Länsi-Uudenmaan kunnissa kuohuu nyt voimakkaasti, ja keskustelun ytimessä on valtion suunnittelema sote-rahoituksen uudistus. Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl sekä muut alueen kunnanjohtajat ovat ottaneet poikkeuksellisen tiukasti kantaa esitystä vastaan. Heidän viestinsä on selkeä, sillä heidän mukaansa alueen asukkaita ei voida pakottaa kantamaan samaa sopeutusta kahteen kertaan.
Tilanne koskettaa suoraan myös Lohjaa, sillä suunniteltu rahoitusmuutos voi tarkoittaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Vaikutukset ulottuvat laajasti sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka ovat jo valmiiksi kovien paineiden alla. Keskustelu ei ole pelkkää talouspolitiikkaa, vaan se liittyy suoraan arjen palveluihin, kuten terveysasemien toimintaan ja hoitoon pääsyyn.
Kunnanjohtajat varoittavat
Länsi-Uudenmaan kuntajohtajat nostavat esiin ennen kaikkea yhden keskeisen ongelman. Heidän mukaansa hallituksen esitys ei perustu riittävän läpinäkyvään tai tutkimukseen nojaavaan tietopohjaan, vaikka kyse on miljardiluokan julkisesta rahoituksesta.
He korostavat, että sote-rahoituksen pitäisi pohjautua todelliseen palvelutarpeeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että väestön ikärakenne, kasvu ja sairastavuus huomioidaan aidosti rahoitusta jaettaessa. Nykyinen esitys ei heidän mukaansa tätä tee, vaan ohjaa varoja pois alueilta, joissa tarve kasvaa nopeimmin.
Tilanne on erityisen herkkä juuri Länsi-Uudellamaalla. Alueella väestö kasvaa ja ikääntyy samaan aikaan, mikä lisää palveluiden kysyntää nopeasti. Samalla myös lapsiperheiden määrä kasvaa, mikä kasvattaa painetta neuvola-, koulu- ja perhepalveluihin.
Uusimaa leikkausten kohteena
Uudenmaan asema rahoitusmallissa on noussut keskeiseksi kiistakysymykseksi. Hallituksen esityksen mukaan alueen rahoitusta leikattaisiin noin kolme prosenttia, kun muualla Suomessa leikkaus olisi vain yhden prosentin luokkaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Uusimaa kantaisi suhteettoman suuren osan säästöistä. Länsi-Uudenmaan osalta vaikutus on erityisen merkittävä, sillä alueelta leikattaisiin pysyvästi noin 54 miljoonaa euroa vuodessa.
Summa ei ole pelkkä numero budjettitaulukossa. Se vastaa mittaluokaltaan esimerkiksi puolta alueen terveysasematoiminnasta, mikä konkretisoi vaikutukset nopeasti asukkaiden arkeen. Tämä herättää huolta erityisesti palvelujen saatavuudesta ja laadusta tulevina vuosina.
Säästäminen kääntyy rangaistukseksi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut tasapainottamaan talouttaan nopeasti. Alue teki vuosina 2023–2024 mittavia säästöjä ja sopeutustoimia, jotka ovat harvinaisia Suomen sote-kentässä.
Tämä tekee tilanteesta monien mielestä ristiriitaisen. Alue on toiminut vastuullisesti ja saavuttanut taloudellisen tasapainon, mutta nyt sitä ollaan rankaisemassa leikkauksilla.
Kriitikoiden mukaan tällainen malli heikentää koko järjestelmän kannustavuutta. Jos säästäminen johtaa rahoituksen vähenemiseen, motivaatio talouden hallintaan voi heikentyä myös muilla alueilla.
Palvelut jo koetuksella
Länsi-Uudenmaan asukkaat ovat jo kokeneet palvelutason muutoksia. Sopeutustoimet ovat näkyneet esimerkiksi palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa, erityisesti ruotsinkielisten palveluiden osalta.
Tilanne ei ole ainutlaatuinen, mutta alueella se korostuu väestön monimuotoisuuden vuoksi. Monikielisyys ja nopea väestönkasvu lisäävät palvelujärjestelmän monimutkaisuutta ja kustannuksia.
Samalla hoitoon pääsy on jo paikoin hidastunut. Tämä johtuu osittain siitä, että rahoitus ei ole pysynyt kasvavan palvelutarpeen mukana.
Lohjan näkökulma
Lohja on yksi niistä kunnista, jotka ovat suoraan riippuvaisia hyvinvointialueen rahoituksesta. Vaikka kunnat eivät enää vastaa sote-palvelujen järjestämisestä, niiden elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi ovat edelleen vahvasti sidoksissa palveluiden toimivuuteen.
Ståhlin kannanotto heijastaa laajempaa huolta. Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä lakimuutoksesta, vaan koko sote-uudistuksen suunnasta ja uskottavuudesta.
Jos rahoitusmalli ei huomioi alueellisia tarpeita, seuraukset voivat olla pitkäkestoisia. Tämä voi näkyä esimerkiksi muuttoliikkeessä, investoinneissa ja kuntien vetovoimassa.
Yhdenvertaisuus puntarissa
Yksi keskeisimmistä huolenaiheista liittyy palvelujen yhdenvertaisuuteen. Suomessa sote-uudistuksen keskeinen tavoite on ollut turvata kaikille kansalaisille tasavertainen pääsy palveluihin.
Nyt pelätään, että rahoitusmallin muutokset voivat johtaa eriarvoisuuden kasvuun. Uudellamaalla asuvat ihmiset voisivat joutua heikompaan asemaan, vaikka heidän palvelutarpeensa kasvaa.
Lisäksi on esitetty huoli siitä, että ihmiset ohjautuvat yhä enemmän yksityisiin palveluihin. Tämä voisi lisätä eriarvoisuutta, sillä palvelujen saatavuus riippuisi entistä enemmän maksukyvystä.
Mitä seuraavaksi?
Tilanne on edelleen auki, ja lopulliset päätökset tehdään valtakunnan tasolla. Kannanotot ja kritiikki kuitenkin osoittavat, että keskustelu tulee olemaan kiivas myös jatkossa.
Länsi-Uudenmaan kunnat vaativat, että rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen. Heidän mukaansa mallin tulee perustua tutkittuun tietoon ja todelliseen palvelutarpeeseen, ei aluepoliittisiin kompromisseihin.
Keskeiset vaikutukset lyhyesti
- Länsi-Uusimaa menettäisi arviolta 54 miljoonaa euroa vuodessa
- Uudenmaan leikkaus olisi kolminkertainen muuhun Suomeen verrattuna
- Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelutarvetta nopeasti
- Säästötoimet voivat johtaa palvelutason heikkenemiseen
- Rahoitusmalli voi lisätä alueellista eriarvoisuutta
