Emilia Karhu aloittaa joulukorttien askartelun jo elokuussa. Hyvissä ajoin aloittaminen on ymmärrettävää, sillä hän lähettää vuosittain 100-120 itsetehtyä joulukorttia.
– Mutta en koe siitä stressiä, vaan päinvastoin. Joulukorttien kanssa puuhailu on minulle rentoutumista ja nautinnollista omaa aikaa, ihanaa vaihtelua aivotyölle ja toisaalta kotoiselle huushollin pyörittämiselle, toimittajana työskentelevä Karhu kertoo.
Hän on ollut lapsesta saakka ahkera kirjeiden kirjoittaja, ja joulukortit jatkavat luontevasti samaa perinnettä. Karhu ei tyydy pelkkiin hyvän joulun toivotteluihin.
– Kerään pitkin vuotta muistikirjaan minua koskettaneita runoja, mietelmiä, kirjakatkelmia ja otteita lehdistä. Jos silmiin osuu jotakin jouluun sopivaa, merkkaan sen erityisellä tavalla, jotta löydän tekstin helposti, kun ryhdyn miettimään seuraavaa joulukorttia. Haluan, että teksti herättää ajatuksia ja vie vähän syvemmälle kuin perinteinen joululaulurallatus.

Kierrätystä ja kuvakollaaseja

Muijalassa asuva Emilia Karhu on yhdeksänlapsisen uusperheen äiti.
– Joulukortin mukaan laitan aina perhekuvan. Se voi olla perhepotretti joistakin juhlista tai kuvakollaasi nuorten itsestään ottamista kuvista. Usein sujautan kuoreen myös pienen joulukirjeen, jossa kerron lyhyesti perheen kuulumiset.
Pohjateksti on kaikissa korteissa sama, mutta itse kortit ovat erilaisia.
– Tykkään kierrätyksestä. Joskus leikkelen vanhoista saamistani joulukorteista yksityiskohtia, joista sommittelen ja liimailen uusia kortteja. Hyödynnän myös lehdistä leikattuja talvisia kuvia ja kartongin ja väripapereiden jämiä, Karhu kertoo.
Hänellä on usein perusidea, jota hän pyrkii noudattamaan saman vuoden korteissa. Mutta jos ainekset loppuvat kesken, hän muuttelee ideaa sen mukaan, millaisia materiaaleja kotoa vielä löytyy.
– Saattaa olla, että kymmenkunta ihmistä saa suunnilleen samannäköisen kortin, seuraavat jo erilaisen. En ole turhantarkka tai nokonuuka. Tärkeintä on lämmin ajatus, hän pohtii.

Sukulaiset, ystävät ja joulukorttitutut

Kenelle Emilia Karhu sitten lähettää joulukorttinsa?
– Sukulaisten lisäksi kyseessä on melko monenkirjava joukko opiskelu- ja työkavereita, entisiä työkavereita tai muuten elämän varrella tavattuja ihmisiä, joista on tullut ystäviä tai ainakin tuttuja.
Kaikkien kanssa ei välttämättä ole muuta kuin korttiyhteys. Karhu kertoo olleensa lukioikäisenä 1990-luvun alussa kesätöissä Espoon Puolarmetsän sairaalan kroonikko-osastolla.
– Tutustuin erääseen sairaanhoitajaan, jonka kanssa vaihdoimme osoitteita. Siitä alkaen olemme laittaneet joka vuosi toisillemme joulukortit. Muutoin emme ole olleet missään tekemisissä 30 vuoteen.
Karhu sanoo ajattelevansa jokaista, jolle askartelee kortin. Hän saa itsekin melko runsaasti perinteisiä joulukortteja, joskin vähemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä.
– Ilahdun jokaisesta kortista, mutta en mitenkään oleta, että kaikki ne, joille lähetän kortin, laittaisivat kortin myös minulle. Korttien tekeminen ja lähettäminen on minulle suuri ilo sellaisenaan, enkä lähetä niitä siksi, että saisin paluupostia.


JP



Joulukortin lyhyt historia

Joulukorttien lähettäminen alkoi 1840-luvulla Englannista. Kun postinkulku nopeutui, tapa levisi Keski-Eurooppaan. Saksaan syntyi jopa joulukorttiteollisuutta 1860-luvulla.
Suomessa ensimmäiset joulukortit lähetettiin tiettävästi 1871, kun postikortit saivat kirjeitä edullisemman postimaksun. Mutta joulukortit yleistyivät vasta 1920-luvulla, aluksi varakkaan kaupunkilaisväestön parissa.
1800-luvulla joulukorteissa kuvattiin lähinnä uskontoaiheita. Myös joulupukki ja -tontut tunnettiin jo tuolloin, mutta niiden pelottava ulkomuoto muuttui 1900-luvulla iloiseksi ja punapukuiseksi. Nykyisin joulukorteissa suositaan eritoten lintuja ja talvimaisemia.

Joulukortteja lähetettiin Suomessa eniten vuosina 1995-2009, jolloin posti kuljetti vuosittain reilusti yli 50 miljoonaa korttia.

Vuonna 2010 joulukorttien määrä kääntyi laskuun ja väheni lähes 40 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2020 postitettiin vajaat 18 miljoonaa joulukorttia ja 2021 enää vajaat 16 miljoonaa.
Väheneminen johtunee etupäässä sähköisen viestinnän kasvusta. E-joulukortit ovat yleistyneet, muttei niiden vuotuisesta määrästä löydy arvioita. E-joulukortteja käytetään usein eri yhdistysten ja järjestöjen varainkeruuseen.