Maamme vanhimpiin, vuosittain järjestettäviin kesäjuhliin lukeutuvaa Sampojuhlaa on järjestetty Sammatin Paikkarin torpan Sampomäellä vuodesta 1955 lähtien. Tänä vuonna järjestettävä juhla on seitsemäskymmenesensimmäinen juhla, tai vaihtoehtoisesti voimme sanoa juhlan täyttävän tänä vuonna 70 vuotta. Ensimmäisen Sampojuhlan järjesti Sammattiseura, tulevien vuosien juhlan järjestämiseksi perustettiin Sampoyhdistys. Juhlalla oli tarkoitus paitsi muistaa, tutkia ja juhlistaa Elias Lönnrotin perintöä, kerätä varoja ja pelastaa Eliaksen vanhuudenkoti Lammin talo tuholta.
Vuodet ovat vierineet, juhlaa järjestävien Sammattilaisten toimijoiden: Sampoyhdistyksen, Paikkarin marttojen, Sammatin marttojen, Sammatin maaseutunaisten ja VPK:n tekijät ovat vaihtuneet, mutta juhla on säilyttänyt luonteensa ja paikkansa. Kuten juhlien monivuotinen juontaja Raimo Lintuniemi tapasi sanoa: ”Moni asia voi epävarmassa maailmassa olla epävarmaa, mutta ensimmäisenä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina meidät löytää Sampomäeltä” – niin tänäkin vuonna.
Juhla alkaa vapaamuotoisesti. Paikarin torpan alueella on klo 14.00 alkaen opastuksia, musiikkia, myyntipisteitä mm. Eliaksen, Sammatin, kansanrunouden ja kirjallisuuden aihepiireihin painottuva kirja-antikvariaatti Nettinuotti ja puffetti. Kello 15.00 alkaa Sampomäellä varsinainen juhlaohjelma, perinteiseen tyyliin puhallinmusiikilla – tänä vuonna napakat, kesäiset alkutahdit soittaa Le Sax Q -saksofonikvartetti.
Tervehdyssanoja seuraa Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston Larte-kuoron esiintyminen. Kuoro on tänä keväänä voittanut Espanjassa Golden Voices of Monserrat -kuorokilpailun kansanmusiikki- ja nuorisokuorosarjat. Sampojuhlilla kuoro esittää Elina Laakkosen johdolla viisi kappaletta suomenkielisestä ohjelmistostaan.
Sampo-juhlan juhlaesitelmän 2025 tulee antamaan kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme, jonka omien sanojensa mukaan tapaa kesäisin varmimmin kansallispuistoista tai Lapista. Aikeistaan Sampojuhlilla hän kertoo seuraavaa: ”Tulen viileän rauhallisesti, vastaansanomattomaan todistusaineistoon nojaten kertomaan, millä tavalla Elias Lönnrot väärensi nerokkaasti suullisen perinteen villit ja keskenään ristiriitaiset samporunot suureksi ja eheäksi runoelmaksi Suomen Sammosta.” Ja hän jatkaa: ”Kirjailijana ja teatteriohjaajana olen käsitellyt kansanrunouden aineksia tiheästi, koska meitä suomenkielisiä ei olisi olemassa ilman itämerensuomalaista suullista perinnettä ja Elias Lönnrotin niiden pohjalta kehittelemiä, poliittisestikin merkittäviä kaunokirjallisia julkaisuja. Näistä aiheista rakentuvat SKS:n tilaamat ja julkaisemat kirjani ”Kenen Kalevala?” (2023) ja ”Sampo” (2024). Trilogia täydentyy teoksella ”Elias” (julkaistaan 2027), joka on humoristinen elämänkertomus ja romaani niistä valtavista jännitteistä, joiden keskellä Elias Lönnrot sinkoili omalaatuisena kulkurina ja monilahjakkaana Suomen rakennusmestarina.”
Juhlan päättää Markojuhani Rautavaara, joka on 1970-luvulta lähtien esiintynyt rock-muusikkona ja trubaduurina, useimmiten omien sanoitustensa ja sävellystensä tulkkina – nyt yksin esiintyen, Sampojuhlan päättävällä laulujen kokonaisuudella.
Paikkarin torppa, Elias Lönnrotin synnyinkoti, suojeltiin vuonna 1905 muinaismuisto-lailla, ensimmäisenä Suomessa tuon lain nojalla suojeltuna rakennuksena. Aivan Sampojuhlien alkuvuosina rakennettiin viereiselle Sampomäelle pyöröhirsistä jykevä näyttämö, joka luonnonrinteen kanssa luo amfiteatterimaisen tilan. Tämä tila on viime vuosina toiminut paitsi Sampojuhlan, myös Vaahterateatterin kesänäytelmän lumoavana näyttämönä.
Sampojuhla sunnuntaina 29.6.
- klo 14.00 Paikkarin torpan alue – opastuksia, myyntipisteitä, puffetti
- klo 15.00 Sampomäki – liput juhlaan 20€ portilta – vain käteinen
Teksti JW
