Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annettavaksi laiksi on herättänyt kiivasta keskustelua eri puolilla Suomea, mutta etenkin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut esityksen vastaan pettymyksenä ja huolena palvelujen tulevaisuudesta. Esitysluonnos tähtää rahoitusmallin uudistamiseen ja siihen liittyvien kannusteiden muutoksiin vuoden 2027 alusta, mutta sen vaikutukset jakavat mielipiteitä ja asettavat eri alueet hyvin eriarvoiseen asemaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta hallituksen lakiesitys rankaisen säästämistä etenkin niillä alueilla, jotka ovat onnistuneet hillitsemään menojaan ja sopeuttamaan talouttaan aiemmin kuin muut. Alueen rahoitusta on ehdotettu vähennettäväksi huomattavasti – pysyvästi jopa 54 miljoonalla eurolla vuosittain – mikä vastaisi noin 103 euroa asukasta kohden. Tämä leikkaus tulee vaatimaan tiukkoja priorisointeja ja jarruttaa monia suunniteltuja palvelujen kehittämishankkeita, varoitetaan tiedotteessa.
Mikä on muutosesityksen taustalla
Hallituksen esitys perustuu Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jonka tavoitteena on kehittää rahoitusmallia vastaamaan paremmin asukkaiden palvelutarpeita ja kannustaa ennaltaehkäisevään toimintaan sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Esitys nostaa muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettavan rahoituksen osuutta nykyisestä yhdestä prosentista 1,5 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta. Samalla asukasmäärän ja palvelutarpeen painoarvoja rahoituksen määräytymisessä pienennetään, jotta voidaan tasapainottaa rahoituksen kohdentumista.
Lakiluonnoksen valmistelussa on myös pyritty lisäämään rahoituksen ennakoitavuutta ja kohdentamaan sitä siten, että se vastaisi entistä paremmin alueiden todellisia palvelutarpeita. Palvelutarpeen laskennassa painotetaan esimerkiksi terveyden, vanhusten ja sosiaalihuollon kustannuksiin liittyviä tekijöitä – päivitys tehdään lakisääteisesti uusimpien kustannustietojen perusteella.
Lakiehdotus hyväksyttäisiin eduskunnassa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027, jos eduskunta hyväksyy esityksen nykyisessä muodossa. Muutos on osa laajempaa palvelujen uudistamisprosessia, joka ulottuu osittain vuoteen 2027 asti ja jonka tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävä rahoitus pitkällä aikavälillä.
Länsi-Uudenmaan erityinen tilanne
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole yksittäinen tapaus, vaan osa Suomen 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Alue syntyi osana laajaa sote-uudistusta, joka siirsi palvelujen järjestämisvastuun kunnilta näille alueille vuoden 2023 alussa. Tavoitteena oli parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua ympäri maata.
Tilastollisesti Länsi-Uudellamaalla on jo valmiiksi heikompi lähtökohta monin tavoin. Alueen rahoitusvaje vuonna 2023 oli 6,6 prosenttia, mikä oli koko maan keskiarvoa suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että alue käytti suhteellisesti enemmän varoja kuin sille alun perin oli mitoitettu. Samanaikaisesti alue on nopeasti ikääntyvä, väestö kasvaa ja monikielistyminen lisää palvelujen tarvetta – tekijöitä, jotka kaikki kasvattavat kustannuksia.
Lisäksi Länsi-Uusimaa onnistui sopeuttamaan menojaan jo vuonna 2024, jolloin alue teki merkittäviä säästöjä ja painoi menot tälle tasolle, mitä nykyinen rahoituslaki edellyttää. Tällainen talouden kurinalaisuus on harvinainen sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta sitä ei esitysluonnoksen mukaan palkita, vaan rangaistaan leikkauksilla, kritisoidaan hyvinvointialueen tiedotteessa.
Kritiikki ja huolenaiheet
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn on kuvannut esitysluonnosta suurena pettymyksenä ja muistuttanut, että rahoitusmallin muutoksessa on sivuutettu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksiin perustuvat suositukset. Sen sijaan ehdotuksessa keskitytään enemmän rahoitus- ja painokerrointen säätöihin ilman syvällistä analyysiä alueiden todellisista palvelutarpeista.
Erityisesti terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden, kuten palveluntarjoajien vaihtelun tai yksityisen terveydenhuollon diagnoosien poistaminen rahoituslaskennasta, on nähty heikentävän erityisesti Etelä-Suomen alueiden rahoitusta. Tällä voi olla seurauksia palvelujen saatavuuteen alueilla, missä yksityinen sektori täydentää julkisia palveluja.
Lisäksi esityksessä käytetty logiikka, jossa alueiden taloudellinen kantokyky määrittää rahoituksen suuruutta, ei välttämättä ota riittävästi huomioon todellisia palvelutarpeita, kuten ikääntyvän väestön lisääntyviä hoitotarpeita. Tämä on herättänyt kritiikkiä siitä, että taloudelliset kriteerit voivat syrjäyttää palveluiden laadun ja saatavuuden tarpeet.
Vaikutukset kuntalaisille
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutokset vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen. Leikkaukset voivat näkyä palvelujen viiveinä, pienentyneinä hoitoresursseina tai kehityshankkeiden viivästymisenä. Erityisesti ikääntyville, monikielisille tai pitkäaikaissairaille asukkaille nämä muutokset ovat konkreettisia. Samalla alueiden on tasapainotettava luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden odotukset suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Monet ovat myös huolissaan siitä, että rahoitusmallin muuttuminen voi heikentää alueellista yhdenvertaisuutta pitkäksi aikaa. Rahoituksen painotusten siirtäminen yhä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on sinänsä myönteistä, mutta sen onnistuminen riippuu siitä, onnistuuko rahoitusmalli tunnistamaan ja tukemaan niitä alueita, joissa palvelutarpeet ovat suurimmat.
Talouden tasapainotus vai palveluiden kaventaminen?
Vastaajat kysyvät nyt, onko sote-rahoituksen muutos todella palvelutarpeiden ja hyvinvoinnin edistämistä vai pelkkää kustannusten siirtämistä. Hallitus korostaa tarvetta hillitä kustannusten kasvua ja lisätä rahoituksen ennakoitavuutta, mutta kriitikot väittävät, että tämä tapahtuu säästöjen ehdoilla.
Tämä keskustelu koskettaa paitsi poliittisia päättäjiä myös tavallisia kuntalaisia, jotka haluavat varmistaa, että heidän saamansa palvelut ovat laadukkaita, oikea-aikaisia ja saavutettavissa ilman pitkiä odotusaikoja tai taloudellisia rajoitteita. Siksi rahoitusmallin muutosta ja siihen liittyviä vaikutuksia seurataan nyt erityisen tarkasti eri puolilla Suomea.
Palveluiden tulevaisuus – avainkokemukset
- Rahoituksen painopisteet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu, mutta vaikutus palveluihin on epäselvä.
- Alueiden eriarvoisuus: Vaikka palvelutarpeet vaihtelevat, rahoitusmalli ei välttämättä tunnista eroja riittävästi.
- Talouden paine: Säästöt ja siirtymätasaukset voivat kaventaa palveluvalikoimaa tietyillä alueilla.
- Palvelujen saatavuus: Ikääntyvät ja monikieliset asukkaat saattavat kohdata eniten muutoksia.
- Poliittinen vastakkainasettelu: Mallin tavoitteet ja vaikutukset herättävät voimakkaita näkemyksiä eri suunnilta.
Tietolähteet:
Finlex: HE 38/2025 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
Valtioneuvosto – Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
Valtioneuvosto – Esitys hyvinvointialueiden rahoituslaista lausunnoille.
