Lohjalle suunniteltu rautatieasema on osa Helsingin ja Turun välille kaavailtua Tunnin juna -hanketta (ns. Länsirata), jossa rakennetaan uusi oikorata Espoon, Vihdin (Nummelan) ja Lohjan kautta Saloon. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa junamatka-aikaa noin tunnin mittaiseksi ja liittää Lohja ensimmäistä kertaa suoraan valtakunnalliseen henkilöjunaverkkoon. Hanketta perustellaan niin alueellisilla hyödyillä Lohjalle ja Länsi-Uudellemaalle kuin laajemmilla yhteiskunnallisilla vaikutuksilla.
Mikäli Lohja haluaa uudelle kasvunuralle, ratahanke olisi yksi selvistä indikaattoreista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muuten edessä voi olla edelleen pienenevä Lohja, jolloin on syytä tarkastella uudelleen viime vuosina tehtyjä päätöksiä mm. kouluverkostoon.
Odotetut taloudelliset ja alueelliset vaikutukset
Uusijunayhteys kytkee Lohjan tiiviimmin osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta ja yhdistää Helsingin, Salon ja Turun talousalueet yhdeksi noin 1,5 miljoonan ihmisen työmarkkina-alueeksi. Pendelöinti helpottuu, kun Helsingin ja Lohjan välin matka-ajaksi arvioidaan vain noin 44 minuuttia. Päivittäinen junamatkustaja voikin säästää jopa kahden työviikon verran aikaa vuodessa nykyiseen verrattuna. Laajempi työmarkkina-alue varmistaa myös, että yritykset löytävät osaajia aiempaa helpommin laajemmasta joukosta. Väyläviraston ennusteiden mukaan pelkästään Helsinki–Lohja-välille syntyy uuden radan myötä noin 7 miljoonaa uutta lähijunamatkaa vuodessa, mikä osoittaa yhteyden kysyntää ja työmatkaliikenteen vilkastumista.
Paremmat liikenneyhteydet luovat edellytyksiä talouden kasvulle Länsi-Uudellamaalla. Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan Länsiradan rakentaminen käynnistäisi vaikutusalueellaan merkittäviä yksityisiä investointeja, arviolta jopa 6 miljardin euron edestä. Lohja kuuluu näihin uusiin raideliikennepaikkakuntiin, joten radan arvioidaan tuovan kaupunkiin sekä ympäröivälle seudulle uutta liike- ja palvelutoimintaa, työpaikkoja sekä kasvua kiinteistömarkkinoillei. Lohjan seutu on perinteisesti ollut pendelöintialuetta ja sen työpaikkaomavaraisuus on alhaisempi kuin vastaavissa radanvarsikaupungeissa; junayhteys parantaisi tilannetta kohottamalla työllisyysastetta ja monipuolistamalla taloutta.
Ratahankkeen uskotaan kääntävän Lohjan ja koko läntisen Uudenmaan väestökehityksen myönteisempään suuntaan. Uusi asema ja sujuvat junayhteydet tekevät Lohjasta houkuttelevamman asuinpaikan erityisesti nuorille perheille ja työikäisille, kun pääkaupunkiseudun työpaikat, palvelut ja oppilaitokset ovat saavutettavissa nopeasti junalla. BCG:n selvityksen skenaario olettaa Lohjan asemanseudulle kymmeniä tuhansia uusia asukkaita pitkällä aikavälillä. Nopeat junayhteydet ovat aiemmin vauhdittaneet vastaavankokoisten kaupunkien kasvua (esim. Kerava, Järvenpää), ja samaa odotetaan Lohjalla: ennusteiden mukaan Lohjan työllisyysasteen paraneminen (+1,5 %-yksikköä) ja muuttoliikkeen kääntyminen voitolliseksi nostaisivat kaupungin väkilukua ja veropohjaa kestävämmin.
Yritystoiminta ja elinkeinoelämä
Junayhteys parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Lohjalla ja lähiseudulla. Liikenneyhteyksien luotettavuus on monille yrityksille tärkeä sijoittumistekijä, ja raideyhteys voi houkutella Lohjalle uusia yrityksiä sekä logistiikka-, matkailu- että palvelualoille. Lohjan asemanseudun (Lohjansolmun) kehittämissuunnitelmissa varaudutaan liiketilojen ja työpaikka-alueiden kasvuun.
Viralliset lausunnot ja kannanotot hankkeesta
Pääministeri Petteri Orpon hallitus nosti Turun tunnin junan edistämisen keskeiseksi osaksi ohjelmaansa. Hallitus linjasi käynnistävänsä hankkeen ensimmäiset vaiheet parantamalla rataa Turun suunnalla (Salo–Kupittaa) sekä rakentamalla Espoo–Lohja-rataosuuden, ”joka kytkee Lohjan ja Vihdin tiiviimmin osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta”. Tämä hallituksen sitoumus korostaa, että hanke nähdään kansallisesti tärkeänä osana noin 3 miljardin euron liikennehankekokonaisuutta, joka vahvistaa raideyhteyksiä eri puolilla Suomea. Myös Liikenne- ja viestintäministeriö on tukenut hanketta: LVM tiedotti jo helmikuussa 2020 valtion ja kuntien yhteisymmärryksestä hankeyhtiön perustamiseksi, ja hankkeelle haettiin EU:n CEF-tukea suunnitteluun. EU onkin tukenut ratahankkeen suunnittelua 50 %:n rahoitusosuudella ja rakennusvaiheessa on mahdollista saada jopa 30 % EU-rahoitusta.
Lohja on johdonmukaisesti tuonut esiin hankkeen tärkeyden kaupungille. Lohja oli mukana perustamassa Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiötä (nyk. Länsirata Oy) ja kaupunginhallitus sekä -valtuusto ovat tehneet päätöksiä hankkeen rahoitukseen osallistumisesta jo suunnitteluvaiheessa. Lohja on myös aktiivisesti informoinut asukkaitaan hankkeen etenemisestä ja osallistunut hankkeen yleisötilaisuuksiin. Tuoreessa kannanotossaan (syyskuu 2025) Lohja yhdessä muiden osakaskuntien kanssa korostaa, että radan hyödyt toteutuvat täysimääräisesti vasta, kun koko ratayhteys Helsingin ja Turun välillä on valmis – tästä syystä kunnat sitoutuvat edistämään myös toista rakennusvaihetta Lohja–Salo välillä heti, kun valtion päätös sen rahoituksesta saadaan.
Julkinen keskustelu, kansalaisten näkemykset ja mielipidekirjoitukset
Hanke on herättänyt paljon julkista keskustelua Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa – pääosin myönteistä odotusta, mutta myös kritiikkiä ja huolia. Lohjan seudulla monet asukkaat ja paikalliset yritykset näkevät junayhteyden positiivisena mahdollisuutena: esimerkiksi paikallislehdissä on korostettu, että Lohjan keskustaan saatava asema toisi kaupungille aivan uudenlaisen piristysruiskeen ja parantaisi kaupungin imagoa. Sosiaalisessa mediassa Lohjalta on vaadittu asemaa mahdollisimman lähelle keskustaa, jotta junat palvelisivat kaupunkia tehokkaasti: ”Se, mikä nyt olisi tärkeää saada, on asema Lohjan keskustaan. Näin ollen junat voisivat pysähtyä siellä. Lohjalla on laajat palvelut, joita moni ympäristökunnista jo käyttää” (kommentti Lohjan kaupungin Facebook-sivulla, 2023).
Samalla hankkeeseen kohdistuu myös kriittisiä äänenpainoja. Ympäristöjärjestöt, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, ovat esittäneet huolen siitä, että uusi ratalinjaus aiheuttaa merkittäviä luontoarvojen menetyksiä ja rakentamisen aikaisia ilmastopäästöjä.
Tavallisten kansalaisten parissa kritiikki on kohdistunut myös hankkeen kustannuksiin ja tarpeellisuuteen. Julkisessa keskustelussa onkin käyty paljon vertailua: kannattaisiko investoida nykyisen rantaradan parantamiseen vai rakentaa täysin uusi rata. Politiikassakin hanke on jakanut mielipiteitä: osa kansanedustajista on vaatinut radan rakentamisen lykkäämistä tai perumista valtiontalouden säästösyihin vedoten, kun taas toiset (erityisesti Varsinais-Suomessa) pitävät sitä välttämättömänä investointina tulevaan kasvuun.
Hankkeen nykytila, aikataulu ja rahoitushaasteet
Suunnitteluaineisto ratojen sijainneista, linjauksista, asemista ja tarvittavista tie- ja siltajärjestelyistä on pitkälti olemassa, mikä mahdollistaa nopean siirtymisen rakennussuunnitteluun, kunhan rahoitus varmistuu.
Alustavan aikataulun mukaan Länsiradan rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuonna 2027 ja ensimmäisen vaiheen (Espoo–Vihti–Lohja-rataosan sekä Turku–Salo-kaksoisraideosuuden) valmistua 2030-luvun alussa. Esisuunnitelmissa on arvioitu, että matkustajaliikenne Helsinki–Lohja-välillä voisi alkaa heti 2030-luvun alkupuolella ensimmäisen vaiheen valmistuttua, mikäli kalustohankinnat ja testaukset ehditään tehdä. Toinen vaihe, eli puuttuvan Lohja–Salo-oikoradan rakentaminen, jäisi näillä näkymin 2030-luvun alkupuoliskolle. Länsirata Oy:n toimitusjohtaja on varoittanut, että mikäli päätökset viivästyvät, myös lupiin liittyvät luontoselvitykset ja esim. Museoviraston vaatimat arkeologiset tutkimukset voivat myöhästyä menetettyjen vuodenaikojen takia, mikä dominoefektinä siirtää rakentamisen alkua kuukausilla tai vuosilla.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on ollut noin 3,4 miljardia euroa. Lohjan kaupunki on yksi hankeyhtiön osakaskunnista ja sillä on merkittävä rahoituksellinen sitoumus Länsirata-hankkeeseen. Kuntien ja valtion välisissä osakassopimusneuvotteluissa Lohjalle on ehdotettu selkeää rahoitusosuutta. Ensimmäiseen rakentamisvaiheeseen, joka on Espoo-Vihti-Lohja-osuus, Lohjan panostus olisi 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa 7.50 prosenttia kuntien kokonaispanostuksesta. Toiseen vaiheeseen, joka jatkuu Lohjalta Saloon, Lohja sitoutuisi 22 miljoonalla eurolla, mikä on 7.33 prosenttia kuntien kokonaispanostuksesta kyseisessä vaiheessa. Lohjan kokonaispanostus nousisi siten 52 miljoonaan euroon. Nämä summat osoittavat, että Lohja on valmis tekemään huomattavan taloudellisen sitoumuksen hankkeen eteen.
Lohjan rautatieaseman toteutuminen osana Tunnin juna / Länsirata -hanketta olisi merkittävä rakenteellinen muutos Lohjan kaupungille ja koko Länsi-Uudellemaalle. Päätöksenteon viivästymisestä huolimatta hankkeen valmistelut etenevät, ja mikäli rahoitus saadaan sovittua, Lohjan asema voisi toivottaa ensimmäiset junamatkustajat tervetulleiksi noin kymmenen vuoden kuluessa. Hankkeen toteutuminen nostaisi Lohjan uuteen rooliin raideliikenteen solmukohtana, mikä on kaupungin kehityksen kannalta historiallisen merkittävä mahdollisuus. Mutta onko tämä Lohjan tavoite?
Hyvä ja monipuolinen kirjoitus. Autoilevana kansalaisena ja kokemuksesta julkisen liikenteen käytöstä Italiassa, Itävallassa ja Saksassa nostaisin muutamia havaintoja. Mikäli Lohjalla käsitetään aseman sijainnin todellinen merkitys, ei pelkästään asukkaille -vaan myös matkailun kannalta, tulee sen sijainti hyvin tärkeäksi. Mikäli asema jää kovin sivuun keskeisistä toiminnoista ja palveluista, joudutaan panostamaan liikenteeseen asemalta keskustaan ja takaisin. Lisänä lippukäytäntöjen ja odotustilojen järjestely. Euroopassa yhteydet toimivat hyvin. Esimerkkinä pieni taajama Freising, missä lentokenttäyhteys 10 minuutin välein tai Villach: n asema ja linja-autoasema vierekkäin lähes keskustassa. Molemmissa tapauksissa majoituspalveluita on taajaman kokoon nähden runsaasti kuten muitakin mm. ravintolapalveluita. Euroopassa polku/sähköpyöräillään runsaasti, pyöriä kuljetetaan julkisissa välineissä paljon. Huomioimalla Lohjan ympäristö, ja läheisyys Turkuun ja Helsinkiin, voidaan helposti saada etäharrastajia em. taajamista. Hyvillä yhteyksillä jopa muuttajia harrasteidensa vuoksi. Lohjanjärven uistelumahdollisuudet on jo huomattu, joten nyt valtuustot ja päättäjät istuvat merkittävällä paikalla alueen kehittämiseksi omilla päätöksillään.