Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, karhua, sutta, ilvestä ja ahmaa. Ne on määritelty kokonsa ja elintapojensa perusteella suurpedoiksi eli ne ovat petoja, jotka ovat ravintoketjun huipulla.
Suurpeto karttaa luontaisesti ihmistä, mutta saattaa tulla yllätetyksi ja silloin se voi kokea tilanteen uhkaavaksi. Tällöin on mahdollista, että peto puolustautuu ja syntyy vaaratilanne. Erityisesti sairas tai loukkaantunut suurpeto saattaa käyttäytyä uhkaavasti.
Jos kohtaat suurpedon, joka ei säikähdä tai pakene sinut havaitessaan, ja koet tilanteen uhkaavaksi, soita hätänumeroon 112.
– On tärkeää korostaa, että silloin kun on välitön vaara, on tärkeää soittaa hätänumeroon. Jos esimerkiksi susi seuraa tai tulee pihaan, eikä kaikkoa kunnolla pois ihmisen havaittuaan, vaan jää kiertelemään lähistölle. Kaikista havainnoista on tärkeää ilmoittaa petoyhdyshenkilöille, jotta havaintoja voidaan tarkastaa ja kirjata LUKEN:n Tassu-järjestelmään. Näin saadaan tietoa petoeläinten kannoista ja liikkeistä. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvä riistahallinnon riista.fi -sivuilta, kertoo Jussi Roms Vihdin ja Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja.
– Vihdin ja Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen alueelta on kirjattu tänä syksynä elokuun alusta lukien noin 90 susihavaintoa ja noin 100 ilveshavaintoa. Ilves on hyvin yleinen ja havaintoja jää enemmän ilmoittamatta petoyhdyshenkilöille. Toisaalta lumettomaan aikaan varovaista ilvestä ei monesti havaita, vaikka se asustelisi lähistöllä. Susihavaintojen määrä on räjähtänyt tänä vuonna, ja riistanhoitoyhdistyksemme alueelle on asettunut ainakin kaksi susiporukkaa. Huolestuttavaa on, että ne eivät pelkää ihmisiä, ja kohtaamisia ihmisten kanssa on tapahtunut. Erityisesti havaintoja on Vihdin ja Nurmijärven rajan suunnalla molemmissa pitäjissä. Karhuhavaintoja on vain yksi ja sekin on epävarma. Ahmasta ei ole tehty tänä vuonna havaintoja, mutta muutama vuosi sitten niitä on tallentunut riistakameroihin.
Pienennä kohtaamisen mahdollisuutta
- Pidä ääntä kulkiessasi, jotta peto ehtii väistää sinua. Sovita äänenvoimakkuus ympäristön ääniin. Eläimiä kohtaa usein silloin, kun sataa vettä tai lunta tai tuulee kovaa, koska silloin äänet peittyvät helposti.
- Suurpedot voivat vierailla asutuksen lähellä helpon ravinnon toivossa. Siivoa pihapiiristä pois mahdollisesti petoja houkuttava ruoka.
- Jos peto vierailee pihassa, pyri pelottamaan se pois kolistelulla tai muulla kovalla äänellä. Älä lähesty eläintä esimerkiksi yrittäessäsi ottaa siitä valokuvaa.
- Koiran kanssa liikuttaessa koira kannattaa pitää kytkettynä tai kytkeä heti pedon havaitessasi.
Ilmoittamalla havaintosi paikalliselle petoyhdyshenkilölle autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta ja tuet riistantutkimusta.
Juuri muutama päivä sitten Pohjois-Suomessa saatiin lisäuutisia susien toiminnasta. Saksanmetsästysterrieri Roki joutui kesken jänisjahtinsa suoraan susien suuhun sunnuntaiaamuna 8.12. Pohjois-Karjalan Valkeasuolla. Pikkuisesta koirasta ei jäänyt raa’assa hyökkäyksessä jäljelle kuin tutkapanta – jopa valjaat olivat kelvanneet pedoille. Tämä on 29. koiriin kohdistunut susivahinko, josta Suomen Metsästäjäliitto tiedottaa tänä syksynä. Uutisoinnilla halutaan nostaa julkisuuteen susien vähentyneen ihmis- ja koirapelon seuraukset. Tapahtumapaikalta on lähimpään maalaistaloon noin 500 metriä. Tohmajärvellä, johon Valkeasuo kuuluu, on tehty paljon susihavaintoja. Metsästäjäliitto on aiemmin uutisoinut viidestä koiriin kohdistuneesta susivahingosta Tohmajärvellä ja naapurikaupunki Joensuussa.
