Lohjalta löytyy niin paikallisille kuin matkailijoillekin monenlaisia aktiviteetteja. Tarjolla on mm. vesijettien ja kelluvien vesilelujen vuokrausta, flyboard-lennätyksiä ja järviristeilyjä sekä metsämytologialla ja kansanperinteellä höystettyjä retkiä, tilaisuuksia ja ohjelmanumeroita.

Ulla Hillebrandt (Ulla.fi) tuo ripauksen mennyttä nykypäivään. Näin ainakin äkkiseltään ajateltuna. Toisaalta, kun pohtii hieman syvemmin asiaa, myös nykyajassa voi nähdä ja kuulla kaikuja menneestä, juuristamme. Ja ne juuret kiinnostavat ihmisiä.

–Tässä ajassa on uutta kansanperinteen tulemista. Se kiertää niin kuin muoti ja trenditkin. Kalevalaa nostetaan eläväksi jälleen ja omat juuret kiinnostavat taas ihmisiä. Myös luonnonläheisyys vetoaa ihmisiin, luonnon hyväksikäyttöön ja luonnonvarojen riittävyyteen on herätty, Hillebrandt sanoo.

Yritystoiminnassaan Hillebrandt on yhdistänyt kansanperinteen ja metsämytologian. Hän tarjoaa perinne-, luonto-, ja musiikkipalveluja, joihin kuuluvat mm. metsämytologiaretket, perinnetuokiot ja -työpajat, musiikki- ja tanssityöpajat sekä talonpoikaispidot. Juurista on kyse myös siinä, miksi Hillebrandt työskentelee kansanperinteen parissa.

–Olen viulupelimanni- ja kansantanssisukua. Suomalaisen kansanperinteen tallentaminen, elävöittäminen ja nykysukupolville tuominen on aina ollut luonnollinen osa elämääni. Esimerkiksi Leikarit-yhtyeen kanssa olemme tallentaneet ja nuotintaneet uusmaalaista kansanmusiikkia.

Hänen sukunsa on äidin puolelta Nakkilasta ja isän puolelta Hyrynsalmelta, joten tutuksi ovat tulleet perinteet eri puolilta Suomea. Hillebrandtin äiti oli kansantanssien ja perinnekäsitöiden taitaja ja isän isä viulupelimanni ja tervanpolttaja. Hillebrandtin isä puolestaan valmistaa limilautaisia soutuveneitä.

Kansanperinne hurmaa

Suomalainen perinnekulttuuri on Hillebrandtille rakas asia, eikä hän ole ainoa, sillä se tuntuu vetoavan myös muihin.

–Perinnetuokiot ja metsäretket ovat olleet todella pidettyjä, sillä niissä yleisö saa osallistua mukaan yhteiseen toimintaan. Voimme tanssia vaikkapa vanhaa kalevalaista ketjutanssia ja laulaa kaikulaulua, jossa minä laulan ensin ja muut toistavat saman kaikuna perässä.

Kaikki eivät ole ihan heti vakuuttuneita näkemästään ja kokemastaan.

–Ihmiset saattavat kääntyä katsomaan, kun liikun tilaisuuksissa vaikkapa Mielikki-metsänemäntänä. Päät kääntyvät ja aavistellaan, mikä hahmo voi olla kyseessä, jos päälläni on erityinen mekko, nahkaisia ja karvaisia asusteita, sekä monenlaisia kalistimia vyötäisillä. Samoin ihmetellään, jos esitän erikoisempia perinteisiä laulutapoja esimerkiksi karjankutsuntaa, ylä-ääni-, tai kurkkulaulua, Hillebrandt naurahtaa.

Alkuhämmennys väistyy kuitenkin pian.

–Ihmiset ovat lähes sataprosenttisesti haltioituneita. Tämä on sitä vanhinta talonpoikaista ja arkaaista kulttuuria Suomessa. Usein se esitetään niin alkukantaisena, että se tuntuu ihmisistä vieraalta ja kaukaiselta. Itse olen yrittänyt tuoda sen rennosti lähelle ihmisiä. Jätän myös aikaa kysymyksille, kokemiselle ja hiljentymiselle. Haluaisin, että ihmiset pysähtyvät luonnon ja perinteiden äärelle.

Ulla Hillebrandt opastaa Mielikki-metsänemäntänä Taikametsän karhuretkellä Nuuksiossa. Yhteistyökumppaniyrityksenä toimii Nuuksion Taika. (Kuva: Liina Selvinen)

Hillebrandt voi viedä asiakkaan metsään tai tuoda metsän asiakkaan luo

Hillebrandt järjestää perinnetuokioita niin nuotiolla, kodassa kuin metsässäkin. Retki onnistuu myös esteettömällä reitillä. Joskus on niinkin, että Hillebrandt vie metsän asiakkaidensa luo.

–Ohjaan myös mm. moniaistisia karhuretkiä, jotka voin viedä esimerkiksi vanhainkotiin. Kerron tarinaa ja samalla haistellaan ja maistellaan esimerkiksi mustikoita ja tunnustellaan karhun pesämateriaaleja. Erityisryhmille suunnatun virtuaalisen karhuretken videon katseluoikeuden voi ostaa myös verkkokaupasta.

Hillebrandtilla on mukanaan erilaisia perinnesoittimia, kuten munniharppu, viisikielinen kantele, lusikat, savi- ja puupillejä, pärrä, tuohitorvi ja kelokalikoita. Vielä nykyäänkin voi kuulla puhuttavan hongan kolistajasta, yhdestä vanhimmasta suomalaisesta perinnesoittimesta, mutta harva tulee ajatelleeksi, mitä se tarkoittaa.

–Se on ihminen, joka lyö kalikalla kelohongan kylkeen.

Vanhoja tarinoita kerrotaan edelleen

Hillebrandt kertoo retkillä asiakkailleen vanhoja uskomuksia. Kalevala on niissäkin tärkeässä roolissa.

–Kalevalassa on paljon perinneuskomuksia, jotka olivat siihen aikaan ihmisille ihan totta. Esimerkiksi karhu on ollut yksi suurimmista jumaluuksista. Ihmisen on uskottu polveutuvan karhusta. Monia asioita myös suojeltiin loitsuilla, kuten peltoja, karjaa ja kotia.

Riippuen siitä, missä Hillebrandt vetää retken tai perinnetuokion, hän voi kertoa myös paikallisia tarinoita. Niitä hän on löytänyt niin netistä, Kansallisarkistosta kuin kirjoista. Pienelläkin alueella voi olla paljon mielenkiintoisia tarinoita. Toisaalta taas niistä löytyy yhtäläisyyksiä, joista voi päätellä, että taustalla on sama tarina, välissä vain on soitettu pari kierrosta rikkinäisellä puhelimella.

–Asiakas saattaa sanoa, että hei olen kuullut tämän tarinan. Sama tarina on muuttunut jo vähän erilaiseksi, kun mennään vaikkapa Virkkalasta Lohjansaareen. Ennen tarinat kulkivat suusta suuhun laulamalla ja tanssiaskeleet jaloista jalkoihin tanssimalla. Samanlaisia värssyjä ja säveliä löytyy eri puolilta Suomea, Hillebrandt avaa.

Mielenkiintoisia perinteitä – häät tai pidot Kalevalan tyyliin

Vanhoista perinteistä löytyy todella mielenkiintoisiakin traditioita. Hillebrandt nostaa esimerkiksi puukon tupetuksen.

–Vanhoihin suomalaisiin hääperinteisiin kuului, että vapaat naiset liikkuivat esimerkiksi markkinoilla tyhjä puukontuppi vyötäisillä. Jos mies näki mieleisensä neitokaisen, hän saattoi käydä laittamassa puukkonsa tämän tuppeen. Perinne vaihtelee hieman eri puolilla Suomea. Tapana oli, että muutaman viikon miettimisen jälkeen morsian iski kyseisen puukon kotitalonsa tuvan peräseinään merkiksi siitä, että mies miellytti häntä. Mies näki sitten puukon, kun hän tuli käymään morsiamen kotona.

Puukon tupetuksen voi ottaa mukaan myös nykypäivän häihin, sillä Hillebrandt järjestää yhteistyötahojensa kanssa Kalevala-häitä. Kalevala-teemasta voi nauttia myös Kalevala-pidoissa yhteislaulun ja perinnetanssien merkeissä. Yhteistyössä Otalampi-yhdistyksen kanssa on parhaillaan toteutuksessa myös Kalevala pop up -kylä.

Ulla Hillebrandtin kanssa voi lähteä esimerkiksi metsämytologialla ja kansanperinteellä höystetylle retkelle. Hän esiintyy luonto-oppaana usein mytologisessa roolissa. Tässä kuvassa hahmona on karhun suvun haltija Hongotar lohjalaisessa lehdossa. (Kuva: Ulla Hillebrandt)

Järvelle vaikka polkuveneellä tai vesijetillä

Riku Loman (Fun4Rent) toi ensimmäiset hauskuutusvempaimet Lohjanjärvelle vuonna 2015.

–Kaikki lähti siitä, kun synkkänä talvi-iltana mietin, että jotain kivaa pitäisi kesäksi keksiä. Olin kokeillut flyboardingia kaverini polttareissa ja sain siitä idean, Loman kertoo.

Pian mukaan kuvioon tuli Aurlahden rantakahvila, jonka puikoissa Loman viihtyi neljä kesää. Samalla erilaisia hauskuutusvempaimia, kuten sup-lautoja, polkuveneitä ja vesijettejä tuli jatkuvasti lisää.

–Kun kahvila oli saatu hyvin pystyyn, luovuin siitä ja ajattelin keskittyä vain näihin hauskuutusvempaimiin. Jaksoin tehdä sitä yhden kesän, Loman naurahtaa.

Nyt hän onkin laajentanut toimintaansa kunnolla ja levittäytynyt ympäri Lohjanjärveä.

–Minulle ehdotettiin, että alkaisin taas pyörittää rantapaikkaa. Sanoin ensin ei, että kyllä minä olen rantapaikkani pitänyt. Sitten tuli toinenkin ehdotus. Mietin hetken asiaa ja totesin, että onhan tämäkin kortti katsottava ja lähdin sitten kehittämään toimintaa molempien kanssa.

Kisakallion urheiluopistolla Loman pyörittää rantaravintolaa, josta löytyy sisältä 100 asiakaspaikkaa sekä ulkoterassi ja rantasauna. Ruokapuolesta vastaa Chef`s Servicen Jani Suominen.

–Minulla tuo keittiöpuoli rajoittuu lähinnä syömiseen, Loman perustelee yhteistyökumppanin hankkimista.

Lohja Spa ja Resortissa Loman vetää rantabaaria ja -saunaa. Molemmista kohteista löytyy totta kai hauskuutusvempaimia sup-laudoista kelluviin leluihin. Lohja Spa ja Resortissa on vuokrattavana myös kaksi vesijettiä. Karjalohjalla toiminta on ympärivuotista, vaikka hauskuutusvempaimet täytyykin välillä siirtää talvisäilöön.

–Sauna ja avanto ovat ainakin käytössä, mutta katsotaan, mitä kaikkea muuta keksimme sinne. Keskitymme ensin kesään, Loman toteaa.

Hauskuutusvempaimia ympäri järveä

Hauskuutusvempaimia löytyy muualtakin ympäri Lohjanjärveä. Aurlahdessa jatketaan viime vuoden tapaan, mutta polkuveneen, sup-lautojen, lelujen ja jettien lisäksi nyt voi vuokrata myös moottoriveneen. Tarjottavaakin löytyy, rantapäivän lomassa voi hörpätä kahvit ja syödä vaikka jäätelön.

Vuokrattava vesijetti löytyy myös Lauttaravintola Kaljaasista. Kaljaasissa jettejä on yksi, sillä siellä kaveriporukan muut jäsenet voivat nauttia lauttaravintolan tarjoiluista sillä aikaa, kun yksi käy ajamassa. Lohja spa ja resortista sekä Aurlahdesta jettejä löytyy kummastakin kaksi. Flyboarding-lennätys onnistuu tilauksesta missä tahansa Fun4Rentin pisteessä. Lisäksi kesällä järjestetään avoimia lennätyspäiviä, joihin voi varata oman lentonsa.

–Flyboarding on ollut suosittu syntymäpäivä- ja polttarijuttu. Jos pystyy seisomaan laiturilla, onnistuu flyboardingikin. Meillä on myös lentotakuu, joten kokeilu ei maksa mitään, jos ei pääse ilmaan, Loman sanoo.

Ympäri Lohjanjärveä on vuokrattavissa vaikka minkälaisia hauskuutusvempaimia. (Kuva: Jesse Kainulainen)

Järviristeilyllä voi pitää vaikka syntymäpäivät

Pidemmällekin järvireissulle pääsee, vaikka ei omistaisi itse venettä.

–Otin järviristeilyt mukaan tarjontaan viime vuonna. On hauskaa, miten erilaisia ryhmiä olen päässyt viemään järvelle, Loman kertoo.

Lyhyin järviristeily on kestänyt tunnin, pisin kahdeksan tuntia. Asiakkaina on ollut mm. erilaisia kaveriporukoita ja syntymäpäivien juhlijoita. Moni on halunnut vain tehdä jotain erityistä, kun on nähnyt ystäviään tai sukulaisiaan pitkästä aikaa.

–Olen järjestänyt lastensynttäritkin yhdelle 8-vuotiaalle tytölle. En ollut tullut ajatelleeksikaan lapsia asiakasryhmänä, mutta kun hänen isänsä soitti, ajattelin, että totta kai onnistuu, mahtava idea. Näytin lapsille järvihirviön, he hyppivät veneestä uimaan ja söivät välillä eväitä, Loman kertoo.

Hän toteaa, että pitkälti samanlaiset syntymäpäivät piti eräs 40 vuotta täyttänytkin.

–Välillä nautittiin herkkuja ja pysähdyttiin uimaan. Muuten juhlat olivat hyvin samanlaiset, mutta uidessa voltteja järveen tehtiin enemmän, Loman naurahtaa.

Lohjanjärven palvelut kehittyvät

Loman kertoo, että ihmiset ovat innostuneet mukavasti vuokraamaan erilaisia hauskuutusvempaimia. Koronan vuoksi moni on hyödyntänyt kotikaupungin tai naapurikylän palveluja. Tälle kesälle hänellä on suuret odotukset.

–Olen todella innoissani. Tässä on niin paljon uutta itsellenikin. Haen myös lisää uusia ideoita koko ajan ja yllättäenkin saattaa tulla mukaan uusia juttuja.

Lomanin lisäksi moni muukin Lohjanjärven yrittäjä on panostanut toimintaansa tänä vuonna ja uusiakin tulokkaita on saatu joukkoon. Aurlahteen on viimein saatu kauan odotettu veneiden polttopaineasema, kahvilaan on löytynyt uusi yrittäjä, jäätelökioski palvelee viilennystä kaipaavia ja ympäri vuorokauden auki oleva itsepalvelukioskikin löytyy. Yrittäjät aikovat toteuttaa myös yhdessä kartan, josta löytyvät Lohjanjärven eri kohteet ja aktiviteetit.

–Meillä on yrittäjien kesken hyvä henki ja mietimme yhdessä uusia juttuja. Teemme yhdessä tästä järvestä paremman, Loman tiivistää.

SMS

Kommentoi kirjoitusta