Yhteiskunta

Mainos

Yhdistysten ja kaupungin yhteistyöseminaari Puu-Anttilassa 27.9.

Yhteistyössä tulevaisuus 4 -seminaari järjestetään keskiviikkona 27.9.2017 kello 10-16 Puu-Anttilassa. Jo perinteeksi muodostunut syksyinen tapahtuma on lohjalaisten yhdistysten, Lohjan kaupungin ja yritysten yhteistyötilaisuus. Tilaisuudessa valotetaan kaupungin palveluiden ja yhdistysten monimuotoisen toiminnan rooleja kuntalaisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Päivän tavoitteena on sopia kaupungin ja yhdistysten yhteisstrategian valmistelusta. Seminaarin järjestävät Apuomena ry:n Kansalaistoiminnan keskus ja Lohjan kaupunki.

Aamupäivällä on tarjolla tietoa lohjalaisista yhdistyksistä ja yhteistyöstä. Ohjelmassa ovat myös Valtivarainministeriön  Digi arkeen -neuvottelukunnan aamukahvi,  Kansalaistoiminnan keskuksen toiminnan esittely sekä tietoa sote-järjestöjen verkoston rakentumisesta Länsi-Uudellemaalle.

Iltapäivällä  kuntalaisten hyvinvointia tarkastellaan eri näkökulmista ja erityisesti muutoksien myllerryksessä.  Seminaarin aiheisiin alustaa Sitran asiantuntija Janne Kareinen. Muutosteemoina pohditaan erityisesti digiajan ja palvelujärjestelmien muuttumisen tuomia mahdollisuuksia ja ongelmiin varautumista. Kaupungin johdon terveiset esittää kaupunginjohtaja Mika Sivula. Seminaarin kulttuuritarjonnasta huolehtii Duo Fasso ja päätteeksi Jyrki Anttila johdattaa operetin maailmaan.

Seminaarin lopuksi keskustellaan Lohjan kaupungin ja yhdistysten yhteisen strategian valmistelun aloittamisesta. Kaupunkilaisten yleinen hyvinvointi on sekä julkisen hallinnon että yhdistysten yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi rakennetaan yhteistyön toimintatapoja.

Lisätietoja ja ohjelma myös osoitteessa www.lohjalaiset.fi, josta löytyy myös ilmoittautumislomake. Seminaariin ilmoittautuminen 22.9. mennessä lomakkeella tai p. 045-1863626 taiulla.korhonen@apuomena.fi .

 

Ohjelma:

10.00 Tietoa lohjalaisista yhdistyksistä ja yhteistyöstä.

Yhdistysten esittelypisteitä. VM:n Digi arkeen -neuvottelukunnan aamukahvi. Kansalaistoiminnan keskuksen toiminnan esittely, sote-järjestöjen verkoston rakentuminen Länsi-Uudellemaalle. Musiikkia ja paljon muuta.

Tule tutustumaan toimintaan ja toimijoihin!

12.00

Seminaarin juontajana Taika Tenhunen

Tervetulotahdit Duo Fasso.

 

12.10

Hyvinvoiva kuntalainen.

Janne Kareinen, asiantuntija Erätauko-hanke, Sitra

Keskustelua

 

13.00

Lohjan kaupunginjohdon terveiset seminaariväelle

Mika Sivula, Lohjan kaupunginjohtaja

 

13.10 

Kuntalaiset muutoksissa 1 - Digitalisaatio:

Palvelut ja kehittäminen paikallisesta ja valtakunnallisesta näkökulmasta.

Marjukka Saarijärvi, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö,

Digi arkeen -neuvottelukunta

Pasi Perämäki, palvelutuotantojohtaja, Lohjan kaupunki

Mirva Gullman, koordinaattori, Kansalaistoiminnan keskus, Apuomena ry

 

13.40

Duo Fasso johdattaa kahvitauolle ja verkostojen vahvistamiseen

14.00

Kuntalaiset muutoksissa 2 - Sote-sektori:

Palvelut ja kehittäminen paikallisesta ja maakunnallisesta näkökulmista.

Jaana Pirhonen, hankevastaava, Uusimaa yhdessä -hanke

Reijo Perkiömäki, puheenjohtaja, LJY Länsi-Uudenmaan järjestöjen

yhteisö ry LJY, Lohjan Sydän ry

Tuula Suominen, palvelualuejohtaja, Lohjan kaupunki

 

14.30

Lohjan kaupungin ja yhdistysten uusi yhdistysstrategia yhteistyön tueksi  

 

Yhteiset tavoitteet yhteisessä kaupungissa.

Ari Pitkämäki, puheenjohtaja, Apuomena ry

Valmisteilla olevaa strategiaa työstetään Lohjan kaupungin asiakkuuspäällikkö

Juha Lembergin johdolla.

15.45

Yhteenveto. Miten tästä eteenpäin?

 

Operettisävelmiä

Jyrki Anttila

alue_demokratia: 

Studia Generalia -luentosarja lokakuussa Lohjalla

Alansa huiput esitelmöivät entisellä koulullaan.

Eero.jpg

Eero Lehtimäki.

 

Lohjan Yhteislyseon lukiolla järjestetään lokakuun ensimmäisellä viikolla Studia Generalia -luentosarja, joka kuuluu Suomi 100 vuotta -juhlavuoden tapahtumiin Lohjalla. Neljänä iltana järjestettävien tilaisuuksien luennoitsijoiksi on saatu joukko koulun entisiä oppilaita, jotka ovat luoneet menestyksellisen uran kouluvuosien jälkeen.

Viikko alkaa kansainvälisen politiikan analysoinnilla. Maamme arvostetuimpiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen luennoi maanantaina 2.10. aiheesta ”EU nykymaailmassa ja Suomi Euroopassa”. Kansainvälisestikin tunnettu valtiotieteiden tohtori Tiilikainen kirjoitti ylioppilaaksi Lohjan Yhteislyseosta vuonna 1983.

Tiistai-illan 3.10. aiheena on luovuus ja vastoinkäymiset. Nuoren nousevan kapellimestarin ja muusikon Eero Lehtimäen esitelmän otsikko on ”Luovuuden voimalla vaikeuksien yli”. Hän käy läpi oman uransa vaikeuksia ja niistä selviytymistä. Hän peilaa myös taiteissa esiintyneitä vaikeuksia ja virtauksia, jotka johtivat Suomen itsenäisyyteen. Lehtimäki on Lohjan Yhteislyseon lukion ylioppilas vuodelta 2007.

Keskiviikkona 4.10. salin täyttää suomalaisen politiikan ruotiminen. Nuoret kansanedustajat Simon Elo (sin) ja Joona Räsänen (sd) keskustelevat aiheesta ”Pystyykö kansanedustaja vaikuttamaan?” Sparrausta ja näkökulmaa keskusteluun tuo edelleen aktiivinen konkaritoimittaja Tarmo Ropponen, joka teki pitkän uran Ylen politiikan toimituksessa. Yhdessä herrat pohtivat kannattaako politiikkaan lähteä? Elon ylioppilasvuosi on 2005, Räsäsen 2006 ja Ropposen 1962.

Luentosarja päättyy torstaina 5.10. viestintäasiantuntija, toimittaja Hilkka Hyrkön esitelmään ”Nykyaikainen kehitysyhteistyö on tietojen ja taitojen jakamista”. Hyrkkö on toiminut vuosikymmeniä toimittajana ja kirjeenvaihtajana sekä mm. Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija- ja avustustehtävissä eri puolilla maailmaa.

-Ihmisten tarpeet ovat kaikkialla maailmassa hyvin samanlaisia. Tavoittelemme aineellista ja henkistä turvallisuutta. Valtiot ja kansat ovat vahvoja vuorollaan. Suomikin sai paljon kansainvälistä apua sotien jälkeen. Nyt meillä on osaamista jaettavana, toteaa Hyrkkö, joka on juuri aloittanut Kansainvälisen Punaisen Ristin viestintäasiantuntijana Budapestissä.

Hän kävi Lohjan lukiota 1970-luvulla.

Lohjan Yhteislyseon lukiolla järjestettävän Studia Generalia -luentosarjan järjestää koulu yhteistyössä Lohjan Yhteislyseon Alumnit ja Seniorit ry:n kanssa. Luentosarjalla halutaan kiinnittää huomiota lohjalaislähtöiseen osaamiseen ja menestykseen. Kaikki esitelmöitsijät tuovat omalta osaamisalueeltaan näkökulmaan Suomen 100-vuotiseen itsenäisyyteen. Tilaisuudet alkavat kello 18.30 ja niihin on vapaa pääsy.

Teija.jpg

Teija Tiilikainen.

alue_demokratia: 

Koulutuksesta eväitä nuorten kohtaamiseen

nuo.jpg

Kartsan puheenjohtaja Mira Lillman (vas), nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi, nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen ja erityisnuorisotyöntekijä Miia Laakso kertovat, että koulutus on hyödyllinen kaikille, koska samat pelisäännöt pätevät kaikkien ihmisten kohtaamisessa oli kyseessä sitten esimerkiksi nuori, työkaveri tai ikäihminen.

 

Katupalveluyhdistys Kartsa ry ja Lohjan kaupungin nuorisotyö järjestävät Kartsa-koulutuksen perjantaina 15.9. kello 18.00 Toimintakeskus Harjulassa. Koulutuksen aiheena on nuorten kohtaaminen ja se on tarkoitettu sekä Kartsan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden että kaikille muillekin lohjalaisille aikuisille.

-Kaikki nuorten elämästä kiinnostuneet voivat tulla paikalle juttelemaan siitä, mitä nuorten maailmaan kuuluu ja miten nuorta lähestytään, jotta aikaiseksi saadaan tasavertainen keskusteluyhteys, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Miia Laakso.

Koulutus järjestetään, koska ympäri Lohjaa on tullut viestiä nuorten aiheuttamasta häiriöstä, kuten mopoilusta syntyvästä metelistä.

-Nuorison häiriköiminen, kuten Ojaniitun alueen moporalli on ollut tapetilla jo viime vuodesta. Nettikeskusteluissa joku sitten aina ehdottaa, että ottakaa yhteys nuorisotyöhön. Siellä näkee myös kommentteja, ettei nuorille uskalla mennä sanomaan mitään. Olemme miettineet, miten voisimme vaikuttaa asiaan, kertoo nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen koulutuksen taustaa.

 

Arkisia kohtaamisia nuorten kanssa

Tähän mennessä nuorisotyö on jalkautunut nuorten pariin esimerkiksi Lohjan Prismassa ja herätellyt heitä huomioimaan muut ja muistamaan yhteiset pelisäännöt, jotta yhteiselo sujuu hyvin. Lisäksi Ojaniittutalon pihalla järjestettiin keväällä tapahtuma, jossa alueen asukkaat ja nuoret saattoivat kohdata. Nuorisotyön väki muistuttaa, etteivät he voi kuitenkaan päivystää ympäri Lohjaa, eikä yhden tapahtuman vaikutus ole kovin pitkäaikainen. Siksi nuoren kohtaaminen arjessa voisi johtaa toivottuun tulokseen.

-Keskusteluissa nousee usein esille ajatus, että nuoret eivät välitä mistään. Siitä ei ole kyse, vaan nuoren maailma on kapea-alaisempi kuin aikuisen, koska hänellä ei ole vielä kokemuksen tuomaa kykyä nähdä asioita useista eri näkökulmista. Siksi nuorelle pitää avata asioita, kuten kysyä, onko nuori ajatellut, että naapuri menee aamulla kello kuudeksi töihin. Hyvin usein viesti menee nuorelle perille, Laakso sanoo.

-Naapurin on hyvä kertoa tämä nuorille itse. Ei se auta niin paljon, jos me sanomme sen nuorille. Nuori on samanlainen ihminen kuin me muutkin. Ei hänen kohtaamistaan tarvitse pelätä, toteaa Turpeinen.

-Nuorista suurin osa on avoimia ja he ymmärtävät kyllä, kun asiat perustellaan. Koulutuksen teemanakin painottuu arvokas vuoropuhelu, sanoo nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi.

Laakso muistuttaa, että vastakkain asettelu on turhaa.

-Usein ollaan joko puolesta tai vastaan. Sen sijaan voitaisiin olla rinnalla kulkijoita ja kohdata arjen pienissä tilanteissa, kuten tervehtiä postilaatikolla, Laakso sanoo.

Nuorilla on oma maailmansa ja omat juttunsa.

-Nuoret ovat aina kokoontuneet omaehtoisesti ja niin heidän kuuluu saada tehdäkin. Kaikki eivät käy nuorisotaloilla, toteaa Turpeinen.

-Myös mopoilu kuuluu monien nuorten elämään ja mopo voi olla heille todella tärkeä kulkuneuvo. Toivommekin siinä mielessä lempeämpää suhtautumista, ettei esimerkiksi mopoilua nähtäisi vain negatiivisena asiana, toteaa puolestaan Laakso.

Hän muistuttaa myös, ettei nuortenkaan elämä ole aina aivan helppoa.

-Nuoruuteen liittyy isoja pohdintoja, kuten ammatinvalinta, oma seksuaalisuus ja ensimmäinen seurustelusuhde.

He muistuttavat, että nuorista kuuluu myös paljon myönteistä palautetta.

-Ihmisten kohtaaminen mahdollistaa hienoja asioita. Olen kuullut esimerkiksi nuorista, jotka ovat auttaneet kauppakassien kantamisessa, Laakso kertoo.

 

Silmät auki nuorten maailmaan

Koulutus antaa eväitä toisen ihmisen kohtaamiseen positiivisessa hengessä.

-Kun päivitimme koulutusmateriaalia, tuli tunne, että kaikkien pitäisi perehtyä näihin asioihin, koska samat ohjeet pätevät kaikkien ihmisten kohtaamisessa lapsista työkavereihin ja ikäihmisiin, kertoo Kartsan puheenjohtaja Mira Lillman.

-Koulutus avaa myös silmiä nuorten maailman, kuten siihen, miksi he haluavat ajaa mopoilla. Tarkoitus ei ole häiriköinti, Lillman jatkaa.

Koulutuksen kautta voi halutessaan tulla mukaan myös Kartsan toimintaan. Toiminnan kehittämisideoitakin otetaan mielellään vastaan.

-Kartsa jalkautuu nuorten pariin mm. tapahtumien yhteydessä ja juhlapyhien aattoina. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestetään toimintakerta, kuten leffailta, avaa Lillman.

Koulutukseen toivotaan aikuisia ympäri Lohjaa.

-Jos saisimme Lohjan reuna-alueiltakin aikuisia mukaan, voisimme jalkautua muuallekin kuin keskustan alueelle, sanoo Laakso.

Koulutus kestää noin kaksi tuntia, se on ilmainen, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Nuorisokahvila Dixi on avoinna tapahtuman aikana, joten sieltä voi ostaa vaikkapa kahvikupposen.

alue_demokratia: 

Muistisairauden monet kasvot

193 000 muistisairasta suomalaista – 193 000 yksilöllistä, erilaista tarinaa. Sairaus voi muuttaa elämää, mutta se ei vie elettyjä vuosia, elämänkokemusta ja persoonallisuutta. Muistisairailla ihmisillä on ääni, jonka tulee kuulua.

Tällä viikolla vietetään Muistiviikkoa teemalla Muistisairauden monet kasvot. Viikon alkajaisiksi avautui Muistisairauden monet kasvot -verkkosivusto osoitteessa www.muistini.fi. Ääneen pääsevät muun muassa kaikista muistisairaan isänsä asioista huolehtiva 21-vuotias Senni Sivonen, Arja-vaimonsa rinnalla 13 vuotta omaishoitajana kulkenut Martti Hakala ja isänsä Alzheimer-vuosia pohtiva kirjailija Tommi Kinnunen.

Muistisairauksiin liittyy virheellisiä ennakko-oletuksia, joita verkkosivusto murtaa. Muistisairauteen kun voi sairastua monen ikäisenä. Se ei välttämättä näy ulospäin. Se ei välttämättä alkuvaiheessa edes muuta elämää kovin paljon. Ihmisestä on aina jäljellä enemmän kuin hänestä on kadonnut, muistuttaa myös kampanjan suojelija Sirpa Pietikäinen.

Muistisairauden monet kasvot -sivusto on auki myös uusille tarinoille. Kuka tahansa voi kertoa omat kokemuksensa: millaista juuri minun arkeni on muistisairauden kanssa tai muistisairaan ihmisen tukena. Samalla kun sivusto antaa kasvot sairaudelle, se muistuttaa, että muistisairas ihminen on ennen kaikkea ihminen, sairaudestaan huolimatta. Kahta samanlaista tarinaa ei ole – jokainen niistä on ainutlaatuinen.

alue_demokratia: 

Lohjan Tietotekniikkayhdistys Kerneli ry

Lohjalla vuoden alussa perustettu Länsi-Uudenmaan Tietotekniikkayhdistys muutti nimensä Lohjan Tietotekniikkayhdistys, Kerneli ry:ksi 28.8.2017 lähtien.

-Haluamme keskittyä nimenomaan kotikaupunkimme tietotekniikan harrastajien toimintaan ja nostaa Lohjalaisten nuorten tietotekniikkaosaamista, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ari Pihlström.

-Yhdistys perustettiin alun perin Apuomena ry:n Lohjastuu-hankkeen (2014-2016) aloittaman nuorten pelisuunnittelukoulutuksen jatkajaksi. Kun Lohjastuu-hanke päättyi, päätimme yhdessä Arin ja pelisuunnittelukoulutuksia vetäneen Johannes Laurialan kanssa, että hommaa ei pidä nyt jättää kesken, joten tohinalla loppuvuodesta 2016 laitettiinkin yhdistys pystyyn, kertoo Mirva Gullman.

Tavoitteena on tarjota lohjalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua muun muassa pelien suunnitteluun ja ohjelmoinnin perusteisiin sekä kerhotoimintaan. Yhdistys onkin jatkanut jo keväällä pelisuunnittelukursseja nuorille. Kurssit ovat täyttyneet nopeasti, ja onkin ollut ilo huomata, että vanhemmat ovat valveutuneita tietoteknisten taitojen lisääntyvästä vaatimuksesta tulevaisuudessa ja kannustavat nuoriaan alan pariin.

Harrastustoimintaa, teemailtoja ja verkostoitumista tulee olemaan tarjolla myös vanhemmille harrastajille, ammattilaisille ja tietotekniikasta kiinnostuneille. Erityisesti yhdistys toivoo, että alan työttömiä liittyisi myös mukaan toimintaan. Mukaan voi tulla opastamaan nuoria alan saloihin, verkostoitumaan, ideoimaan ja ennen kaikkea ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan.

Tietotekniikka käsitteenä on hyvinkin laaja. Yhdistyksen kunnianhimoisena tavoitteena on kattaa alaa laidasta laitaan eikä vain peleihin tai ohjelmointiin. Listalla onkin jo toiveita Lego-roboteista, 3D-tulostamisesta, Arduinosta ja Rasberrysta. Alaan voi voimakkaasti liittyä myös kuva ja video. Kernelissä on myös hahmoteltu perustietotekniikan koulutusta kaikille, sekä suunniteltu digituen tarjoamista alueen muille yhdistyksille.

Kiinnostaako siis 3D-tulostukseen tai peliohjelmointiin tutustuminen? Entä miten toimii vektorigrafiikkaohjelma Inkspace tai Linux? Muun muassa näistä aiheista yhdistys järjestää syksyn aikana kerran kuukaudessa maksuttoman tilaisuuden, jossa kuullaan alustus valitusta aiheesta. Sen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Tilaisuudet järjestetään Lohjan pääkirjaston Järnefeltinsalissa perjantaisin klo 18-20 seuraavasti:

pe 15.9.2017 klo 18-20 3D- ja CAD ja –tulostus tutuksi (Järnefelt-sali)

pe 13.10.2017 klo 18-20 Pelienteko tutuksi (paikka auki)

pe 17.11.2017 klo 18-20 Linux tutuksi (Järnefelt-sali)

pe 15.12.2017 klo 18-20 Inkscape tutuksi (Järnefelt-sali)

Syksyn aikana Kerneli ry järjestää 9-13-vuotiaille lapsille suunnatun pelintekokurssin la-su 14-15.10.2017. Kurssille ovat tervetulleita kaikki peleistä kiinnostuneet –aiempaa osaamista ei tarvita. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Mutta miksi ihmeessä yhdistyksen nimi on Kerneli?

-Järjestimme kesäkuussa avoimen äänestyksen yhdistyksen nimestä ja ehdotin yhdeksi vaihtoehdoksi kerneliä, kertoo hallituksen jäsen Erno Haapalehto.  

-Halusimme nimen, joka kuvaa yhdistyksen toimintaa. Kerneli on tietokoneen käyttöjärjestelmän ydin ja näin yhdistyskin haluaa olla tietotekniikan harrastamisen ytimessä, hän jatkaa.

Yhdistyksen kotisivut ovat juuri valmistumassa ja löytyvät viikon parin päästä osoitteesta www.kerneli.fi. Ajankohtaista tietoa toiminnasta löytyy myös yhdistyksen Facebook-sivulta.

Lohjan Tietotekniikkayhdistys, Kerneli ry.
Ari Pihlström, puheenjohtaja

alue_demokratia: 

Aarteita Karjalohjan pikkupuodista

DSC_0662.JPG

Riitta Leijolan puoti on kuin olohuone täynnä aarteita. 

 

Karjalohjan keskustassa sijaitseva Rilmix myy mm. taidetta, sisustusesineitä ja kirjoja. Puodissa ostajaansa odottavat tällä hetkellä esimerkiksi emaliastiat, vanhat kahvipannut, tuohikontti, keinuhevonen, peltirasiat, posliininuket, kansallispuku, keinutuoli, Arabian astiat, lehdet, matot, lamput ja korut. Kausituotteitakin löytyy; rapujuhlia varten puodissa komeilee suuri rapukoriste ja jouluun valmistautuva löytää sieltä olkihimmelin.

-Tämä ei ole varsinainen kirpputori, vaan sekatavarakauppa, jossa myydään vanhoja esineitä ja tekstiilejä sekä taidetta, määrittelee Riitta Leijola.

Leijola on pitänyt puotiaan viime maaliskuusta saakka.

-Viihdyn täällä. Kun lähden tänne, en koe, että tulisin töihin, Leijola sanoo.

Hän kertoo, että asiakkaat ovat pitäneet puodista ja sanoneet sitä monipuoliseksi ja yllätykselliseksikin.

-Tämä on kuin olohuone. Minusta on myös todella hauskaa, kun ei etukäteen tiedä, kuka ovesta tulee sisään. Tämä on ihan konkreettisesti matalan kynnyksen kauppa. Mitään ei tarvitse ostaakaan, voi vain tulla. Minusta jo se on paljon, että ihmiset tulevat ovesta sisään, Leijola sanoo.

Poudista löytyy myös ”saa ottaa -laatikko”.

-Se on suosittu. Tuon siihen aina kaikenlaista pientä. Etenkin lapset ovat kekseliäitä keksimään, mitä mistäkin voisi tehdä. Lehtiäkin saa ottaa, Leijola sanoo.

Aiemmin Leijola piti Sammatissa kirpputoria viiden vuoden ajan.

-Päädyin sattumalta pitämään nykyistä kauppaani. Olin tekemässä kirpputorilla loppusiivousta, kun kuulin, että täällä on vapaa tila. Tulin heti katsomaan tätä, eikä siinä sitten mennyt kuin kymmenen minuuttia, kun lyötiin kättä päälle. Uskon intuitioon, pitää tarttua hetkeen, kun tuntuu, että joku on hyvä juttu. En ole katunut kertaakaan. En ollut suunnitellut kaupan pitämistä, mutta ilahduin todella, kun tämä tila löytyi, Leijola kertoo.

DSC_0670.JPG

Liikkeestä löytyy mm. taide- ja sisustustavaraa. 

 

Uusi elämä tavaroille

Puodissa myytävät tavarat ovat kertyneet Leijolalle vähitellen.

-Olen kiertänyt huutokauppoja ja kirpputoreja vuosikymmeniä ja tässä on nyt sen tulos. Olen kierrätyshenkinen ja haluan, että tavarat saavat uuden elämän. Kesällä siivosin piharakennukseni, joten myyntiin on tulossa paljon lisää tavaraa. Vinttikomeroni ovat vielä täynnä, Leijola kertoo.

-Kun käyn huutokaupassa, mittaan ostosmääräni sen mukaan, että ne mahtuvat autoon. Olen huutanut myös yllätyslaatikoita, joissa on joku houkutin päällä. Niistä kertyy paljon kaikenlaista.

Leijola on kerännyt koko lähes koko ikänsä jotain. Keräily alkoi kirjoista ja laajeni siitä vähitellen.

-Monenlaista olen keräillyt, tarpeellista ja tarpeetontakin nyt ajatellen, mitä milloinkin. Tuunaan esineitä itsekin. Rikkinäinenkään tavara ei välttämättä ole pilalla, jos sitä voi käyttää. Kaikki esineet eivät ole täydellisiä niin kuin eivät ihmisetkään, itse kustakin meistä taitaa kai löytyä jokin särö, Leijola toteaa.

DSC_0647.JPG

 

Taidetta seinille

Puodin seinillä on myynnissä sekä Leijolan maalaamia tauluja että oikeiden taiteilijoiden, kuten Leijola asian ilmaisee.

-Kun maalaan, en tiedä, mitä maalauksesta syntyy. Se on ekspressiivistä maalaamista, tunnetiloja ja mielen tyhjennystä. En pyri tekemään näköistaidetta. Aloitin maalaamisen, kun remontin yhteydessä jäi maaleja ja pensselejä. Levyjä löysin piharakennuksesta. Menin sitten kerran Latvalaan ja huomasin oikeita maalaustarvikkeita. Ostin niitä, rupesin innolla maalaamaan tauluja ja jäin heti koukkuun. Joskus tuntuu, että aina vain entistä tiukemmin, eroon ei pääse, mutta enhän minä pyrikään, Leijola kertoo.

-Maalaaminen on rentouttavaa ja terapeuttista, siinä voi purkaa ajatuksiaan. Maalaan iltaisin, kun päivän työt ja muut velvoitteet on tehty. Se on omaa aikaani, Leijola jatkaa.

Leijola on pitänyt esimerkiksi Miinan mökissä Sammatissa näyttelyn viitenä kesänä peräkkäin.

-Se on kesälomaviikko minulle, siellä ehdin lukeakin. Tänä kesänä luin Sammatin ja Karjalohjan historiaa. Olen varannut jo ensi kesäksikin näyttelyajan. Miinan mökki on hieno ympäristö, Leijola sanoo.

Puoti (Keskustie 25 A 1) on avoinna lauantaisin kello 11.00-15.00 sekä aina kun ovi on auki ja sopimuksen mukaan. 

DSC_0673.JPG

alue_demokratia: 

Ikääntyneiden sosiaalipalvelujen odotusajat Lohjalla

Vanhuspalvelulaki 980/2012 § 26 velvoittaa kunnan julkaisemaan vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Lohjan kaupunki julkaisee puolivuosittain odotusajat, jotka koskevat kotihoitoa ja kotihoidon tukipalveluista ateriapalvelua, sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua sekä omaishoitoa sekä ympärivuorokautista asumispalvelua ja vanhainkotihoitoa.Odotusajoista tiedotetaan Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä Lohjan vanhusneuvostolle.

Sosiaalipalveluiden myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun asiaa koskeva kirjallinen tai suullinen hakemus on jätetty. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä vähintään 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta tai erittäin kiireellisessä tapauksessa välittömästi.

Kotihoito ja tukipalvelut ovat saatavissa tarvittaessa samana päivänä tai viimeistään 7 arkipäivän kuluttua myöntämisestä.

Omaishoidon tuki päätös tehdään viipymättä kriteerien täyttyessä.

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu päätös tehdään viipymättä kriteerien täyttyessä.

Tehostettu palveluasuminen keskimääräinen odotusaika noin 2,4 kk

Vanhainkotihoito keskimääräinen odotusaika alle 1 kuukausi Kiireellisissä tapauksissa paikka tai palvelut on järjestettävä viipymättä.

alue_demokratia: 

Kasvun jätteille oikea osoite jäteasema

Syksyisessä puutarhassa on paljon kasvukaudelta yli jäävää jätettä. Puista ja pensaista leikatut oksat voi hakettaa, haravointijätteen voi kompostoida sekä ylijäämäomenaa voi tarjota tarvitsijoille. Kaikenlaista puutarhajätettä vastaanotetaan jäteasemilla lajiteltuina maksutta. Puutarhajätteen vieminen yleisille puistoalueille tai luvatta toisen maalle on kiellettyä.

Kaikilla Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun jäteasemilla vastaanotetaan jäteomenaa maksutta. Omenalle on oma vastaanottoastia ja kerrallaan sinne voi viedä omenia enintään 200 litraa. Vastaanotetut omenat päätyvät energiahyödynnettäväksi biokaasulaitokseen.

Haravointijätteessä voi olla haravoitujen lehtien ja ruohon lisäksi sammalta, rikkaruohoja, kukkien osia ja neulasia. Myös heinä ja oljet vastaanotetaan haravointijätteenä, mutta paalit on purettava. Haravointijätteen seassa ei saa olla roskia, kaislaa, risuja, omenia tai vieraskasveja. Haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamin kukintojen, paikka onkin pakattuna sekajätteessä.

Haravointijäte on purettava säkeistään. Säkkejä on toivottavaa käyttää uudelleen, mutta niitä varten on myös erillinen roskis jäteasemalla. Vastaanotettu haravointijäte käytetään kompostoituneena jätetäyttöalueen pintarakentamisessa.

Puiden ja pensaiden oksat, kävyt, puuvartiset kasvit, orapihlaja-aidan oksat, puiden rungot sekä risuhake vastaanotetaan jäteasemalla maksutta. Risujen ja oksien seassa ei saa olla omenia tai haravointijätettä. Kannot, juurakot sekä pensaat juurineen ovat maksullista jätettä. Niitä voi viedä vain Karjaan, Lohjan Munkkaan, Vihdin, Sipoon ja Porvoo Domargårdin jäteasemille. Niiden vastaanottohinta on 3 euroa kappale. Muilla jäteasemilla kannot ja juurakot vastaanotetaan sekajätteenä.

Syksyllä on aika tehdä kompostoriin tilaa talven biojätteille. Näin siellä on tilaa, vaikka kompostorin toiminta ilman kylmetessä hidastuisi. Kompostorista tyhjennetyn massan voi sekoittaa vielä jälkikompostoitumaan lehtikompostiin.

alue_demokratia: 

Jalavan koulu kerää varoja ensi kevään elämyspäivää varten

erityis.jpg

Kalenterin avulla halutaan varainkeruun lisäksi nostaa esille ystävyyttä ja sen merkitystä. (Kuva: Suvi Häyrinen)

 

Jalavan koululla pidettiin viime toukokuussa elämyspäivä, jolloin koululla vierailivat mm. Putouksesta tutut Hansvilivili Hansvälimäki ja Ratiomies Murosen Kari. Koulun oppilaiden keskuudessa suuren suosion saavuttanut elämyspäivä on tarkoitus järjestää uudelleen ensi keväänä. Varoja tapahtuman järjestämiseen kerätään Erityinen ystävyys -valokuvakalenterilla.

-Oppilaiden lukuisista toiveista johtuen tavoitteena on järjestää jotain ainutlaatuista myös tänä keväänä. Mitä se tulee olemaan, riippuu pitkälti siitä, miten saamme rahaa kerättyä, kertoo kalenteriprojektia vetävä Sari Kulmalainen, joka on yhden koulunoppilaan äiti.

-Elämyspäivän jälkeen aina kun olen käynyt koulussa, oppilaat ovat kysyneet, koska pidetään uusi elämyspäivä. Tapahtuman järjestäminen vaatii aina rahaa, vaikka se perustuisi kuinka hyväntekeväisyystyöhön. Kalenterin tulostuskulut on tarkoitus kattaa sponsori- ja avustus varoin, Kulmalainen kertoo.

Myös Jalan koulun rehtori Ulla Lammassaari on huomannut elämyspäivän merkityksen lapsille.

-Lapset olivat täydellisen yllättyneitä tapahtumasta. Sama yllätyksellisyyden riemu kuultaa kommenteista ja muisteluista edelleenkin. Tapahtumassa oli paljon nähtävää ja koettavaa, ja moni asia tapahtumasta jäsentyi lapsille ajan kuluessa. Putoushahmot oli se suuri puheenaihe; nimikirjoitukset ja halaukset muodostuivat aarteiksi. Päivää muistellessa nousivat kaikki muutkin toimintapisteet iloisiksi tapahtumiksi. Kyllä hattarakone oli supersuosikki, kertoo Lammassaari.

-Tapahtumapäivä oli sekä kiitos että arvostuksenosoitus niin Jalavan koulun lapsille kuin aikuisillekin. Aivan hämmentävää oli tapahtumapäivään osallistuneiden järjestäjien määrä ja innostus. Koulun aikuiset varmaan jännittivät ennakkoon sitä, että kuinka selviämme sirkuspäivästä, kun tuttu koulupäivän rakenne muuttuu. Hienostihan me selvisimme ja me aikuisetkin muistelemme päivää hymy huulilla, Lammassaari jatkaa.

 

Ystävyys ei tunne rajoja

Jalavan koulu on erityiskoulu, jossa oppilailla on erilaisia ja eritasoisia haasteita, kuten autismia ja downin syndroomaa. Oppilaita on tällä hetkellä 76.

-Useimpien Jalavan koulun oppilaiden on hyvin haasteellista osallistua suuriin massatapahtumiin. Siksi haluamme viedä tapahtuman heidän luokseen kouluun. Näiden lasten elämässä arkeen mahtuu monenlaisia haasteita ja sen vuoksi tahdomme tarjota heille yhden päivän täynnä riemua, iloa ja naurua, sanoo Kulmalainen.

Kalenterin valokuvaajaksi on lupautunut Suvi Häyrinen, joka toimii Jalavan koulussa koulunkäyntiavustajana. Projektin kummina puolestaan toimii Aira Samulin.

-Erityislapset ovat lähellä sydäntäni. Olin heti mukana, kun Sari laittoi viestiä kalenteri-ideasta, Häyrinen kertoo.

Häyrinen on kuvannut erityislapsia ennenkin mm. Ainutlaatuiset -projektinsa puitteissa.

-Ihastuin erityislasten karismaan. Heillä persoona ja herkkyys välittyvät helposti valokuvaan. Kun kuulin, että kalenterin aiheena on ystävyys, ajattelin kuvaamisen onnistuvan täällä hyvin. Kun Jalavan koululla katsoo lapsia, huomaa ettei ystävyydellä ole rajoja. Ystävyys ei katso esimerkiksi kokoa, ulkonäköä tai kehitystasoa, Häyrinen sanoo.

Kalenteriin on tarkoitus kuvata mahdollisimman aitoja hetkiä ja tunnelmia koulusta.

-Meillä on koululla lämminhenkinen, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Kaikilla on omat haasteensa, joten erilaisuus on täällä tavallista ja jokainen saa olla omanlaisensa, Häyrinen toteaa.

 

Kohti ajatusmaailman muutosta

Projektin tavoitteena on myös muuttaa ihmisten ajatusmaailmaa vammaisuudesta ja erityiskouluista. -Valitettavasti monen korvaan niillä on vielä tänä päivänäkin negatiivinen kaiku. Asia, joka itselle on vieras, on usein pelottava ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ja asenteita. Jos saamme edes parin ihmisen ajatukset kääntymään positiiviseksi, niin silloin tämä on kannattanut, Kulmalainen sanoo.

Kalenterin aiheella halutaankin liputtaa ystävyyden ja kaveruuden puolesta. -Koulukiusaaminen ja kiusaaminen ylipäätään on asia, jota ei pitäisi tapahtua kenellekään. Kiusaaminen jättää arvet, joista toipuminen vie yleensä pitkään ja vaikuttaa kiusatun elämään kauan. Ehkä meidän pitäisi opetella enemmän ajattelemaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta, Kulmalainen pohtii.

-Ystävyys on suuri voimavara, joka ei katso väriä, kansalaisuutta, ikää, kokoa jne. Hyvä ystävä on korvaamaton. On tärkeää, että jokaisella meistä on elämässä joku, joka hyväksyy meidät juuri sellaisena kuin olemme. Kaikki me olemme omalla tavallamme erityisiä ja yhtä arvokkaita, tiivistää Kulmalainen.

 

Mukaan elämyspäivän järjestämistä tukemaan

Yritykset voivat osallistua kalenterin ja elämyspäivän toteuttamiseen 50 eurolla, jolla he saavat yrityksensä logon kalenteriin. Yksityiset henkilöt, järjestöt, yhdistykset ja työporukat puolestaan voivat osallistua haluamallaan summalla. Lahjoitus on mahdollista tehdä myös nimettömänä.

Projektista tullaan perustamaan myös facebook-sivu nimeltä Erityinen ystävyys - Jalavan koulu. Sivustolla voi seurata projektin etenemistä.

-Sivuston kautta voi laittaa meille viestiä, ilmoittautua sponsoriksi tai lahjoittajaksi tai ilmoittaa halukkuuteensa tukea meitä muuten esimerkiksi itse tapahtumapäivänä keväällä. Kaikki ehdotukset otetaan ilolla vastaan. Meihin voi olla yhteydessä lähettämällä postia osoitteeseen erityinenystavyys@outlook.com, kertoo Kulmalainen.

Kulmalainen haluaa välittää kiitokset niille yrityksille, jotka ovat jo luvanneet lähteä mukaan projektiin. Näitä yrityksiä ovat Cambridge valmentaja Mervi Leppä, Oriflame Irene Saarivirta, Salon Klipsi, Johansson Consulting Oy, Lohjan Kylmäkuljetus Juvonen Oy, Kokonainen Osteopatia, Valmennuskeskus Huippu, Laroc Oy, K-market, Kisakallio, Lohjan 5. Onni apteekki, SSO, K-Citymarket, Uudenmaan Tilipalvelu Ky, Caballo Bayo, K-Rauta, Studio Suvi Salonen, Golf Henri Salonen, Crossfit Lohja Oy, Lohjan Autokeskus, Lohjan Lihasbalanssi, Ihana Store ja Vox parturi-kampaamo & kauneushoitola Lohja. Lisäksi K-market, Suomalainen kirjakauppa ja Vox parturi-kampaamo & kauneushoitola ovat luvanneet ottaa kalenteria myyntiin liikkeisiinsä.

alue_demokratia: 

Kodin tavaratalo avaa myymälän Virkkalaan

antta.jpg

Juha Anttalaisen kauppiaan juuret yltävät 400 vuoden taakse.

 

Kodin tavaratalon kauppias Juha Anttalainen kertoo, että Kodin tavaratalon on tarkoitus aueta Virkkalaan joulumyynniksi. Myymälä tulee K-kaupan entisiin tiloihin Salea vastapäätä.

-Jos kaikki menee hyvin, saamme avattua lokakuun lopussa. Nyt aloitamme vasta myymälän takatilojen purkamisen yläkerrassa. Saa nähdä, tuleeko purkaessa yllätyksiä vastaan, Anttalainen kertoo.

Kodin tavaratalolla on ollut tähän mennessä myymälät Lohjan Lempolassa, Karjaalla, Inkoossa ja Nummelassa. Laajentaminen ei ollut suunnitelmissa.

-Vähän vahingossa tämä tapahtui. Kun tulee tarjous, siitä on napattava kiinni. Virkkala on markkina-alueellamme ja logistisesti hyvässä kohdassa, joten uuden myymälän avaaminen tänne, ei tuo älyttömästi lisäkuluja ja työtä, joita ei perushenkilökunnalla saataisi hoidettua, Anttalainen sanoo.

Kodin tavarataloa on kuitenkin kyselty Virkkalaan jo useamman vuoden ajan.

-5-6 vuotta sitten tuli ensimmäiset kyselyt ja sen jälkeen on kyselty tasaisin väliajoin tulisimmeko Virkkalaan. Aiemmin täällä ei ole ollut sopivaa tilaa, mutta nyt on, Anttalainen sanoo.

 

Asiakaspalvelua ja positiivisuutta Virkkalaan

Virkkalan myymälästä tulee pienempi kuin esimerkiksi Lempolan myymälä.

-Tästä tulee perustavarakauppa. Jotain uutta brändiä otetaan, laajennetaan tiettyjä tuoteryhmiä, jotka ovat hyviä ja kavennetaan toisia, jotka eivät ole meidän vahvuutemme. Katsomme vahvuuksia tällä tavalla aina, kun uusi myymälä avataan. Lähdemme siitä, mitä asiakkaat haluavat, hän jatkaa.

Henkilökuntaa Virkkalaan saadaan sisäisillä siirroilla, minkä lisäksi rekrytoidaan 3-4 uutta työntekijää. Virkkalan myymälä mukaan lukien Kodin tavaratalot työllistävät 30-40 henkeä kaudesta riippuen.

Anttalainen toivoo, että uusi myymälä tuo Virkkalaan ainakin positiivisuutta.

-Palaute, jota olen tähän mennessä saanut ihmisiltä, on ollut todella positiivista ja meidät on toivotettu tervetulleeksi. Tuntuu, että myymälää on toivottu Virkkalaan. Tätä voisi verrata Inkoon myymälään. Sekin on otettu loistavasti vastaan. Anttalainen määritteleekin Kodin tavaratalot pienten paikkojen kaupoiksi, joita pyörittää perheyritys. Siinä on puolensa.

-Me pystymme esimerkiksi reagoimaan isoja ketjuja huomattavasti nopeammin uutuuksiin. Vahvuutemme onkin nopeudessa sekä siinä, että pystymme pitämään laajan valikoiman, mutta hinnat silti kohtuullisina. Asiakaspalvelusta taas kertoo se, että voimme tilata asiakkaiden toivomia tuotteita. Isoissa ketjuissa vain todetaan, ettei kuulu valikoimaan. Meillä multasäkkikin kannetaan autoon, Anttalainen avaa.

Kodin tavaratalot myyvät pääsääntöisesti muuta paitsi elintarvikkeita ja tekstiilejä.

-Lelut ovat suurin tuoteryhmämme. Sen jälkeen tulevat kausituotteet, kuten puutarha- ja grillaustarvikkeet ja jouluvalot, Anttalainen sanoo.

 

Kauppiaan juuret 1600-luvulta

Anttalainen kertoo tehneensä kauppaa pienessä mittakaavassa koko ikänsä. Kauppiasjuuret ovat muutenkin syvällä.

-Se on 400 vuotta vanha tarina, hän toteaa, kun kysytään, miten Anttalainen päätyi kauppiaaksi.

-Sukuani on tutkittu ja päädytty kauppiaisiin, jotka tulivat 1600-luvulla Kreikasta Suomeen. Siitä lähtien suvussani on ollut kauppiaita, hän kertoo.

Ensimmäinen Kodin tavaratalo avattiin vuonna 2003 Karjaalle.

-Vanhempani pyörittivät sitä, kunnes tehtiin sukupolvenvaihdos, kertoo Anttalainen, joka on sittemmin avannut muut myymälät.

-Kun on riittävän hullu, kannattaa tehdä tätä työtä. Aikaa tämä vie ja työtä riittää, mutta olen yrittäjäluonne ja haluan tehdä tällaista hommaa. Se helpottaa omaa työtänikin, kun minulla on hyvä henkilökunta, Anttalainen kiittelee. 

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta