Tänään: 17.07.2024

Päätoimittaja

Lohjalle “viimeinen vanhan maailman budjetti”

lohja

Lohjan vuoden 2024 talousarvioesitystä voi luonnehtia yllätyksettömäksi.
– Lohjan taloustilanne on hyvä, kun otetaan huomioon epävarma yleinen talouskehitys ja ennen kaikkea hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät mullistukset, arvoi Lohjan kaupunginjohtaja Pasi Perämäki.
Talousarviossa ennustettavuus ja vakaus ovat useimmiten hyviä asioita. Yllätyksiä on aikaisemmin aiheuttanut lähinnä terveydenhoitosektori ja erityisesti erikoissairaanhoito, mutta nyt se on pääosin hyvinvointialueiden kontolla.

Kaupunginvaltuusto nuijii talousarvion lopulliseen kuosiinsa tämän illan kokouksessaan.

Muutostekijöitä lähitulevaisuudessa

Talouskasvuun vaikuttavat globaalit trendit, eikä merkittävää kasvua ole luvassa ensi vuodellekaan. Pasi Perämäen mukaan kyseessä on Lohjan viimeinen “vanhan maailman budjetti.”
– Jatkossa moni asia voi muuttua. Suurin kysymys on se, mihin suuntaan talous kääntyy, ja miten se vaikuttaa kuntiin. Lapsimäärän väheneminen alentaa valtionosuuksia. Myös työ- ja elinkeino- eli TE-palvelujen siirto kunnille ja esimerkiksi “Tunnin juna” -hanke tulevat olemaan Lohjalla isoja asioita.
Viimeisten kolmen vuoden aikana Lohjan talous on saatu kumulatiivisesti ylijäämäiseksi.
– Se johtuu osaltaan siitä, että vuodesta 2017 lähtien Lohjalla on tehty kaksi talouden tasapainotusohjelmaa. Verotuloja on tullut ehkä hiukan ennakoitua enemmän, ja kaikille kunnille  vahva vaikutus on ollut myös valtion maksamilla koronatuilla, Perämäki valaisee.

Veroprosentin pyöristys ylöspäin

Lohjan kaupungin toimintamenot vuonna 2024 ovat 205,1 miljoonaa euroa. Verotuloja kaupungin arvioidaan saavan 107,3 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 28,8 miljoonaa euroa.
Verotuloprosentti nousee hiukan 7,86 prosentista 7,9 prosenttiin.
– Kyseessä on lakisääteinen pyöristys lähimpään kymmenekseen. Lohjalla 0,04 prosentin nousu lisää kaupungin tuloja 390 000 euroa, talousjohtaja Raija Lindroos huomauttaa.
Kaupungin talousarvio on ylijäämäinen noin 0,8 miljoonaa euroa. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 18,3 miljoonaa. Investoinnit ovat 22,7 miljoonaa euroa.
Yksittäisistä investoinneista suurin on 6,2 miljoonan määräraha Järnefeltin liikuntahalliin. Maanhankintaan esimerkiksi Lempolan-Lohjanharjun alueilta on varattu 1,8 miljoonaa.

Lainakanta pienessä nousussa

Investoinnit rahoitetaan vuosikatteen lisäksi lainalla. Lohjan lainamäärä kasvaa 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 kaupungilla on lainaa 190,1 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 234 euroa asukasta kohden.
– Vuosi sitten laaditussa kuluvan vuoden talousarviossa lainakanta arvioitiin niin korkeaksi, että pelkkiä talousarvioita verrattaessa lainakanta näyttäisi ensi vuonna jopa laskevan. Tätä vuotta on toki jäljellä, mutta ensi vuoden lainakanta kasvaa joka tapauksessa hiukan, Raija Lindroos sanoo.
Sote kummittelee kuntatalouden rattaissa vielä siinä, ettei kaikkia yhteistoiminnallisia rakenteita tai rahoitusratkaisuja ei ole valmiina.
– Kyse on joistakin rajapinnoista kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi soteen liittyvien kiinteistöjen kohtalo on vielä paljolti auki, Pasi Perämäki sanoo.

Ilmastobudjetti talouden arviointiin

Talousarvioon on ensimmäistä kertaa lisätty erillinen ilmastobudjetti, joka sisältää HINKU-hankkeeseen liittyviä toimia ja investointeja.
Äkkisilmäyksellä se näyttää vaatimattomalta. Sammatin-Myllykylän kevyen liikenteen väylä on hyvä asia, mutta ellei sinne saada pyöräilijöitä, vaikutukset saattavat jäädä hiilinegatiivisiksi.
– Eri hallintokunnat ovat jo vuosikausia tehneet ilmastotoimia, mutta nyt ne haluttiin näkyviksi ja osaksi talouden arviointiprosessia. Yksiköt nimeävät jatkossa itse ilmastobudjettiin nostettavat toimet ja asettavat niille soveltuvat seurantamittarit, Pasi Perämäki sanoo.
Kaikissa kaupungin kiinteistöissä satsataan hänen mukaansa energia- ja materiaalitehokkuuteen.
– Se näkyy varsinkin korjausrakentamisessa. Pyrimme myös johdonmukaisesti lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä, edistämään kiertotaloutta ja vähentämään päästöjä liikenteessä ja ruokapalveluissa.

Positiivista virinää pitää vahvistaa

Pasi Perämäki arvioi, että Lohjan 700-vuotisjuhlavuosi on loihtinut kaupunkiin positiivista virinää. Jotta se kantaisi myös tulevaisuuteen, sitä pitää aktiivisesti vahvistaa.
– Meidän pitää keskittyä mielikuvan luomiseen asumisesta ja yrittämisestä Lohjalla sekä Lohjan kaupungista työnantajana. Tämän Lohja-tarinan rakentamiseen tarvitaan kaikkia lohjalaisia, yhdistyksiä, yrityksiä ja vapaa-ajan asukkaita, Perämäki esittää.
Siirrytäänkö tässä huomiotalouteen, jossa kunnat käyvät tarinoiden voimin pudotuspeliä toisiaan vastaan?
– Kunnat kilpailevat jatkuvasti muun muassa työvoiman saatavuudesta, ja kaupungin tehtävä on vahvistaa elinvoimaa. Hyvät peruspalvelut ovat siinä yksi kilpailutekijä, ja kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat näyteikkuna myös laajemmalle alueelle, Perämäki summaa.

Lohjan käsikirja

Kaupunginjohtaja Pasi Perämäen mukaan valmisteilla on eräänlainen Lohjan käsikirja. Sen peruspilarit ovat:

1) Talouden iso kuva. Mihin meillä on varaa ilman, että velkaannumme?
2) Palvelutarpeen mietintä. Miten varaudumme lapsimäärien vähenemiseen?
3) Mihin Lohja kohdentaa rakentamista? Työpaikat keskittyvät Lempola-Keskusta-Tynninharju-akselille, mutta minne suudet yritykset, palvelut ja asukkaat, sillä joka paikkaan ei enää rakenneta.
4) Miten varmistamme työvoiman saatavuuden?
5) Lohja-brändi ja vetovoima. Riittävätkö kulttuuri, liikunta ja luonto?
6) Kiinteistöomaisuuden hallinta. Seiniä ei kannata ylläpitää, jos toiminta ei sitä vaadi.
7) Yrittämisen edellytykset.


JP