Lohjan Teatterin tämän talven komedia Vaimoni on toista maata keräsi yleisöltä ensi-illassa 26.1. kehuja ja sai aikaan monta kunnon naurun remakkaa.

Lohjan Teatterissa nauretaan nyt Gilles Dyrekin käsikirjoitukseen perustuvan Vaimoni on toista maata -näytelmän hulvattomille käänteille ja kommelluksille. Tilannekomiikan lisäksi komedian tarina kätkee taakseen monta parisuhteista tuttua tilannetta ja asetelmaa. Juuri parisuhdekiemurat takaavatkin herkullisia tilanteita ja käänteitä, jotka naurattavat varmasti. Tarinan ainekset koostuvat kahdesta hyvin erilaisesta pariskunnasta ja yhden illan aikana tapahtuvasta vierailusta. Yksi asia johtaa toiseen ja pian jo luullaan, ettei toinen vieraista osaa suomea laisinkaan. Siitä vasta koomisia hetkiä syntyykin.

Ohjaaja Aivar Andrejev kertoo, että koska kyseessä on jo hieman vanhempi käsikirjoitus, sitä on päivitetty tähän päivään sopivaksi. Lavalla nähdään Lohjan teatteriympyröistä ennestään tutut Hannamaija Nikander, Minna Hakala ja Petri Puttonen sekä uutena kasvona Tomi Välimaa.

–Näytelmässä on omaperäinen ja hauska perusidea. Tämä on tarina, joka kehittyy herkullisesti. Aihepiirissä on paljon asioita, joita ihmiset tunnistavat omista parisuhteistaan ja voivat samaistua niihin. Ihmissuhteet ovat usein tarinoiden keskiössä, ja rakkauden ytimessä ollaan tässäkin, tiivistääVälimaa.

Andrejevilla on pitkä kokemus Lohjan Teatterissa.

–Aivar on ollut 16-vuotiaasta saakka mukana lähes kaikissa projekteissamme. Hän on oikea teatterialan moniosaaja, jolla on edessään hyvä tulevaisuus luovalla alalla, teatterinjohtaja Sari Niinikoski kehuu.

Aiemmin Andrejev on ohjannut Lohjan Teatterille näytelmän Avoin liitto.

–Vaimoni on toista maata oli vaikeampi ohjata, koska näyttelijöitä on puolet enemmän ja tila isompi. Komedian kohdalla ohjaaja stressaa aina, onko näytelmä tarpeeksi hauska, mutta minulla on ollut vahva luotto tähän porukkaan ja olemme voineet luoda komiikkaa yhdessä, Andrejev kertoo.

Jos ensi-iltayleisön reaktioista voi mitään päätellä, Lohjan Teatterissa onnistuttiin jälleen.

Petri Puttonen, Hannamaija Nikander, ohjaaja Aivar Andrejev, Tomi Välimaa ja Minna Hakala.

Teatterin kohtalo huolettaa

Niinikoski kertoo olevansa ensimmäistä kertaa huolissaan Lohjan Teatterin tulevaisuudesta.

–Minun aikanani puhutaan nyt ensimmäistä kertaa teatterin lopettamisesta ja tuntuu, että teatteri on uhattuna. En kuitenkaan keksi yhtäkään syytä lakkauttamiselle, koska meillä ei ole ollut pulaa katsojista tai taloudellisia ongelmia, vaan olemme tehneet hyvää tulosta, Niinikoski sanoo.

Teatterin lakkauttaminen on viimeisenä vaihtoehtona kaupungin kokoamalla listalla, jolla haetaan keinoja talouden tasapainottamiseksi. Sitä ennen on monta muutakin vaihtoehtoa, kuten talkootyömäärän kasvattaminen, mutta jo lopettamisen esille nosto saa luonnollisesti teatteriväen karvat nousemaan pystyyn.

–Kun kyseessä on yli 100-vuotias teatteri, koen kunnia-asiakseni pitää tämän pystyssä, Niinikoski tiivistää.

Lohjan Teatterissa ei todellakaan tuhlata. Lavastaja Jyrki Kakko kertoo, ettäVaimoni on toista maata -näytelmän lavasteisiin on hankittu uutena vain muutama lamppu. Kaikki muu on hankittu esimerkiksi kierrätyksen kautta tai tuunattu edellisten näytelmien lavasteista.

Viime vuosi oli Lohjan Teatterille oikea huippuvuosi ja lippuja myytiin eri esityksiin yhteensä melkein 8 600. Erityisen suosittu oli Nunnia ja konnia -musikaali, jonka täyttöaste oli 98% Teatterilta muistutetaan, että yhtä hyvä täyttöaste saavutetaan vain muutamissa muissa Suomen teattereissa. Vaimoni on toista maata -komedian lipuistakin oli myyty jo ennen ensi-iltaa yli puolet.

He muistuttavat myös teatterin ja kulttuurin merkityksestä ihmisille ja heidän hyvinvoinnilleen. Ihmiset ovat myös tottuneet saamaan Lohjan Teatterista vastinetta rahoilleen.

–Meillä käy paljon ihmisiä, jotka varaavat lippunsa jo ennen kuin tietävät, mitä ohjelmistossa on. He näkevät sen intohimon, jolla teatteria täällä tehdään. Meillä on sekä ammattimainen tapa tehdä teatteria, että harrastajien into, Anrejev sanoo.

–Säästöjä on pakko tehdä, mutta toivon, ettemme samalla menetä hienoja palvelujamme. Jos kulttuurielämä sammutetaan, valot sammuvat koko kaupungista, napauttaa Niinikoski.

Myös Adrejev haluaa muistuttaa siitä, kuinka tärkeä osa elämää teatteri voi olla.

–Huumorin kautta kaamoksen keskelläkin jaksaa paremmin.

SMS

Hannamaija Nikander ja Petri Puttonen (Kuva: Aivar Andrejev)