Suora junayhteys Riihimäeltä Hankoon aloitti vähän aikaa sitten keskiviikkona. Hanko on innoissaan kesäjunasta, joka tuo matkailijoita erityisesti Hämeestä ja Tampereen suunnalta. Heinäkuun ajan liikennöivien H-junien liput ovat menneet kuin kuumille kiville. Useita vuoroja on jo myyty loppuun.
– Me ollaan tosiaan tosi innoissaan tästä. Yrittäjille on asiasta täällä hyvin vahvasti tiedotettu ja että liput ovat hyvin menneet kaupaksi, kertoo Hangon matkailupäällikkö Maria Nordström. (kommentti YLE.fi artikkelista.)
Tämän kaiken mahdollisti Väyläviraston Hyvinkää-Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantamishanke, joka valmistui 2024. Vuoden 2025 aikana poistetaan vielä riskipuita Hyvinkään ja Karjaan välillä ja viimeiset Nykopin ja Aallon tasoristeykset on poistettu. Hankkeella on radan sähköistyksen lisäksi parannettu tasoristeysturvallisuutta parantamalla Korkeakalliontien tasoristeystä Vihdissä ja Kirkkotien tasoristeystä Hangossa. Lisäksi Nässeuddin tasoristeys Raaseporissa muutettiin vain jalankulun ja polkupyöräilyn käyttöön. Ajoneuvoliikenteelle rakennettiin korvaava tieyhteys Västerbyn tasoristeyksen kautta kulkevalle Västerbyn rantatielle.
Syy liikenteeseen löytyi helposti
Espoon kaupunkiratahanke katkaisee rantaradan junaliikenteen viideksi viikoksi tänä kesänä. Kesällä Riihimäeltä voi matkustaa Hankoon H-lähijunalla, kun H-juna muuttaa reittiään rantaradan katkon ajaksi. Liikenne käynnistyy keskiviikkona 25.6. ja liput tulevat myyntiin torstaina 8.5. Junavuorot Riihimäen ja Hangon välillä ajetaan aina keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Liikennöinti Hangon ja Riihimäen välillä päättyy 27.7.
Matka-aika on yhteensä 2 h 15 min, ja aikuisen kertalipun hinta on 9,90 € / suunta. Aikataulu on suunniteltu siten, että matkustajien on mahdollista tehdä noin 5 tunnin päiväretki Hankoon tai Tammisaareen. Lisäksi aikataulu on suunniteltu yhteensopivaksi Riihimäellä pysähtyviin kaukoliikenteen juniin sujuvan vaihtoyhteyden takaamiseksi. Lähijunavuorot ajetaan esteettömällä kalustolla. Karjaan ja Hangon välissä juna pysähtyy kaikilla H-junan väliasemilla.
Henkilöliikenne jatkunee myös 2026, mutta sen tarkka muoto ja aikataulu ovat vielä hämärän peitossa.
Miksi Lohja ei lähtenyt mukaan?
Lohjan päättäjät ovat kertoneet, että kuukauden kokeiluun ei lähdetty mukaan, koska aseman kustannus olisi voinut olla jopa 500 000 euroa, eikä tässä kaupungin taloustilanteessa voitu ottaa lisää kuluja. Kysymyksiä on herättänyt tarpeellisen aseman minimijärjestelyt ja esille on nostettu erilaisia kevyitä asemia ympäri Suomea.
– Lohjalla harkittiin viime talvena lähtemistä mukaan tähän hankkeeseen, mutta kustannussyistä Lohja jäi lopulta pois. Noin puolen miljoonan euron väliaikaisen aseman rakentamiskulut olivat keskeinen syy poisjääntiin. Todella lyhytaikainen kokeilu ja kalliit kustannukset eivät ole järkevä yhtälö tilanteessa, jossa kaupungin talous on muutenkin tiukoilla. Mikäli jatkossa kokeilu muuttuisi pysyväksi, niin asiaa on syytä meilläkin harkita uudestaan, kertoi Joona Räsänen, Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström katsoo, että Hangosta lähtevien ja sinne saapuvien junavuorojen määrää pitäisi lisätä. VR kertoi eri medioissa, että kiinnostus Hanko–Riihimäki-junayhteyttä kohtaan on suhteellisen suurta.
– En ole yllättynyt, sillä suorat junayhteydet Hankoon herättävät hänen mukaansa ymmärrettävästi suurta kiinnostusta, sanoi Wickström.
Tätä artikkeli kirjoitettaessa kaikki vuorot 25.6.–23.7. olivat jo täynnä, eli lippuja ei ole enää saatavilla.
– Nyt toivon, että saisimme pian päätöksiä useammista junavuoroista Helsingin ja Hangon välillä, mutta myös Hangon ja Riihimäen välillä. Myös Lohjan keskustan asema pitäisi saada auki. Tulen selvittämään myös mahdollisuutta saada tähän valtiolta rahoitusta. Se tukisi sekä Lohjan että koko Länsi-Uudenmaan elinvoimaa. Yhteydet Lohjan ja Hangon välillä ovat heikot, joten junayhteys olisi erittäin tarpeellinen, sanoo Wickström.
Wickströmin mukaan hallitus avaa mahdollisuuksia uusille tavoille kilpailuttaa junaliikennettä. Hän toivoo, että viimeistään vuonna 2030, kun Espoon kaupunkirata on valmis, voitaisiin nähdä suoria työmatkajunayhteyksiä Helsingin ja Hangon välillä.
– Nyt meidän on tehtävä työtä alueellisesti, jotta saisimme myös valtiollista rahoitustukea Hangon junaliikenteen kehittämiseksi. Länsi-Uudenmaan elinvoima vahvistuu, jos voimme nähdä suoria työmatkajunia Helsinkiin Hangosta, Tammisaaresta, Karjaalta, Inkoosta ja Siuntiosta, Wickström sanoo.
Wickström kertoi olleensa yhteydessä Väylään, jotta saadaan tieto, millaiset ovat Lohjan aseman perusvaatimukset. Tällä tiedolla voitaisiin laskea Lohjan aseman mahdolliset rakennuskulut, ja hakea valtion tuki aseman rakentamiselle.
Mahdollisuudet ajatellen ensi vuotta
Lohjalla ei ole nykyisin aktiivisessa käytössä olevaa rautatieasemaa matkustajaliikenteelle. Hanko–Hyvinkää-radan sähköistyksen valmistuttua 2024 ja kesän 2025 kokeilujunien myötä on kuitenkin nähty mahdollisuus palauttaa henkilöliikenne radalle ainakin tilapäisesti. Väliaikaisella seisakkeella Lohjan asukkaat voisivat nousta junaan kotikaupungistaan esimerkiksi Hangon suuntaan.
Asiantuntijoiden mukaan kevytrakenteisia seisakkeita on mahdollista rakennuttaa noin 400 000 euron kustannuksilla kyseessä ollessa tilapainen, kevytrakenteinen asema. Tilapäisen seisakkeen toteuttaminen Lohjalle ei vaadi laajoja ratajärjestelyjä, mutta tietyt ratatekniset seikat on huomioitava. Ensinnäkin junalle on määriteltävä tarkka pysähtymispaikka radan varrella. Tämä tarkoittaa, että rataverkolle lisätään uusi liikennepaikka (seisake) Lohjan kohdalle ja kuljettajille asetetaan pysähtymismerkki oikeaan kohtaan laiturin kohdalle.
Väliaikaisen rautatieaseman perustaminen vaatii yhteistyötä viranomaisten kanssa ja eräiden lupien hankkimista. Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto) valvoo rautateiden turvallisuutta ja liikennejärjestelmää, joten uudelle matkustajaliikenteen pysähdyspaikalle on saatava hyväksyntä. Käytännössä kaupungin tulee tehdä Väyläviraston kanssa sopimus seisakkeen rakentamisesta valtion rataverkolle.
Kevytaseman toteutuksen aikataulu Lohjalla olisi varsin nopea verrattuna suuriin ratahankkeisiin, mutta riittävä suunnitteluaika on silti varattava. Suunnittelu- ja lupavaihe voisi viedä arviolta noin puoli vuotta, sisältäen laituripaikan tarkemman suunnittelun, tarvittavat sopimukset Väyläviraston kanssa sekä lupakäsittelyt. Samoin kilpailutus laiturin rakennusurakasta tai elementtien hankinnasta on tehtävä ajoissa. Itse rakentaminen sen sijaan käy nopeasti: kevytrakenteinen laituri voidaan pystyttää jopa muutamassa viikossa.
Tilapäisen aseman ideana on tarjota vain välttämättömät palvelut matkustajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Lohjan seisakkeelle ei tulisi asemarakennusta, lipunmyyntitoimistoa tai muita perinteisen aseman mukavuuksia, Suomessa on toteutettu aiemminkin väliaikaisia tai kevytrakenteisia ratkaisuja junaliikenteen pysähdyspaikoiksi. Kesällä 2025 Hyvinkään Rautatiemuseon raiteelle perustettiin matkustajille pysähdyspaikka, jotta Hanko–Riihimäki-kokeilujuna pystyi ottamaan matkustajia kyytiin Hyvinkäältä ilman varsinaista asemalaituria.
Kaiken kaikkiaan onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua ja viestintää: kaupunki ja liikennöitsijä (VR) joutuvat yhdessä varmistamaan, että seisake on turvallinen, toimiva ja että matkustajat löytävät sen ja osaavat sitä käyttää. Ennen kaikkea hanke vaatisi positiivisen tahtotilan Lohjan kaupungilta sekä poliittisen päätöksen kustannuksista, mikäli kansanedustaja Wickström ei saa hankkeelle isoa valtion tukea.
– Valtion rooli varmaankin olisi varmistaa ostopalveluna liikenteen jatkuminen. Valtio tuskin olisi valmis rahoittamaan tuota asemaa. Mutta mikäli liikenne tosiaan turvattaisiin tuolla yhteysvälillä pidemmäksi aikaa, niin sitten tietenkin Lohjan intressi aseman rakentamiseksikin kasvaa, mietti Räsänen.
