Viime viikolla saimme lukea uutisen: Sappi Europe on ilmoittanut käynnistävänsä muutosneuvottelut paperikone 2:n mahdollisesta sulkemisesta Kirkniemen tehtaalla Lohjalla. Tällä vastattaisiin graafisten papereiden kysynnän rakenteelliseen laskuun Euroopassa sekä pitkäkestoisiin taloudellisiin haasteisiin. Tuotantokapasiteetin sopeutuksella pyritään varmistamaan pitkän aikavälin kilpailukyky graafisen paperin markkinalla sekä vastaamaan kysyntään. Yhteistoimintaneuvottelut voivat koskea enintään 100 työtehtävää Kirkniemen tehtaalla. Sappi on sitoutunut tukemaan henkilöstöä koko prosessin ajan noudattaen Suomen lainsäädäntöä sekä tekemään tiivistä yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.
– Tämä ehdotettu toimenpide heijastaa laajempia muutoksia markkinaympäristössämme ja tukee sitoutumistamme tehokkuuden, kestävyyden ja pitkäaikaisen kilpailukyvyn parantamiseen Euroopan-toiminnoissamme, Marco Eikelenboom, Sappi Europen toimitusjohtaja toteaa.
Sappi Kirkniemen tehtaan johtaja Martti Savelainen ei voi kommentoida tilannetta tässä vaiheessa.
Euroopan tilanne
Euroopassa graafisten papereiden – sanomalehti-, aikakaus- ja painopapereiden – kysyntä on laskenut yli vuosikymmenen. Laskua ovat vauhdittaneet median digitalisaatio, mainosrahan siirtyminen verkkoon ja lukutottumusten muutos. Vuoden 2023 jyrkkä suhdannekuoppa korosti trendiä, kun paperin ja kartongin kokonaiskulutus laski CEPI-maissa (Euroopan paperiteollisuuden yhteisö) 15,3 % verrattuna vuoteen 2022.
Vaikka ala toipui vuonna 2024, kyse oli laaja-alaisesta reboundista koko paperi- ja kartonkiteollisuudessa, ei graafisen segmentin pysyvästä käänteestä. CEPI:n alustavien tilastojen mukaan tuotanto kasvoi 2024 yhteensä 5,2–5,9 %, mutta graafinen paperi ylsi vain maltilliseen, väliaikaiseksi tulkittuun 3,8 %:n nousuun. Rakenteellinen trendi pysyy laskevana.
Lukujen viesti: data paljastaa suunnan
CEPI:n vuoden 2023 Key Statistics -julkaisu kokoaa trendin: tuotanto, kulutus ja toimitukset supistuivat jyrkästi, ja graafiset lajit kärsivät suhteellisesti eniten. Kyse ei ollut vain syklistä heilahdusta, vaan pitkän linjan murroksesta, jossa painotuotteiden rooli pienenee.
Kysynnän lasku on pakottanut yhtiöitä sopeuttamaan kapasiteettia. UPM sulki ja ajoi alas useita graafisen paperin linjoja 2023, mm. Schongau (PM6) ja Steyrermühlin sanomalehtipaperituotanto, yhteensä noin 485 000 tonnia.
Stora Enso päätti sulkea yhden paperilinjansa Anjalankoskella vuoden 2023 lopulla, mikä vähensi noin 250 000 tonnia vuotuista kapasiteettia. Päätös kytkeytyy paperisegmentin alasajoon ja keskittymiseen pakkaus- ja biomateriaaliliiketoimintoihin.
Sappi sulki Lanakenin tehtaan Belgiassa ja eteni sen myynnissä vuonna 2024, heijastellen graafisen paperin heikentynyttä pitkän aikavälin kysyntää Euroopassa. Sappi Kirkniemeenkin kohdistui myyntiaikeita vuonna 2023 mutta aie raukeni.
Kysynnän ajurit: digitaalinen murros
Mainonnan ja median kulutus on siirtynyt digiin, mikä vähentää painettujen lehtien sivumääriä ja painosmääriä. Tämä näkyy erityisesti sanomalehtipaperissa, jossa volyymit ovat pudonneet pysyvämmin kuin esimerkiksi kirjapapereissa. CEPI:n analyysit vahvistavat, että rakenteellinen paine kohdistuu juuri graafisiin lajeihin. Painettujen aikakauslehtien ilmestymistiheyksien harveneminen vähentää paperitarvetta, vaikka yksittäisissä maissa kirjamyynti voi aika ajoin elpyä
Kokonaisuutena graafinen paperi kilpailee ajasta ja huomiosta mobiilin ja suoratoiston kanssa. Pienemmät painosmäärät, lyhyemmät sarjat ja “print on demand” tukevat laatua, mutta eivät määrää.
Kustannuspaineet: energia ja logistiikka
Energian hinnan nousu 2022–2023, päästöoikeuksien hintavaihtelut sekä kuitu- ja kemikaalikustannukset söivät kannattavuutta. Tämä korosti tarvetta ajaa alas tehottomia linjoja ja investoida energiatehokkuuteen. CEPI:n mukaan juuri korkeat energiakustannukset olivat merkittävä tekijä 2023 tuotannon laskussa.
Vuonna 2024 poliittiset lakot ja logistiset häiriöt vaikuttivat hetkellisesti Suomen tuotantoon ja toimituksiin. Esimerkiksi maaliskuun 2024 poliittiset lakot pysäyttivät Stora Enson yksiköitä, mukaan lukien Anjalankosken paperituotannon, mikä korosti toimitusketjujen haavoittuvuutta. Kustannusympäristön epävarmuus tekee matalan marginaalin graafisista tuotteista erityisen herkkiä suhdanteille, verrattuna esimerkiksi pakkauskartonkiin, jonka kysyntä on vakaampaa.
Segmenttien eriytyminen: pakkaus ja pehmo vetävät
CEPI:n lopullisten 2024-tilastojen mukaan kasvu oli vahvinta pakkauspapereissa ja -kartongeissa, joita siivittää verkkokauppa, FMCG ja korvautuminen muoveista kuitupohjaisiin ratkaisuihin. Pehmopaperi hyötyi kulutuksen normalisoitumisesta pandemian jälkeisen varastojen purun jälkeen.
Graafisen paperin 3,8 %:n “hengähdys” 2024 liittyy osin kirjojen kysyntään ja tilapäiseen varastojen täydentämiseen, mutta pitkän aikavälin trendi on edelleen alaspäin. Tämä näkyy myös teollisuuden investointien painottumisessa pakkaus- ja erikoistuotteisiin.
Eriytyminen muokkaa kuituvirtoja, hinnanmuodostusta ja konekantojen käyttöä. Lajinvaihdot graafisesta pakkauskartonkiin ovat lisääntyneet, kun valmistajat hakevat kannattavampaa kokonaisuutta tuotantolaitoksilleen.
Alueelliset tarinat: teollisuuskaupungit murroksessa
Lasku näkyy paikallisesti: italialainen Fabriano on esimerkki perinteisestä paperikeskittymästä, joka etsii uutta suuntaa, kun toimijat supistavat kapasiteettia ja kilpailu kiristyy. Kaupungin tilanne heijastaa laajempaa ilmiötä: tuotannon supistuminen ja rakennemuutos vaikuttavat aluetalouteen, osaamiseen ja työllisyyteen.
Pohjoismaissa pitkän aikavälin vastauksena on ollut konversiot, tuotannon keskittäminen ja uusiutuvien materiaalien arvoketjujen kehittäminen. Tämä muokkaa sekä investointivirtoja että osaamistarpeita paikallisesti. Samalla EU:n teollisuus- ja energiapolitiikka, mahdolliset kauppajännitteet ja investointikannustimet vaikuttavat siihen, minne uutta kapasiteettia syntyy – ja mistä sitä poistuu.
Mitä seuraavaksi: strategiat valmistajille ja ostajille
Valmistajille rakenteellinen lasku tarkoittaa fokusoitumista: portfolion siirtoja kohti pakkausta, erikois- ja pehmopapereita, energiatehokkuusinvestointeja ja joustavampaa tuotantoa. Samalla asiakasrajapinnassa on syytä panostaa pienempiin, laadullisesti vaativampiin sarjoihin ja palveluun.
Ostajille – kustantajille, painotaloille ja brändeille – riskienhallinta korostuu. Sopimuksissa paino on toimitusvarmuudessa, vaihtoehtoisissa laaduissa ja hinnanmuutosten jakomekanismeissa. Digitaalinen ja painettu kannattaa yhdistää kanavastrategiaksi, jossa printtiä käytetään vaikuttavuuden, ei massan, takia.
