Kalkkipetterin toimistohotelli on nähnyt historiaa ja sen huippuhetket koettiin Lohja Oy:n parhaiden vuosien aikana, kun vuorineuvos Petter Forsström oli vielä johtajana. Toimistohotelli Kalkkipetteristä tuli 90-luvulla kun 1994 tehdas sulki ovensa. Kalkkitehdas avasi ovensa 1897 ja nyt 2019 toimistohotelli Kalkkipetteri on saanut uuden isännän, kun monelle lohjalaiselle ja Lohjalla käyneelle tuttu kahvilanpitäjä Riku Loman ottaa vetovastuun paikasta.

Alun perin tulin käymään Kalkkipetterillä nimenomaan kahvilan varastotarpeita ajatellen ja jutellessani silloisen omistajan Jari Häkkisen kanssa tuli puheisiin mukaan mahdollisuus ostaa koko kiinteistö, kertoo Riku kaiken alusta.

Silloin oltiin tämän vuoden keväässä ja tiesin, että kahvilaa en enää tämän kesän jälkeen ole vetämässä ja VPM työtkin loppuvat vuoden vaihteeseen ja olin ajatellut pitää vähän rauhallisempaa aikaa ja miettiä rauhassa mitä tekisin seuraavaksi.

Mutta jo ensimmäisellä kerralla Rikun ajaessa Kalkkipetterille sen sisäänajotietä pitkin, jota puut reunustavat ja päästyään sisällä historiaa pursuavaan rakennukseen, oli Riku myyty.

Rakastuin paikkaan heti. Koko paikka lämmittää sieluani ja tulen kehittämään paikkaa vaimoni Annen kanssa sen historiaa kunnioittaen. Se mitä tarkalleen tulevaisuus tuo Kalkkipetterille, ei vielä ole mietitty ja seuraavana työlistalla on jokaisen nykyhetken vuokralaisen kanssa henkilökohtainen tapaaminen ja paikkoihin tutustuminen.

Ajatukset ovat vielä aivan lähtötekijöissään ja tilaahan täällä on missä temmeltää.

Uutta virtaa Kalkkipetterille

Kaiken uuden mukana tulee aina kysymysmerkkejä tulevaisuudesta, ja Kalkkipetterin 70% vuokrausaste kertoo, että vuokralaisia kiinteistössä on.

Huoleti voivat kaikki vuokralaiset jatkaa töitänsä ja tulen jokaisen kanssa tapaamaan ja esittelemään itseni, kertoo nyt kolmatta isompaa projektia yrittäjänä aloittava Riku. Aiemmin hänellä taustana 10 vuotta VMP-yrittäjä Lohjalla ja neljä kesää rantakahvilan pitäjänä Aurlahdessa.

Ehkä tässä projektissa pääsen hyödyntämään menneiden neljän kesän aikana saatua verkostoa, eli sosiaalista pääomaa, kuten kaupunginjohtaja Mika Sivula kerran minulle sanoi.

Kalkkipetterin toimistohotellilla tulee jatkumaan myös kahviotoiminta ja Riku kertoo ensimmäisten projektien joukossa olevan kokous- ja ryhmätyötilojen kehittäminen olemassa olevista tiloista. Tähänkin asti on Kalkkipetteriltä ollut mahdollista vuokrata kokoustilaa, mutta jatkossa vielä entistä paremmin.

Historiaa kunnioittaen

Kalkkipetterin toimistohotelli koostuu kahdesta osasta: vanhasta osasta missä on graniittiportaat ja vanhan ajan henki oikein väreilee ilmassa. Pääkonttorin eli Kalkkipetterin vanhan osan suunnitteli arkkitehti Gösta Cajanus 1920- ja 1930-luvulla.

Kun olin ensimmäisen kerran käynyt täällä ja jutellut Häkkisen kanssa ja palatessani kotiin, vaimoni Anne kysyi minulta, että millainen paikka oli. Vastasin hänelle, että aika hieno, aavistelin jo silloin, että tämä oli taas menoa ja samoin taisi tehdä vaimonikin. Vaimoni tulee Kalkkipetterin emännäksi eli jatkossa olemme täällä pariskuntana paikan päällä kehittämässä Kalkkipetteriä kohti tulevaisuutta.

Nykyisille vuokralaisille voin myös kertoa, että Ralf ”Frille” Friman jatkaa entiseen tapaansa töissä, kertoo Riku vielä. Frille on työskennellyt Kalkkipetterissä 1950-luvulta lähtien.

Kalkkitehdas ja Virkkala

Oman rakennustuotannon lisäksi kalkkitehdas myi omakotitontteja ja yhtiön rakennustarvikkeita työntekijöille edullisesti. Yhtiö rakensi itse kadut, tiet sekä vesi- ja viemäriverkoston. Asuinrakennusten lisäksi yhtiö rakensi henkilökunnan käyttöön julkisia rakennuksia, mm. marttatuvan (1932), paloaseman (1935), klubitalon (1939-1947), urheilukentän, uimalaitoksen ja ylläpiti sairaalaa Kässän talossa. Seurantalo rakennettiin 1920 vielä puurakenteisena, jonka jälkeen yhtiö alkoi hyödyntää rakennustoiminnassa omia rakennusmateriaaleja, kalkkihiekkatiiliä, betonia ja siporex-harkkoja.

Yhtiön vaikutus taajaman palveluiden rakentamiseen oli merkittävä: se oli perustamassa 1927 avattua Lohjan konepajakoulua ja Pähkinäniemeen vuoteen 1940 mennessä kunnostettua nk. kansanpuistoa. Kansanpuistoon rakennettiin istutusten lisäksi ravintola, tanssilava, urheilukenttä ja laituri. Tehdas vaikutti 1950-luvulla myös Virkkalan kirkon rakentamiseen, sillä Karjalan siirtoväen asuttamisen ja sementtitehtaan laajentumisen myötä väkiluku oli kasvanut. Kirkko valmistui 1953 ja kellotapuli 1958.

1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavaksi suuryritykseksi kasvanutta yhtiötä laajennettiin sotien jälkeen yritysostoilla ja uusiksi tuotteiksi tulivat mm. asuntovaunut ja televisiot. Monialayrityksen nimeksi tuli 1975 Oy Lohja Ab. Yhtiö fuusioitiin Wärtsilä Oy:n kanssa 1990, jonka tuloksena syntynyt Metra Oy on luopunut Oy Lohja Ab:n toimialoista. Virkkalan tehdas suljettiin 1994. Nykyisin kalkkitehtaan tiloissa toimii useita pienyrityksiä.

(lähde Museovirasto)