Tänään: 18.07.2024

Päätoimittaja

Siuntio rakentaa kasvun polkuja

Siuntion sijainti keskellä Läntistä-Uuttamaata on toisaalta hyvä, mutta toisaalta myös haasteellinen. Toisaalla kunnalla on loistavat liikenneyhteydet niin rantatien kuin rautatien kautta ja se onkin tehnyt Siuntiosta hyvän asuinpaikan perheille, jotka haluavat asua maaseutumaisessa ympäristössä, mutta kuitenkin työskennellä pääkaupunkiseudulla. Siuntion liittyminen HSL:n piiriin 2018 varmisti hyvät rataliikenneyhteydet Helsinkiin ja Espooseen.

– Siuntiolla on nyt edessään historiansa suurimmat rakennushankkeet, kun toisaalla hallintoa uusitaan, perusturvan palveluita kehitetään ja keskustaan rakentuu kokonainen sivistys- ja hyvinvointikampus ja puhutaan useamman kymmenen miljoonan euron hankkeista, joiden aikana 100% kunnan kiinteistöistä uudistetaan, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.

– Kunnalla on tällä hetkellä käytössään noin 26000 neliötä kiinteistöjä sisältäen koulujen väistötilat ja tavoitteena on seuraavien 5-10 vuoden aikana päästä tilanteeseen, missä kunnalla on noin 15000 neliötä monikäyttöistä nykyaikaisiin tarpeisiin soveltuvaa tilaa niin kunnan sivistystoimen, perusturvan, hallinnon, palveluiden kuin myös kuntalaisten monipuoliseen käyttöön. Nykyiset tilat eivät vastaa enää tämän päivän tai sitäkään vertaa tulevaisuuden tarpeita, jatkaa Isotupa.

Uusia asukkaita ja entistä parempia palveluita

Siuntion työssäkäyvistä noin 72% käy töissä muualla, ja tästä joukosta suurin osa vielä pääkaupunkiseudulla, joka toisaalta on varmistanut rataliikenteen säilymisen, mutta toisaalta muokannut Siuntiosta nykyisenlaisensa.

– Kymmenkunta vuotta sitten Siuntio oli nuorten perheiden mieleinen kohde, mutta silloisen raideliikenteen jatkuvuuden epävarmuus sai muuttoliikkeen tyrehtymään ja vaikka nykyinen HSL sopimus on varmistanut raideliikenteen, ei Siuntio ole vielä päässyt samalla kasvu-uralle. Siuntio tarjoilee kuitenkin tutkitusti hyvin ja nopeasti toimivat terveydenhuollon ja perusturvan palvelut ja nyt uudistettavalla kunnan kiinteistöillä on tarkoitus entisestään parantaa kunnan kaikkien palveluiden toimivuutta kuntalaisten suuntaan.

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus

Kuvassa projektijohtaja Timo Ryyppö yhdessä kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotuvan kanssa kohta entisen koulun edustalla. Vuonna 2022 tällä paikalla aloittaa uusissa tiloissa koululaiset syyslukukautensa.

Uusi kampus rakentuu nykyisen kunnantalon vierelle nykyisen koulun paikalle. Projektissa puhutaan 8500-9000 neliön kokonaisuudesta, josta löytyy tilat kahdelle koululle, sekä suomen- että ruotsinkieliselle, kirjastotilat, kunnan palveluita ja kenties myös neuvolapalvelut.

– Olemme tällä hetkellä neuvotteluvaiheessa ja tämän vuoden aikana tarkoituksena on löytää kumppani, kenen kanssa tätä elinkaarimallin muodossa tehtävää kampusprojektia lähdetään rakentamaan. Tavoitteena on, että koulut aloittavat syyskauden 2022 uudella kampuksella, kertoo projektijohtaja Timo Ryyppö. Timolla on taustana pitkä kokemus rakentamisesta ja rakennuttamisesta niin yritys- kuin kuntasektorilla ja hän näkee Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampuksen hienona esimerkkinä nykyaikaisesta tavoitteesta rakentaa kunnallisia kiinteistöjä, jotka ovat kuntalaisten käytössä aamusta iltaan.

– Samalla kun uudistamme kiinteistöt, olemme avaamassa niille uutta varausjärjestelmää, jonka kautta tilat ovat entistä paremmin kaikkien kuntalaisten käytettävissä ja varattavissa, kertoo Isotupa.

Kehittyvä kuntakeskus

Siuntiossa on tarjolla tontteja myös yritystoiminnalle. Tontteja on sekä kunnalla että yksityisillä ja varsinkin Sunnanvikin alueella on tarjolla sekä yritystoiminnalle tontteja, että asuintontteja. Sunnanvik on aivan kantatie 51:n kupeessa ja Siuntion keskustakin on alle kymmenen minuutin päässä.

Siuntion keskustassa, kunnantalon ja rautatien välissä on ns. Siuntion Sydämen alue, joka on asemakaavoitettu uudenlaiseksi tiiviiksi kerros- ja rivitaloalueeksi, jolle on tulossa vajaat 1000 uutta asukasta lähellä kuntakeskuksen palveluita. Lisäksi aivan kuntakeskuksen länsipuolelle on kaavoitettu 500 asukkaan Palonummen pientaloalue.

– Meillä on Siuntiossa hyvin tarjolla tontteja niin pienempiä lähtien siitä reilusta 700 neliöstä yli 2000 neliön tontteihin ja pienillekin tonteille on rakennusoikeutta reilulle 150 neliön omakotitalolle. Kuntana Siuntio on saanut hyvää palautetta terveyspalveluistamme sekä siitä että kunnassa on hyvin saatavilla kaikki peruspalvelut ja lapsille ja aikuisille harrastuksia. Ratayhteys ja rantatie antavat sitten sen nopean yhteyden Helsinkiin ja itseasiassa lentokenttä, satamat ja muut palvelut ovat kaikki tunnin sisällä, kertoo elinvoimapäällikkö Kalle Stenbäck.

Siuntio ja tulevaisuus

Siuntio katsoo positiivisin katsein tulevaisuuteen. Uudet rakennushankkeet uudistavat kunnan tarjoamat tilat kuntalaisille ja Siuntion Sydän tuo uutta tiiviimpää asumismuotoa aivan kuntakeskukseen. Samalla uudet kasvavat omakotialueet mahdollistavat uusien asukkaiden muuton Siuntioon.

– Suunnitelmat rantatien muuttamisesta nelikaistaiseksi ja uuden eritasoliittymän rakentaminen Siuntion kohdalle parantavat entisestään yhteyksiä pääkaupunkiseudun suuntaan, ja keskustelut viikonloppuvuorojen lisäämisestä raideliikenteessä jatkuvat edelleen varsinkin vanhan tutun Y-junan merkeissä, miettii Isotupa tulevaisuutta.

– Parantamalla kiinteistöjemme käytettävyyttä ja tekemällä niistä monikäyttöisemmät, varmistamme entistä paremmat ja monipuolisemmat aktiviteetit kuntalaisille niin vapaa-ajalle kuin koululaisille päiväsaikaan nykyaikaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Uudet tilat eivät myöskään tule saman tien liian pieniksi, vaikka saisimme uusia perheitä muuttamaan Siuntioon.

Asumistrendit ovat viime aikoina indikoineet, että ihmiset hakevat sekä tiiviimpää asumista että pienempää omakotitalomahdollisuutta eikä niiden kaikkien palveluiden tarvitse olla heti kulman takana. Lisäksi myös vihreämmät liikuntamuodot eli rautatie ovat asuinpaikkaa mietittäessä positiivisia seikkoja. Siuntion keskustan alueella voi jo kävellen liikkua paikasta toiseen ja päästä niin päivittäisostoksille kuin myös kunnan palveluihin.

– Totta kai, jos jossain vaiheessa valtio antaisi meille Siuntioon jonkin valtion viraston, niin emme sanoisi ei. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään sellaista, ja se itseasiassa näkyy mm. valtion määrärahoissa, joissa meitä rangaistaan sillä, että meiltä käydään paljon muualla töissä sekä ettei meillä ole valtion virallisia virastoja.