Viikonlopun runsaat sateet ja samaan aikaan tapahtunut lumien sulaminen nosti vedenkorkeudet Uudellamaalla tulvalukemiin. Keskimääräiset vuosittain toistuvat tulvarajat ylittyivät lähes kaikilla jokivesien havaintomittareilla jo sunnuntain kuluessa. Tulvahuiput saavutetaan jokiuomissa ennusteiden perusteella arvioituna maanantaina illalla tai tiistain kuluessa. Suurimpien järvien pinnat jatkavat nousuaan vielä useamman vuorokauden. Loppuviikosta hieman viilenevä ja poutaantuva sää kääntää vedenpinnat selvempään laskuun.

Rannikon läheisyydessä sijaitsevat pienet vesistöt tulvivat nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Sateet tulivat näille alueille lähes pelkästään vetenä. Esimerkiksi Siuntionjoen alaosalla sijaitsevalla Tjusträskin vedenkorkeusmittarilla vedenpinta on jo noussut noin 15 cm korkeammalle verrattuna havaintojakson 1976–2022 aikana mitattuun suurimpaan vedenkorkeuteen. Vesistöalueiden latvaosilla lähempänä Salpausselkää tulvien nousu tapahtuu hitaammin, mikä myös osaltaan tasaa tulvaa alajuoksulla.

Keskeisillä havaintoasemilla virtaamat maanantaina aamupäivällä olivat Vantaanjoen Myllymäessä 92 m3/s (keskitulva 88 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 57 m3/s (keskitulva 79 m3/s), Koskenkylänjoen Niinikoskella 41 m3/s (keskitulva 40 m3/s) ja Taasianjoella 52 m3/s (keskitulva 49 m3/s). Ilolanjoen Postimäenkosken vedenkorkeusasemalla vedenpinta oli tasolla N60+6,83 m (keskitulvakorkeus N60+6,71 m). Karjaanjoen vesistöalueella tulva nousee yleensä selvästi hitaammin ja on tällä hetkellä keskimääräisissä tulvalukemissa.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousuaan useamman päivän ajan. Lohjanjärven vedenkorkeus on nyt tasolla NN+31,80 m ja juoksutus n. 30 m3/s. Juoksutusta lisätään jo maanantain kuluessa vedennousun hidastamiseksi. Hiidenveden säännöstelypadon luukut ovat lupaehtojen mukaisesti täysin auki ja vedenkorkeus noussee tavanomaiseen kevättulvakorkeuteen. Espoon Pitkäjärven pinta on tasolla N60+20,11 m, mikä on n. 10 cm keskitulvakorkeuden yläpuolella.

Tulvavesi on peittänyt runsaasti peltoa eri puolilla Uuttamaata. Erityisesti Lepsämänjoella on poikkeuksellisen paljon peltoa veden alla. Yleensä peltoa on tulvaveden alla myös Kytä- ja Keihäsjokien varrella ja Vantaan Keimolassa. Pienempiä tulvivia alueita on runsaasti. Nummenjoen ja Vanjoen varsilla tulvivien peltojen määrä lisääntyy vielä jonkin verran.

Tulvavesi aiheuttaa haittaa liikenteelle

ELYn maantieverkolla tulvavesi on noussut ajoradoille mm. maantiellä 120 Vantaan Askistossa ja Sipoon Nikkilässä maantiellä 1494. Askistossa harkitaan kiertotien käyttöä ja Nikkilässä se on jo käytössä. Useita jalankulun- ja pyöräilyväyliä on jäänyt veden alle, näillä vaihtoehtoisena reittinä toimii yleensä ajoradan reuna tai piennar. Muita tulvakohteita seurataan ja tarvittaessa harkitaan niillä liikenteen rajoittamista. Tilannetta voi seurata mm. liikennetilanne-palvelusta: https://liikennetilanne.fintraffic.fi/pulssi.

Kommentoi kirjoitusta