Suomessa vietetään Äitienpäivää nyt sunnuntaina. Suomessa äitienpäivä on toukokuun toisena sunnuntaina, ja se on yksi virallisista liputuspäivistä. Äitienpäivää ei ole vietetty vielä kovin kauan, nimittäin ensimmäistä kertaa sitä vietettiin USA:ssa 1907 ja Suomessa 1918 ja 1947 siitä tuli Suomessa liputuspäivä. Vaikka meillä Suomessa äitien asema on kohtuullisen hyvä, äidit yleensä ovat eri kulttuureissa erilaissa asemassa. Suomeen äitienpäivän toi monta kansakoulua perustanut opettaja Viljo Reima. Alkuaikoina päivä oli enemmän poisnukkuneiden äitien muistolle mutta vuosien varrella siitä on tullut yleinen äitiyden juhlistamisen päivä ja sen viettäminen on levinnyt ympäri maailmaa, myös sellaisiin kulttuureihin, joissa äitiyttä ei välttämättä ole arvostettu länsimaalaiseen tapaan.
Suomessa on itseasiassa viime vuonna hyväksytty erillinen äitiyslaki, joka voimaan tultuaan on tuonut äitiyteen uusia ulottuvuuksia, laki astuu voimaan nyt vuoden 2019 aikana.
Äitiyteen liittyy Suomessa äitiysraha, paljon maailmallakin huomiota saanut äitiyspakkaus, äitiys- ja isyys- ja vanheimpainvapaat ja äitiysneuvolapalvelut. Äidit saavat jo lasta odottaessaan äitiysavustuksena joko äitiyspakkauksen tai 170 euron verottoman rahasumman.
Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Kun äitiysvapaa alkaa, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivän ajan.
Tästä kaikesta ja monesta muusta asiasta johtuen Suomi tunnetaan maailmalla myös siitä, että meillä on maailman pienin lapsikuolleisuus.

Äidin asema

Äitien asemasta maailmalla ei puhuta läheskään niin paljoa kuin lasten asemasta, miksi on näin? Miksei kysytä niistä tekijöistä, jotka saavat vanhemmat tekemään lapsia tilanteessa, missä ei ole ruokaa, rahaa eikä työtä, mikä ajaa perheet myymään lapsensa orjatöihin? Millainen on todellisuudessa äidin asema tällaisissa maissa?
Me Suomessa ja pitkälti koko Läntisessä- Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa elämme yltäkylläisyydessä, missä uutiset Afrikan ja Aasian sekä Etelä Amerikan lapsien tilanteesta tuntuvat meistä käsittämättömiltä, tai kun maahanmuuttajat tulevat Suomeen, eivätkä ymmärrä meidän yhteiskuntamme rakenteita. Valitettavasti vain todellisuus on karua, ei joka puolella maailmaa ole yhtä hyvät ja tasapuoliset oltavat kuin Suomessa, ja monella äidillä näillä pahimmilla alueilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia mennä töihin, saada koulutusta tai tehdä oikeastaan mitään. On kulttuureita, joissa yhä vielä mies on se, joka määrää ja päättää kaikesta, eikä naisella ole muuta tekemistä, kuin toimia suvunjatkajana ja kodin orjana – tämä saattaa tuntua sinusta kurjalta, mutta näin se vain, emmekä me yksinämme voi asialle mitään.
Nyt kun kohta juhlimme omaa äitiämme tai lastemme äitiä, voisimme antaa hetken myös niille äideille ympäri maailman, joilla ei ole minkäänlaista käsitystäkään Suomen äitien tilanteesta, ja samalla voimme olla kiitollisia siitä, että meidän oma maamme on kehittynyt länsimaiseksi palveluvaltioksi, joka huomioi kaikki kansalaisensa, vaikkei sillä välttämättä siihen olisi varaa. Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että yhteiskunnan varat vähenevät entisestään ja varsinkin silloin olisi hyvä muistaa, että vaikka tilanne menisi nykyisestä paljon huonommaksi, on maailmassa kolkkia, jossa se huonompikin tilanne olisi kuin eläisi unelmassaan.
Muista äitiä, vaikka tekemällä itse jotakin, älä osta kaikkea valmiina – äidilläsi varmasti on jo paljon tavaroita, osoita rakkautesi äitiäsi kohtaan teoilla ja sanoilla, älä vain ostamalla.

KO