Päivät pitenevät, luonto herää eloon ja suomalaistenkin kasvoille nousee hymy. Hymyä seuraa kuitenkin usein aivastus – kevään myötä alkaa paitsi valon ja kasvun aika, myös siitepölykausi. Herkimmät voivat oireilla jo tammi-helmikuussa etelästä tulevien kaukokulkeutumien takia. Keväinen katupöly ei tietenkään sekään helpota oloa. Siitepölyallergikot voivat onneksi lievittää oireita monin eri tavoin, jopa päästä niistä eroon.

Erilaiset allergialääkkeet ja -hoidot eivät ole vastoin monien odotuksia kovin hintavia. Joskus näihinkin menoihin voi kuitenkin tarvita apua lainan muodossa. Zmartan lainavertailu auttaa selvittämään ja vertailemaan erilaisia lainantarjoajia. Esimerkiksi siedätyshoitojen kustannukset voivat olla kumuloituessaan melko suuret – muista kuitenkin selvittää mahdollisuus Kelan korvauksiin.

Perinteiset lääkkeet

Silmätipat, nenäsuihkeet ja tabletit kuuluvat siitepölyallergikkojen perinteiseen keinovalikoimaan. Näiden suhteen valinnanvaraa riittää kosolti. Mikäli oireet ovat hyvin lieviä ja lyhytkestoisia, ei vaivaan välttämättä tarvita lääkkeitä.

Antihistamiinit ovat keinovalikoiman yleisin vaihtoehto. Näitä nautitaan yleensä tablettimuodossa ja näillä pyritään vähentämään histamiinin vaikutusta elimistössä. Histamiini on kehon merkittävin allergisen reaktion välittäjäaine, jota vapautuu myös esimerkiksi ampiaisen pistäessä.

Joitakin käyttäjiä perinteiset antihistamiinit väsyttävät, joskin usein väsymys on myös itse allergian oire. Nykyisten antihistamiinien kanssa tämä ongelma, kuten myös suun kuivuminen, on vähäisempää. Nenäsuihkeista tehokkaimpia ovat kortisonia sisältävät suihkeet, mutta nenän limakalvojen puhdistaminen esimerkiksi nenäkannun avulla on avuksi.

Antihistamiinia sisältävät silmätipat puolestaan lievittävät etenkin kiusallista silmien kutinaa. Niitä on saatavina myös kerta-annosteltavina pipetteinä, jotka eivät sisällä säilöntäaineita – säilöntäaineet nimittäin voivat aiheuttaa itsessään allergisia reaktioita herkimmissä. Mikäli käytät piilolinssejä, varmista silmätippojen soveltuvuus niiden kanssa apteekista.

Moni on löytänyt apua myös luontaistuotteista, esimerkiksi rannikkomännyn kuoriuutteesta valmistetusta Pycnogenol-valmisteesta. Sillä on havaittu olevan histamiinin eritystä vähentävä vaikutus, mutta tutkimustieto ei ole vielä kovin kattavaa. Toiset ovat kertoneet kotimaisten hunajavalmisteiden nauttimisen auttavan.

Useimmissa tapauksissa lääkkeiden käyttö kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkamista, ennaltaehkäisevästi. Juuri itselle sopiva valmiste löytyy kokeilemalla – allergialääkkeiden suhteen niiden toimivuus on hyvin yksilöllistä.

Siedätyshoito on hyvä vaihtoehto

Siedätyshoidon suosio on kasvattanut suosiotaan allergikkojen keskuudessa viime vuosina. Se vaatii kuitenkin pitkällistä, vähintään kolmen vuoden sitoutumista. Hoito vaatii aina lääkärin laatimaa suunnitelmaa. Siedätyksellä pyritään vähentämään elimistön reagointia allergeeneja kohtaan.

Tavallisesti siedätys hoidetaan pistoksina, mutta esimerkiksi heinäallergiaa vastaan potilasta siedätetään kielenalustablettina. Koivuallergiaa vastaan on käytetty myös kielenalusliuosta.

Pistokset aloitetaan usein seitsemän viikon pistosjaksolla, jossa pistoksia käydään ottamassa kerran viikossa. Tämän jälkeen hoitoa jatketaan ylläpidollisesti noin seitsemän viikon välein annettavin pistoksin kolmen vuoden ajan. Apua ei ole välttämättä odotettavissa kovin nopeasti, mutta koko jakson läpikäyneillä potilailla tulokset ovat olleet erittäin hyviä.

Sisätilojen siisteydellä on merkitystä

Oireiden lievittämisessä myös siivouksella on tärkeä osa. Kattava siivous tulisi hoitaa ainakin kerran viikossa siitepölyaikaan, eikä petivaatteita tai vaatetekstiilejä tulisi kuivattaa ulkona. Koneellinen ilmanvaihto on suositeltava, ja myös ikkunoiden hiukkassuodattimista on apua. Silmälasit tulisi pestä päivittäin, sillä ne keräävät siitepölyä runsaasti. Henkilöautoilijoiden tulisi myös huolehtia ilmansuodattimensa puhtaudesta ja vaihdosta.

Ulkoilun suhteen voi saada apua sen kohdistamisesta aamuihin ja myöhäisiltoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuus on pienempi. Myös sateen jälkeen pitoisuudet ovat hyvin alhaisia.