Lohjan kaupunki on tuonut toimintamalliinsa uuden Osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuden. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista
– Osallistuvassa budjetoinnissa (Osbu) kehitämme Lohjaa yhdessä lohjalaisten kanssa. Olemme varanneet Lohjan kaupungin vuoden 2023 talousarvioon 20 000 euroa, jonka käytöstä kuntalaiset päättävät. Osallistu ja ideoi osoitteessa lohja.fi/osbu. Aikaa on 26.3.2023 asti. Ideat voivat koskea esimerkiksi ympäristöä, vapaa-aikaa tai kulttuuria, ja ne voivat liittyä vaikkapa viihtyvyyteen, hyvinvointiin, tapahtumiin tai ihan vain kuntalaisten ilahduttamiseen, kertovat Lohjan kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Evita Malm sekä talousjohtaja Raija Lindroos.
Näin alkajaisiksi Lohjan kaupunki on siis antanut kaupunkilaisille noin kaksi viikkoa kehitellä ideoita 20 000 euron käyttämiselle. Esimerkiksi Kuopiossa kaupunki antoi 90 000 euroa viiden taloyhtiön asukkaiden päätettäväksi uuden asuin-ja palvelukampuksen kehittämiseen.
Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sitä voidaan toteuttaa erilaisin menetelmin, joista yksi on Porto Alegren -malli, jossa budjetointi on sisällytetty kaupungin tai kunnan talousarvioon, ja kansalaiset tekevät budjettiehdotukset yhteistyössä virkamiesten kanssa.
Kuntaliitto – neljä tapaa toteuttaa osallistavaa budjetointia
Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää tai tapaa. Sitä voidaan toteuttaa käytännössä monesta eri lähtökohdasta ja monin eri tavoin. Lähtökohtana voi olla jokin tehtävä tai toimiala, jonka määrärahojen käyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Toinen tapa on ottaa tietyn alueen, kunnan- tai kaupunginosan asukkaat mukaan taloutta ja resursseja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymys voi olla alueen palveluista, infrasta tai kehittämisestä. Kolmas tapa on suunnitella kertaluonteinen hanke, investointi, remontti tms. yhdessä asukkaiden kanssa. Neljäs tapa on osoittaa kiinteä, esimerkiksi vuosittain päätettävä prosenttiosuus koko kunnan tai toimialan budjetista asukkaiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi. Käytännössä rajanvedot eivät ole näin selkeitä, vaan toteuttamistapoja sovelletaan myös päällekkäin ja yhtäaikaisesti. Lohjalla on valittu tämä kiinteä kertaluonteinen lähestymistapa.
Porto Alegren malli
Osallistuva budjetointi kehittyi Brasilian Porto Alegressa, missä sotilasvallan kukistuminen avasi mahdollisuuden hallinnon uudistamiselle 1980-90-lukujen taitteessa. Se syntyi vasemmistoaktivistien pyrkimyksestä antaa asukkaille päätösvaltaa yhteisiin asioihin sekä uudistaa hallintoa vapaaksi sitä vaivanneesta korruptiosta. Porto Alegressa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli päätöksentekomahdollisuuksien ulottaminen erityisesti yhteiskunnan syrjäytyneille ryhmille. Suuri rooli osallistuvan budjetoinnin kansainvälistymisessä on ollut isoilla kansainvälisillä toimijoilla. Esimerkiksi Maailman Sosiaalifoorumi, Maailmanpankki, Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD, Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat ovat pitäneet sitä hyvänä kaupunkipolitiikan käytäntönä.
