Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelma ovat edenneet merkittävään neuvottelutulokseen. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunta pääsi yksimielisyyteen valtuustoryhmien enemmistön kanssa tiukasta talouskurista huolimatta, korostaen palvelujen uudistamista ja asiakaslähtöisyyttä. Hyvinvointialueen nettomenoiksi vuodelle 2026 on budjetoitu noin 1 965 miljoonaa euroa, mikä kertoo sosiaali- ja terveyspalveluiden valtavasta mittakaavasta alueella.
Neuvottelutuloksen ydinviesti on selkeä: varhainen sopeuttaminen luo nyt perustan palveluiden sujuvoittamiselle ja saavutettavuudelle. Länsi-Uusimaa on tehnyt rahoituslain edellyttämän talouden sopeutuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että talousarvioprosessissa on jouduttu tasapainottelemaan lakisääteisten palveluiden turvaamisen ja välttämättömien säästöjen välillä.
Palveluja sujuvoittavat painotukset neuvottelupöydässä
Taloussuunnitteluneuvotteluissa tehtiin useita euromääräisiä muutoksia hyvinvointialuejohtajan alkuperäiseen esitykseen, joilla haluttiin varmistaa, että asiakaslähtöisyys toteutuu käytännön tasolla. Neuvotteluissa päädyttiin pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen osalta käyttämättömien ja peruuttamattomien aikojen maksu ennallaan. Tämä päätös lieventää taloudellista painetta niillä asukkailla, joille äkillinen este saattaa aiheuttaa tarpeettoman laskun.
Erityisen merkittävä lisäys, 165 000 euroa, kohdennettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjan toimintaan. Tämä panostus vastaa laajempaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen vahvistaa nopeaa ja matalan kynnyksen apua juuri niissä palveluissa, joihin pääsy on koettu haastavaksi. Lisäksi geriatrian- ja palliatiivisen poliklinikan lääkärin etävastaanottojen hinta päätettiin pitää ennallaan, ja näihin palveluihin liittyvät hoitopuhelut ovat jatkossa maksuttomia. Nämä pienet, mutta tärkeät päätökset parantavat ikääntyneiden palveluiden saavutettavuutta.
Kotihoito säästölistan ulkopuolelle – hallinnon tehostaminen avainasemassa
Merkittävä poliittinen voitto neuvotteluissa oli myös se, että kotihoitoon esitetty euromääräinen säästötavoite poistettiin. Tämä viestii vahvasta tahdosta turvata ikääntyneiden ja avun tarpeessa olevien peruspalvelut kotioloissa, mikä on keskeinen osa hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden strategiaa. Kotihoito on usein kriittinen palvelu, jonka laatu vaikuttaa suoraan asiakkaiden hyvinvointiin ja myös kunnallisen palvelujärjestelmän kokonaiskustannuksiin.
Nämä budjettimuutokset, jotka lisäävät kuluja, kompensoidaan viisaasti konsernihallinnosta karsimalla toimintamenoja. Säästöt pyritään toteuttamaan vauhdittamalla järjestelmäuudistuksia, jotka vähentävät hallinnollista työtä. Tämä lähestymistapa on linjassa modernin julkishallinnon tavoitteiden kanssa, jossa ICT-ratkaisuilla ja digitalisaatiolla pyritään vapauttamaan henkilöstöä tuottavampaan, asiakastyöhön.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Anna Sahiluoma korostaa, että alueella tehdyn hyvän työn ja varhaisen sopeuttamisen ansiosta on nyt yhteinen mahdollisuus uudistaa ja sujuvoittaa palveluja. Hän toteaa, että asiakaslähtöisyys oli talousarvioneuvotteluissa kaikkien yhteinen ja tärkeä tavoite.
Laaja poliittinen tuki uudistuslinjalle
Neuvottelutuloksen saavutti laaja rintama aluevaltuustoryhmiä. Mukana olivat kokoomuksen, sosialidemokraattisen, RKP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja kristillisdemokraattien ryhmät. Tämä yhteinen tahto läpi poliittisen kentän on tärkeä signaali siitä, että palveluiden sujuvuus ja saavutettavuus ovat jaettuja tavoitteita.
Laajan konsensuksen turvin voidaan talousarviossa panostaa omalääkärimalliin, lasten ja nuorten ensisijaisiin palveluihin, ikääntyneiden palveluihin sekä kriittisten palvelujen toimimiseen kaikissa olosuhteissa. Nämä panostusalueet heijastelevat hyvinvointialueen strategisia muutoslupauksia ja pyrkivät vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin. Esimerkiksi omalääkärimalli on keskeinen keino parantaa hoidon jatkuvuutta ja laatua, mikä on pitkällä aikavälillä myös kustannustehokas ratkaisu.
Hyvinvointialueiden talous on yleisesti ottaen ollut suurten sopeutuspaineiden alla, sillä kustannukset ovat nousseet ennustettua nopeammin erityisesti henkilöstömenojen ja inflaation vuoksi. Länsi-Uudenmaan kyky päästä neuvottelutulokseen, joka turvaa kriittisiä palveluja ja löytää vastapainon hallinnon tehostamisesta, on esimerkki vastuullisesta taloussuunnittelusta. Talouden tasapainottamisen on tapahduttava ilman, että lakisääteisiä palveluita heikennetään, mikä asettaa suuria vaatimuksia alueiden johdolle ja luottamushenkilöille.
Taloussuunnitelma ja toteutuksen haasteet
Talousarviossa asetetut tavoitteet eivät ole pelkkiä lukuja, vaan ne sisältävät palvelulupauksia alueen asukkaille. Esimerkiksi yhteistyön lisääminen tarkoittaa käytännössä saumattomampia siirtymiä eri palveluiden välillä ja tehokkaampaa resurssien käyttöä.
Aluevaltuuston on määrä päättää hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarviosta ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmasta 9. joulukuuta 2025 vuoden viimeisessä kokouksessaan. Hyväksytyt euromääräiset muutokset ja niihin liittyvät pöytäkirjamerkinnät antavat mandaatin aloittaa täytäntöönpano. Taloussuunnitelman onnistunut toteuttaminen edellyttää kuitenkin tiivistä seurantaa ja kykyä reagoida nopeasti mahdollisiin kustannusnousuihin tai palvelutarpeen muutoksiin.
Hyvinvointialueen taloudellinen tilannekuva on kokonaisuudessaan haastava. Alijäämät ovat kertyneet ensimmäisten toimintavuosien aikana, ja talouden tasapainottamisohjelmat ovat välttämättömiä rahoituslain velvoitteiden täyttämiseksi. Länsi-Uudenmaa pyrkii kattamaan kertyneet alijäämät tulevina vuosina, ja vuoden 2026 budjetti on tässä työssä ratkaiseva askel.
Talousarvion 2026 keskeiset linjaukset ja panostukset
- Asiakasmaksut: Käyttämättömän ajan maksu pysyy ennallaan, mikä tuo helpotusta asukkaiden arkeen.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Ensilinjan toimintaan lisätään 165 000 euroa, tehostaen matalan kynnyksen apua.
- Ikääntyneiden saavutettavuus: Geriatrian ja palliatiivisen poliklinikan etävastaanottojen hinnat pysyvät, hoitopuhelut maksuttomiksi.
- Kotihoito: Euromääräinen säästötavoite poistetaan, turvaten peruspalvelut kotona asuville.
- Hallinnon tehostaminen: Kustannukset kompensoidaan vauhdittamalla konsernihallinnon järjestelmäuudistuksia.
- Strategiset panostukset: Keskitytään omalääkärimalliin, lasten ja nuorten ensisijaisiin palveluihin sekä kriittisten palvelujen toimivuuteen.



