Meidänkin lehtemme sivuilla on jo vähän ollut näkyvissä tulevat vaalit. Vaalitapahtumia on joka viikko niin Lohjalla, Vihdissä kuin Karkkilassa ja oma lehtemme on hyvä media näiden tapahtumien kertomiselle, jaetaanhan lehteä Pohjois-Siuntion, Lohjan ja Nummelan alueille joka viikko sellaiset 34 000 kappaletta, eli luettavaa löytyy joka keskiviikko monesti kotitaloudesta, joista löytyy myös niitä potentiaalisia äänestäjiä.

Etukäteen on isossa mediassa puhuttu, että nämä vuoden 2023 eduskuntavaalit toisivat tullessaan suuren äänestysprosentin, mutta mitä me olemme ihmisten kanssa keskustelleet, ei tämä tilasto ole saanut kovin vakuuttavaa vastaanottoa, joten ajattelimme tehdä pienen tilannekatsauksen digimedioiden puolelle, eli mitä uusimaalaiset näin helmikuun alussa hakevat netistä – nimenomaan eduskuntavaaleihin liittyen, ja rajasimme vielä hakuja sen verran, että kyseessä on eniten käytetty hakukone eli Google, ja tarkastelimme hakuja, joissa ihmiset olivat osanneet rajata hakunsa Uudenmaan alueelle.

Ehdokkaissa on mistä valita

Tähän mennessä Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita haetaan rauhallisesti noin 1200 haun määrällä, mutta hakumäärät varmasti ovat koko ajan nousussa, jollei sitten osata jo hakea puolueen mukaisesti. Viimeksi 2019 hakumäärät olivat isolla aluehaulla 1500 hakua kuukaudessa, joten jo 2019 haettiin tarkemmilla kriteereillä. Eduskuntavaalit 2023 saa sentään jo yli 4300 hakua kuukaudessa, mutta silläkään hakusanalla ei hakumäärät kovin korkeita siis ole – tammikuussa nähtiin jo yli 12000 haun piikku, eli odotusarvoa tässäkin hakusanassa on.

Jos sitten katsoo puoluekohtaisesti niin Keskustan sivusto saa hyvin osumia hakukoneessa, seuraavina tulevat Vasemmistoliitto ja Vihreät. Ehdokasasetteluhaussa myös Perussuomalaiset sekä SDP että KD ovat korkealla Kokoomuksen loistaessa poissaolollaan molemmista kärkijoukoista. Vaalien aikataulun ollessa tulosten ykkössenä.

Ehdokas hakuja tehdään sitten yleisen Uudenmaan hakemisen alapuolella siten, että eniten haku kohdistuu tällä hetkellä SDP ehdokkaisiin ja toisena Vasemmistoliiton ehdokkaisiin. Kolmas on Perussuomalaiset, joiden jälkeen löytyvät listoilta: Vihreät, Keskusta ja Kokoomus. Hakumäärät ovat pieniä yksittäisten puolueiden parissa vielä tällä hetkellä. Eli jos ehdokas haluaa nyt oikeasti tulla esille Google hakujen kautta, on tämä mahdollista KOHTUULLISEN EDULLISESTI oikealla digitaalisella hakusanamarkkinoinnilla, jonka voit tilata myös Ykkös-Lohjan mediamyynnistä Karilta!

Kenestä seuraava pääministeri

Kukaan ei voi sanoa, etteikö nykyinen pääministerimme Sanna Marin olisi tuonut erilaista ja uutta ilmettä suomalaiseen politiikkaan ministeritasolle. Sanonta kuuluu, että rapatessa roiskuu, ja niin Sannakin on päässyt otsikoihin, mutta lähinnä vapaa-ajan kautta…. Hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Periaatepäätöksessä hallitus kuvaa Suomen vetyyn asettamia tavoitteita ja toimia, joilla tavoitteita edistetään. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.

Mikä puolue nousee voittajaksi huhtikuussa 2023

Marinin eli SDP vetoisen nykyhallituksen kokoonpanossa on ollut seitsemän SDP ministeriä, viisi Keskustan ministeriä, kolme Vihreiltä, kaksi RKP:ltä ja kaksi Vasemmistoliitolta. Ennen nykyistä SDP vetämää hallistusta Suomessa oli Rinteen SDP hallitus, ja sitä ennen Sipilän Keskusta-hallitus, Stubbin ja Kataisen Kokoomus-hallitukset ja näitä edeltäneet neljä Keskustan kautta (Kiviniemi, Vanhanen, Jätteenmäki)

Hallituksen edellinen päätös:

Hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Periaatepäätöksessä hallitus kuvaa Suomen vetyyn asettamia tavoitteita ja toimia, joilla tavoitteita edistetään. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/hallitus-hyvaksyi-periaatepaatoksen-vedysta-suomella-edellytykset-valmistaa-10-prosenttia-eu-n-vihreasta-vedysta-2030

Pohjaa historiasta

Suomalaisten poliittisten puolueiden voimasuhteet ovat vaihdelleet merkittävästi 1950-luvulta 2000-luvulle. 50- ja 60-luvulla suomalaisessa politiikassa vallitsi kaksipuoluejärjestelmä, jossa suurimmat puolueet olivat sosialidemokraattinen puolue (SDP) ja keskustapuolue. Tämä tilanne muuttui 1970-luvulla, jolloin vasemmistopuolueet ja vihreät puolueet alkoivat nousta voimakkaasti esiin.

1980- ja 1990-luvuilla suomalaisessa politiikassa tapahtui merkittävää muutosta, kun kokoomus nousi voimakkaasti esiin ja tuli merkittäväksi puolueeksi. Myös perussuomalaiset (PS) puolue perustettiin vuonna 1995, ja se on nopeasti noussut yhdeksi suurimmista puolueista. 2000-luvulla suomalaisessa politiikassa on ollut vakaata kolmipuoluejärjestelmää, jossa suurimpana puolueena ovat olleet SDP, kokoomus ja keskustapuolue.

Lisäksi 2000-luvulla suomalaisessa politiikassa on nähty merkittäviä uudistuksia, kuten vihreiden puolueen ja perussuomalaisten puolueen nousu esiin, ja uudenlaisten puolueiden, kuten Vasemmistoliiton ja Suomen ruotsalainen kansanpuolueen (RKP) syntyminen. Kaiken kaikkiaan suomalaisten poliittisten puolueiden voimasuhteet ovat vaihdelleet merkittävästi 1950-luvulta 2000-luvulle ja jatkuvat muutoksen kautta tähän päivään asti.

Mediapersoonat ja vaalit

Monissa vaaleissa puolueet ovat ottaneet listoilleen myös mediapersoonia. Tällöin syynä on monesti vain hajaäänien saalistaminen, joka auttaa koko puolueen tavoitteita vaalipiirissä, kiitos vaalitavan. Jos esimerkiksi Niko Saarinen olisi jonkun puolueen listoilla, saisi hän varmasti ääniä ihmisiltä, jotka eivät muuten äänestäisi.