Lohjan on ns. nauhakaupunki. Se tarkoittaa, että yhden selvän keskustan sijasta, Lohjalla on useita alueellisia keskustoja. Näistä keskustoista viime vuosina varsinkin Tynninharju on kasvanut rajusti, Tynninharjun alueen jäädessä odottavaan asemaan, mm. Pirunnummen alueen viivästysten vuoksi. Siinä missä Tynninharjulle on noussut lisää kiinteistöjä, kuten uusi Puuilo ja juuri avautunut Biltema, Lempolassa ei ole avautunut mitään muuta uutta kuin McDonalds ravintola. Kumpi näistä kahdesta kauppakeskittymästä vie Lohjan mestaruuden? Nyt on jo tiedossa, että juuri avautunut Biltema tulee toimimaan vetovoimana myös muille uusille tulijoille Tynninharjun keskittymään.
Autoilija ja kauppakeskittymät
Autoilijan kannalta sekä Tynninharju että Lempola ovat pahimpien kauppa-aikojen ja erikoispäivien aikaan päänsärkyä aiheuttavia. Molempien alueiden liikennejärjestelyt ja parkkipaikat eivät ole tarkoitettu nykyaikaisille liikennemäärille ja autojen kasvaneelle koolle. Jo vuonna 2022 laskettiin Lempolan liikennemääriksi lähemmäs 22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nyt Väyläviraston liikennemäärät Lempolan kohdalla ovat keskimäärin 6569 autoa arkipäivänä. Tynninharjun tämän hetken liikennemäärät Citymarketin kohdalla ovat luokkaa 12 500 autoa vuorokaudessa. Vertailuna Lohjan keskustan Suurlohjankatu vetää alle 1000 autoa päivässä.
Lisäksi nykyihminen haluaa päästä mahdollisimman lähelle kaupan ovea, eikä kaupasta toiseen liikuta kävellen, vaan useimmiten kauppojen välinen liikkuminen tehdään autolla, vaikka kauppojen välissä olisi vain sata metriä matkaa.
Kahden alueen kasvaminen näivettää muita alueita
Samalla kun nämä kaksi esimerkkiä ovat kasvattaneet asiakaskuntaansa kasvaneen tarjonnan avulla ovat Lohjan muut keskustat saaneet huomata tämän muutoksen omassa katukuvassaan. Ennen liiketilat, joissa oli myyntiliikkeitä ovat joko partureita tai kampaamoja tai jotain muita palveluliikkeitä samalla kun tyhjien liiketilojen määrä kasvaa – kiitos kuluttajien ostoskäyttäytymisen muutoksesta. Tilastollisestihan Suomessa on viime aikoina perustettu eniten nimenomaan lähettiliiketoiminnan yrityksiä. Mitä enemmän wolttaamme ja tilaamme kiinalaisista verkkokaupoista, sitä enemmän työnnämme jäljelle jäävät liikkeet Tynninharjun ja Lempolan tyyppisiin kauppakeskittymiin, joissa isot brändiliikkeet ottavat markkinaosuudet paikallisilta pienyrittäjiltä. Vai mitä mieltä olet seuraavista Lohjallekin tulleista yrityksistä: JULA, JYSK, Power, Gigantti, Lidl, Musti ja Mirri, Biltema, McDonalds, sentään Puuilo on omistuspohjaltaan yhä suomalainen, samoin kuin Motonet, Autoklinikka, Masku, Kesko ja S-ryhmä sekä paikalliset Virkkalan Urheilu ja Kodin tavaratalo.
Lohjan tulevaisuus
Monet Lohjalla asuvat perheelliset toivovat Lohjalle entistä enemmän valinnanvaraa liikkeistä. Tosiasia kuitenkin on, että keskustaan suunnitteilla olleet kauppakeskukset eivät ole lähteneet rakentumaan taloudellisen taantumajakson jatkuessa edelleen. Lisäksi Lohja ei kaupunkina ole pystynyt hyödyntämään mm. asuntomessukaupunkivuottaan tai 700-vuotiasta historiaansa lisäasukkaiden haalimisessa. Päinvastoin Lohjalla on nykyään pari tuhatta lohjalaista vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Jotta Lohja saisi uusi liikkeitä, pitäisi Lohjalla olla enemmän vetovoimaa, kenties sellaista, mitä tämän lehden toisessa jutussa (rautatie) käsitellään.
Käytetään paikallisia liikkeitä – sillä varmistetaan palveluiden säilyminen
Jos me pyrimme jokaisessa ostoksessamme ostamaan sen halvimman, ei meillä ole kohta yhtäkään erikoisliikettä jäljellä. Nyt on euroopanlaajuisesti herätty kiinalaisen halpatuonnin vyöryessä entistä kovemmilla määrillä eurooppalaisiin koteihin. Jotain ollaan tekemässä, mutta tehdäänkö siinä kuitenkaan tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti. Nopein keino olisi meidän kaikkien ymmärtää ostostemme seuraukset. Jos ostamme paikallisesti, tuemme täällä omalla alueellamme olevaa yritystä ja yrittäjää. Tämä mahdollistaa investoinnit, uudet työpaikat ja positiivisen vireen, joka vastaavasti voi tuoda tänne uusi yrityksiä, näin ei käy, jos mietimme vain halvinta vaihtoehtoa.
Jokaisella alueelle käytetyllä eurolla on merkityksensä. Sekin yhden euron enemmän käyttäminen paikallisesta liikkeestä ostettuun tuotteeseen verrattuna kiinatuontiin, mahdollistaa kaikkien niin tehdessä elinvoimaisemman, paikallisen Lohjan. Emmekö me kaikki halua sitä?
