Suomessa myönnettävien asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka on ollut miinuksella vuoden 2016 helmikuusta lähtien. Viime viikkojen aikana euribor on kuitenkin ampaissut lyhyessä ajassa nousuun, ja pankit ennakoivat nollarajan puhkeavan mahdollisesti jo vuoden sisällä.

Euriborin kohoaminen plussan puolelle näkyisi nopeasti suomalaisten asuntovelallisten kukkarossa, joten pankkien mukaan erilaisten korkosuojaustuotteiden kysyntä on viime aikoina ollut kasvussa. Korkojen nousua vastaan voi kuitenkin varautua myös muilla tavoilla kuin pankin tarjoamilla maksullisilla korkosuojilla.

Listasimme viisi vaihtoehtoa, joita asuntolainan hakijan kannattaa vertailla korkojen nousuun varautuessaan.

1. Korkokatot ovat nyt kysyttyjä, mutta niillä on hintansa

Korkokatto tarkoittaa, että asuntolainan korko ei nouse tiettyä rajaa ylemmäksi, vaikka euriborit lähtisivätkin nousuun. Käytännössä kyseessä on siis pankin tarjoama maksullinen vakuutus korkojen nousua vastaan.

Ylen helmikuussa 2022 julkaisemassa artikkelissa OP:n asuntorahoituksen ja asuntopalveluiden johtaja Kaisu Christie kertoo, että tuolloin liki puolet OP:n uusista asuntolainan hakijoista otti lainaansa korkosuojauksen. Edeltävänä syyskuuna vastaava osuus oli vain joka kolmas lainaaja.

Euribor-korkojen liikahdukset ovat nostaneet myös korkokattojen hintoja, jotka vaihtelevat korkosuojausjakson pituuden sekä katon määrittelemän enimmäiskoron mukaan.

Korkosuojatun asuntolainan kuukausierä voi helposti olla 50-100 euroa suurempi kuin ilman suojausta. Vuosien saatossa maksettavaa kertyy tuhansia euroja, eli korkokatot ovat pankeille varsin hyväkatteista liiketoimintaa.

2. Korkoputki asettaa viitekorolle ala- ja ylärajan

Korkokattojen ohessa monet pankit tarjoavat asuntolainan hakijoille myös erilaisia korkoputkia. Kyseessä on korkosuojaus, joka asettaa asuntolainan korolle ala- ja ylärajan, jonka välillä korko liikkuu.

Maksat aina alarajan mukaista lattiakorkoa, vaikka korot olisivat tätä alemmalla tasolla. Jos korot nousevat korkoputken ala- ja ylärajan väliin, maksat kyseistä markkinakorkoa. Korkoputken ylärajaa eli niin sanottua kattokorkoa isompaa korkoa et kuitenkaan joudu koskaan maksamaan.

3. Kiinteäkorkoisten asuntolainojen kysyntä on pysynyt maltillisena

Kuten nimikin kertoo, kiinteäkorkoisen asuntolainan korko pysyy vakiona tietyn ajan – esimerkiksi 5, 10 tai 15 vuotta. Asuntolainavelallinen tietää siis tarkasti koron pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Toisaalta kiinteä korko tulee todennäköisesti kalliimmaksi vaihtuvaan euriboriin sidottuun lainaan nähden, sillä lainan myöntämishetkellä korko määritellään vaihtuvaa korkoa korkeammalle tasolle.

Kiinteäkorkoisten asuntolainojen kysyntä ei pankkien mukaan ole merkittävästi noussut, vaikka euriborkorko onkin näyttänyt viime aikoina nousun merkkejä. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää sitä, että kiinteäkorkoisten asuntolainojen ehdot ovat usein jähmeät. Lyhennysvapaiden pitäminen tai lainan ennenaikainen takaisinmaksu ei välttämättä onnistu yhtä joustavasti kuin vaihtuvakorkoisissa lainoissa.

4. Asuntolainaa voi lyhentää kiinteissä tasaerissä

Kiinteä tasaerä on asuntolainan lyhennystapa, joka tarkoittaa, että jokainen kuukausierä on samansuuruinen. Kuukausittainen maksuerä siis pysyy samana, vaikka korot lähtisivätkin nousuun. Laina-aika sen sijaan pitenee.

Kyseessä ei ole varsinainen korkosuojaustuote, mutta kiinteissä tasaerissä takaisin maksettavan lainan kuukausikulut on helppo määrittää etukäteen. Tällöin lainanhoitomenot eivät pääse karkaamaan, vaikka korot nousisivatkin.

Yleisin asuntolainan lyhennystapa Suomessa on muuttuva annuiteetti, jossa korkojen nousu nostaa asuntolainan kuukausierää, mutta laina-aika pysyy muuttumattomana.

5. Moni varautuu korkojen nousuun säästämällä ja sijoittamalla

Ei ole mikään salaisuus, että korkosuojaustuotteiden myyminen on pankeille varsin tuottoisaa liiketoimintaa. Siksi moni asuntolainan ottaja ei ota lainaansa maksullista korkosuojaa, vaan varautuu korkojen nousuun säästämällä tai sijoittamalla.

Suosittu tapa on laittaa tuloista sivuun vähintään korkosuojauksen hintaa vastaava määrä euroja kuukaudessa. Tällöin asuntovelallinen ehtii kerryttää puskuria, jos korot jossain vaiheessa lähtevät nousuun. Mikäli korot eivät kuitenkaan lähde ylöspäin, säästetty summa jää omaan käyttöön.

Pankki joka tapauksessa testaa asuntolainan hakijoiden lainakunnon omalla stressitestillään, joten muutaman prosentin koronnousun ei vielä pitäisi aiheuttaa yllättäviä maksuvaikeuksia.

Stressitesti tarkoittaa pankin tekemää maksuvaralaskelmaa, jossa 25 vuoden maksuajalla varustetun asuntolainan korko nostetaan kuuteen prosenttiin. Tällöin asuntolainan kuukausierä ei saisi ylittää yli 40 prosenttia lainanhakijan nettotuloista.

Yhtä ja oikeaa vaihtoehtoa ei ole olemassa

Mikä sitten viime kädessä on paras vaihtoehto korkojen nousulta suojautumiseen: säästäminen ja sijoittaminen vai maksullisen korkosuojauksen ostaminen pankilta? Vastaus riippuu täysin asuntolainan hakijan omista mieltymyksistä.

Korkosuojaustuotteet ovat viime kädessä vakuutuksia, joilla asuntovelallinen ostaa itselleen taloudellista mielenrauhaa. Paremmin nukutuille öille on vaikea määrittää hintaa.

Jos edes pientä riskinsietokykyä kuitenkin löytyy, maksullisen korkosuojauksen ottaminen ei kuitenkaan useimmiten ole taloudellisessa mielessä kannattavaa. Päätöksen tekee jokainen itse.