Nykyaika on täysin erilaista kuin minkälaista meillä oli parikymmentä vuotta sitten. Tekniikka on tullut elämäämme ja kokonaisvaltainen ”elämänlaatu” on Suomessa materialisoitunut yltäkylläisyyteen asti. Miten me muistamme nykyhetkessä ystäviämme?
Muistatko vielä ajan, kun hait kaveria ulos ja sinun piti oikeasti mennä kaverin luokse ja kysyä? Tai sen ajan, kun televisiosta ei oikeasti tullut mitään ja oli parempi lähteä ulos kavereiden kanssa tekemään jotain?
Sanotaan, että nykytekniikka on pienentänyt maailmaa. Se on tuonut meille kaikille mahdollisuuden saada paljon entistä enemmän tietoa asioista, ja nähdä entistä enemmän, mutta samalla tekniikka on varastanut meiltä aikaamme.
Näin lähellä ystävänpäivää, on hyvä hetkiä miettiä, miten aikuisten elämä oikeasti on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja mihin kehitys on meitä viemässä. Mediassa meitä kuohuttanut vanhustenhoitoskandaali on vain piste iin päällä siitä todellisuudesta missä elämme ja jonne olemme vähitellen siirtyneet. Elämme nykyään aikakaudessa, missä ensimmäiseksi tulee minä ja sitten vasta muut, kun aiemmin meillä on puhuttu yhdessä tekemisestä ja jopa käytetty sanaa solidaarisuus.
Yhdessä tekemistä ei pidä sekoittaa sosialismiin vaan perusajatteluun, että meidän tulisi tehdä asioita yhdessä ja vaalia samalla ystäviemme verkostoa, sillä vaikka kuinka tekniikka menisi eteenpäin, jossain vaiheessa tulee aika yksinäistä, jos sinulla ei ole enää yhtään ystävää.
Oletko ajatellut muistaa ystävääsi nyt ystävänpäivänä? Ajattelitko lähettää sähköpostin tai Facebook tai Whatsupp viestin? Miksi et menisi käymään tai soittaisi, eikö todellinen yhteydenotto olisi aina satakertaa parempi kuin tekniikalla tehty nopea kirjoitus?
Arjessa ei aina muista kiittää ystävää yhteisistä hyvistä hetkistä. Ja ystävät ovat kuitenkin usein niitä tärkeimpiä tukia ja voimavarjoa antavia tekijöitä, etenkin vaikeuksien keskellä.
Ystävänpäivä ei välttämättä tarkoita, että ostat kalliin lahjan ystävällesi. Se tarkoittaa, että muistaisit ystävääsi, huomioisit hänen olemassaolonsa henkilökohtaisesti – uskon, että sekä sinä että ystäväsi pitäisitte siitä enemmän kuin jostain viestistä digitaalisessa maailmassa.
Iltakävely, soitto, kahvillakäynti, itsetehty kortti tai leivonnainen – muistamiseen ei aina tarvitse liittää hirveitä kustannuksia tai jos käyttää rahaa, niin jo yksittäinen kukkanen voi tuoda ilon ystävällesi, sillä tärkeintä on muistaminen ja huomioiminen.

Historiakatsaus

Juhlan juuret juontavat eurooppalaiseen pyhimystarustoon. Muinaiset roomalaiset viettivät Lupercalia-juhlaa, jolla kunnioitettiin naisten ja avioliiton jumalatarta Junoa sekä luonnon jumalaa Pania. Kristityt puolestaan omistivat päivän kahdelle Valentinus-nimiselle pyhimykselleen. Englannissa ja Ranskassa ystävänpäivää vietettiin jo 1300-luvulla rusettiluistelun merkeissä, viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537. Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta lähtien. Oman kalenterimerkinnän se sai vuonna 1987.

KO