Kotitalousvähennyksen korotus nähdään nyt tärkeänä piristysruiskeena paikalliselle yritystoiminnalle. Päätös osuu aikaan, jolloin remontointi, palveluiden kysyntä ja pienyrittäjien näkymät ovat olleet pitkään vaisuja. Yrityskentällä toivotaan, että uusi taso rohkaisisi kuluttajia avaamaan kukkaronnyörejään ja käynnistämään lykättyjä hankkeita.
Kotitalousvähennys on Suomessa pitkään käytössä ollut veroetu, jonka avulla kotitaloudet voivat vähentää osan esimerkiksi remontti-, siivous- ja hoivapalveluiden kustannuksista suoraan verotuksessa. Vähennyksen tarkoitus on madaltaa kynnystä ostaa palveluita yrityksiltä ja samalla tukea työllisyyttä sekä torjua harmaata taloutta.
Korotus tuo toivoa arkeen
Hallitus päätti kehysriihessä nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korottaa vähennysprosenttia väliaikaisesti. Päätöksen taustalla on tavoite lisätä kotitalouksien ostovoimaa ja vauhdittaa talouden kasvua tilanteessa, jossa epävarmuus jarruttaa investointeja.
Paikallisesti päätös näkyy erityisesti remontti- ja palvelualoilla. Yritykset odottavat kysynnän piristyvän, sillä kotitaloudet ovat viime vuosina lykänneet esimerkiksi keittiö- ja kylpyhuoneremontteja sekä muita kunnostustöitä. Taustalla on ollut heikko kuluttajaluottamus ja rahoituksen kiristyminen.
Moni yrittäjä uskoo, että jo pienikin kannustimen kasvu voi vaikuttaa merkittävästi asiakkaiden päätöksiin. Kun verotuksessa saa enemmän takaisin, palvelun ostaminen tuntuu houkuttelevammalta.
Paikalliset yritykset hyötyvät ensimmäisinä
Kotitalousvähennyksen vaikutus kohdistuu suoraan paikallisiin yrityksiin. Remonttifirmat, siivouspalvelut, sähkö- ja putkialan toimijat sekä pienet hoivayritykset ovat ensimmäisiä, jotka näkevät mahdollisen kysynnän kasvun.
Paikallisessa mittakaavassa tämä voi tarkoittaa lisää työtilauksia, parempaa kassavirtaa ja mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Erityisesti pienet erikoiskaupat ja palveluyritykset hyötyvät tilanteesta, jossa asiakkaat palaavat ostamaan palveluita kotimaisilta toimijoilta.
Rakentamisen hiljentyminen on vaikuttanut laajasti koko arvoketjuun. Kun uudistuotanto on vähentynyt, myös remontointiin liittyvät ostot ovat jääneet vähemmälle. Kotitalousvähennys voi toimia nopeana keinona kääntää suuntaa.
Vuodesta 2025 alkaen enimmäismäärä laski 1 600 euroon ja vähennysprosentti 35 prosenttiin. Hallitus korottaa remonttityöstä oikeuttavaa kotitalousvähennystä 2100 euroon ja vähennykseen oikeuttavaa työn osuutta 40 prosenttiin vuosille 2026 ja 2027. Omavastuu säilyy ennallaan.
Työllisyysvaikutukset kiinnostavat
Kotitalousvähennyksellä on perinteisesti pyritty myös parantamaan työllisyyttä. Kun palveluiden kysyntä kasvaa, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyys kaipaa vahvistamista.
Hallitus onkin lisännyt rahoitusta työllistämistoimiin, kuten nuorten työllistymisseteliin ja uudelleenkoulutukseen. Näiden toimien tarkoitus on täydentää kotitalousvähennyksen vaikutuksia ja auttaa yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa.
Käytännössä tulokset ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vaatimattomia. Yritykset toivovat, että työllistämismalleja kehitettäisiin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jotta ne vastaisivat paremmin arjen tarpeisiin.
Kuluttajan näkökulma ratkaisee
Lopulta kotitalousvähennyksen vaikutus riippuu kuluttajista. Jos kotitaloudet kokevat kannustimen riittäväksi, remontit ja palveluiden ostaminen lisääntyvät nopeasti. Jos taas epävarmuus jatkuu, vaikutus voi jäädä rajalliseksi.
Kotitalousvähennys toimii erityisesti silloin, kun kotitaloudet ovat valmiita investoimaan asumiseen ja arjen palveluihin. Se helpottaa päätöstä ostaa palvelu ammattilaiselta sen sijaan, että työ tehtäisiin itse tai jätettäisiin kokonaan tekemättä.
Samalla vähennys tukee virallista taloutta. Kun työt tilataan yrityksiltä, verotulot kasvavat ja harmaan talouden riski pienenee. Paikallistalouden kannalta kotitalousvähennyksen korotus voi olla merkittävä käännekohta. Se voi lisätä palveluiden kysyntää, vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tuoda uusia työpaikkoja.
Mitä kotitalousvähennys käytännössä tarkoittaa?
Kotitalousvähennys on monelle tuttu, mutta sen käytännön hyödyt voivat silti jäädä epäselviksi. Seuraavat asiat kuvaavat vähennyksen keskeisiä hyötyjä:
- Vähennys pienentää suoraan maksettavia veroja
- Se koskee muun muassa remontti-, siivous- ja hoivapalveluita
- Työ täytyy ostaa ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä
- Vähennys lasketaan työn osuudesta, ei materiaaleista
- Se kannustaa käyttämään ammattilaisia ja lisää palveluiden kysyntää
Kotitalousvähennys on siis konkreettinen keino vaikuttaa sekä omaan arkeen että laajemmin paikallistalouteen.
Lue lisää verottajan sivuilta: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/kotitalousvahennys/
