027: Verkon investointipäätökset ja lopulliset reittipäätökset YVA:n valmistuttua. Päälaitetoimitusten sopimukset.
  • Vuodet 2027–2028: Pääurakkasopimukset.
  • Vuosi 2027 alkaen: Muiden teknisten palveluiden, laitteiden ja materiaalien hankinnat.
  • 2030-luku: Vetyputken arvioitu valmistuminen ja käyttöönotto.

Miten voit vaikuttaa reittilinjausten suunnitteluun?

Vaikuttamisen mahdollisuus on parhaimmillaan suunnittelun alkuvaiheessa. Kansalaisilla ja maanomistajilla on nyt mahdollisuus antaa palautetta maanalaisen vetyputken alustavasta linjauksesta ja ilmoittaa huomioitavista kohteista reitin varrella. Kysely on auki koko hankekehityksen ajan, mutta palaute pyydetään antamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta se voidaan ottaa huomioon suunnittelussa. Lisäksi reittilinjauksen alueen kiinteistönomistajille järjestetään erikseen henkilökohtaisilla kirjeillä kutsuttavia tilaisuuksia ja YVA-menettelyn aikana kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Lisätietoa reittilinjauksesta ja palautteen antamisesta löytyy Gasgridin verkkosivuilta, ja yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse osoitteeseen maankaytto@gasgrid.fi.