Lohjan kaupunginvaltuuston kokoukset ovat sujuneet tänä vuonna sutjakasti, kiitos omalta osaltaan jämäkälle valtuuston puheenjohtajalle, Joona Räsäselle, joka saikin varapuheenjohtajilta kokouksen päätyttyä kukkia ja kiitokset menneestä vuodesta. Vastaavasti myös Räsänen kiitteli koko valtuustoa hyvästä hengestä vuoden aikana. Räsänen muisti kiittää myös Lohjan kaupunginhallitusta menneestä vuodesta ja hyvin tehdystä hallitustyöstä.
Vuoden viimeisen kokouksen asialista oli lyhyt ja koko kokous ei kestänyt tuntiakaan, sillä niin kaupunginjohtajan viran kelpoisuusehdot, kuin muut kokouksen esityslistan asiat menivät eteenpäin esitysten mukaisesti. Ainoat keskustelut syntyivät Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, missä useampia puhujapöntössä käynyt valtuutettu toi sanallisesti esille, ettei hän aio esittää mitään vastaehdotusta.
Mäntynummi ja eurot sekä aika
Se, että Mäntynummi tullee saamaan uuden monitoimijatalon on nyt siis edennyt seuraavaan vaiheeseen.
– Vuonna 2017 oli selvää, että Mäntynummen ns. alatalo on huonossa kunnossa, ja jotain pitää tehdä, näin aloitti oman puheenvuoronsa kokoomuksen valtuutettu ja Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Patinen.
Patinen muisteli nopealla kelauksella menneiden vajaan kahdeksan vuoden aikajännettä, minä aikana asioita on vatvottu suuntaan jos toiseen koululaisten ja kuntalaisten kustannuksella, mutta onneksi nyt Mäntynummi on saamassa uuden kiinteistön. On todennäköistä, että oppilaat joutuvat käyttämään vielä tulevat 2-3 vuotta Rantapuiston väistötiloja, ja siksi Patinen toivoikin, että väistötilojen pihalle tehtäisiin jotain.
– Oppilaat ovat pitkälti tyytyväisiä Rantapuiston tiloihin, kertoi myös Vasemmistoliiton Matti Pajuoja omassa puheenvuorossaan. Aiemmin Patinen oli omassa puheenvuorossaan toivonut, että pihasta tehtäisiin enemmän tekemistä mahdollistava yläkoululaisille.
– Rantapuiston piha on hyvä lukiolaisille, mutta yläkoululaiset kaipaavat enemmän aktiviteettejä tauoille, kertoi Patinen.
Patinen kertoi myös puheenvuorossaan olevansa tyytyväinen, että asiat etenevät, muttei voinut olla huomauttamatta, että periaatteessa nämä suunnitelmat esitettiin jo vuosia sitten. Silloin vain kustannusarvio oli 20 miljoonan luokkaa, kun se nyt on lähempänä 35 miljoonaa euroa – päätöksenteko, erilaiset tutkimukset ja työryhmien mietinnät ovat vieneet aikaa ja rahaa.
Suurin osa valtuutetuista, jotka kävivät kertomassa oman ryhmänsä mielipiteet, olivat pääosin positiivisia asian mennessä eteenpäin, Keskusta, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto, mutta Meidän Lohjan Ana Gutierrez-Sorainen toi omassa puheenvuorossaan esille kyläkoulut ja pienet koulut, ja nosti kysymyksen taas esille: onko oikea reitti rakentaa entistä isompia kouluja, ja sulkea pienet koulut? Vähän samoilla askelmerkeillä oli myös Vihreiden valtuutettu Jani Meling, joka kertoi Mäntynummen alueen vähenevästä oppilasmäärästä, ja siitä, että seuraava valtuusto saattaa joutua sulkemaan alueelta alakoulun – vähentyneen oppilasmäärän vuoksi.
Toisaalta kuitenkin SDP:n Jarmo Aho toi esille oman toiveensa omasta liittymästä Lempolan pieneen liikenneympyrään koulun logistia tarpeita varten. Hänen ajatuksensa olivat jo osaltaan mahdollisen Lohjansolmun alueen tarpeissa, joka toteutuessaan tekisi Melingin tulevaisuuden näkymät turhiksi – miten Mäntynummen ja Lohjansolmun sekä mahdollisen junaradan käy, näyttää tulevat vuodet.
Ja koska eurot ovat usein esillä valtuuston kokouksissa, nosti ne esille omassa puheenvuorossaan myös valtuutettu Ossi Tiihonen, joka esitti kysymyksen, miksi kaupungin pitää välttämättä omistaa koulut? Miksei oteta mallia yritysmaailmasta, ja tehdä sopimus rakennuttaja kanssa ja kaupunki vain vuokraisi koulukiinteistön? Suomessa on esitetty uudenlaisia ajatuksia kiinteistöjen omistamiselle, ja koulut ovat yksi niistä. Vuokramallissa vastuu kiinteistöstä on vuokranantajalla, ja koulutuksen järjestäjä voi keskittyä ydintekemiseensä. Jos kävisi niin, ettei kunta tarvitsisikaan kiinteistöä enää vuokrasopimuksen päätyttyä, vaikkapa 25 vuoden kuluttua, vuokranantaja vastaisi rakennuksen tulevasta käytöstä.
Lohjalle vetovoimaa kylistä ja kyläkouluista-valtuustoaloite
Valtuutettu Ana Maria Gutierrez Sorainen esitti Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet Vihreän valtuustoryhmän valtuutettu Risto Murto, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutettu Birgit Aittakumpu, Lohjan Perussuomalaiset valtuustoryhmän valtuutetut Sirje Mänd ja Ossi Tiihonen sekä varavaltuutetut Johanna Lindgren ja Erkki Sohl, Keskustan valtuustoryhmän valtuutetut Päivi Alanne, Lotta Paakkunainen ja Kristian Sarvi ja Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuutettu Heikki Linnavirta.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että:
• Lohjan kaupungin strategiaprosessissa todetaan kyläkoulujen merkitys kylien elinvoimaisuudelle ja Lohjan kaupungin vetovoimaisuudelle;
• Ikkalan koulua ei lakkauteta ja kaikkien nykyisten pienten lähikoulujen jatkuvuus turvataan uusien lapsiperheiden houkuttelemiseksi alueelle;
• Kyläkouluja ympäröivien alueiden myönteistä kehittymistä tuetaan esimerkiksi osana Järvikaupunki-kehittämishanketta tai Tunnin juna-hanketta;
• Lohjan kouluverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, lähikouluperiaate huomioiden sekä asettaen lasten, perheiden ja muiden asukkaiden hyvinvoinnin etusijalle.
Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (koko aloite on luettavissa Lohjan kotisivuilta www.lohja.fi)
Poistot hukassa?
Poisto on kirjanpitoon ja verotukseen liittyvä termi, joka tarkoittaa tässä tapauksessa kaupungin tekemän pitkävaikutteisen hankinnan jakamista kuluksi useammalle vuodelle hyödykkeen taloudellisen käyttöajan mukaan.
Vasemmistoliiton Matti Pajuoja teki kokouksessa valtuustoaloitteen, että aina kun Lohja on purkamassa kiinteistöä, selvitettäisiin, onko kiinteistöllä vielä tekemättömiä poistoja. Perusteluina Pajuoja kertoi, että tällä hetkellä ei aina tiedetä ennen purkupäätöksen tekoa, onko rakennuksella postoja tekemättä. Asian selvittäminen vaikuttaisi purkupäätöksien ajankohtiin, ja helpottaisi tilinpäätöksen suunnittelua.
Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Mistä uusi kaupunginjohtaja Lohjalle?
Nykyinen kaupunginjohtaja Pasi Perämäki ei hae jatkokautta, joten kaupunginhallitus päättää 16.12. kokouksessaan viran auki julistamisesta. Kaupunginjohtajan kelpoisuusehdot ovat: Kelpoisuusehdolla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yleisiä kelpoisuusehtoja sekä työnantajan päättämiä erityisiä kelpoisuusehtoja. Yleiset kelpoisuusehdot ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Lohjan kaupungin päättämiksi erityiset kelpoisuusehdot on valmisteltu kaupunginjohtajan rekrytointia varten perustetussa valintaryhmässä 11.11.2024. Kelpoisuusehdoiksi esitetään ylempi korkeakoulututkinto ja vahva kokemus julkishallinnosta ja johtamisesta.
Tavoitteena on julkaista haku-ilmoitus vuodenvaihteen jälkeen ja tuoda uuden kaupunginjohtajan valinta tämän valtuuston päätettäväksi huhti/toukokuussa 2025.
