Kirjailija Jyri Paretskoi vieraili viime viikolla Lukki-kirjastojen alueen (Lohja, Vihti ja Karkkila) ylä- ja yhtenäiskouluissa kertomassa kirjoistaan ja kirjailijan työstä 6.- ja 7.-luokkalaisille. Koulukiertueen mahdollisti Aluehallintovirastolta saatu hankerahoitus (”Kirjailijavieraita varhaisnuorille”-hanke). Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää ja synnyttää lukuintoa tarjoamalla kirjailijavierailuja 6.-7.-luokkalaisille nuorille Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Pedagoginen informaatikko Melina Aremaa Lohjan kaupunginkirjastosta kertoo, että kirjasto haki hankerahoitusta, jotta kirjailija saataisiin vierailulle.

–Valitsimme Paretskoin, koska olemme kuulleet hänestä paljon hyvää muilta kirjastoilta. Lisäksi siitä puhutaan paljon, että pojat lukevat vähän. Ajattelimme, että mieskirjailija voisi innostaa myös poikia lukemaan, Aremaa kertoo.

Huumoria ja kirjojen tapahtumien dramatisointia

Paretskoi on tehnyt kouluvierailuja vuodesta 2013, joten yhteensä niitä on kertynyt jo satoja. Vierailuillaan hän haluaa sekä innostaa nuoria lukemaan että antaa omilla kasvoillaan esimerkin siitä, millaisia tyyppejä kirjojen takaa löytyy.

–On ollut ilahduttavaa ja hämmentävääkin huomata, miten samanlaisia nuorten ajatukset ja kiinnostuksen kohteet ovat kaikkialla. Jos vertaan heitä omaan nuoruuteeni, vaikuttaa siltä, että erilaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt, Paretskoi kertoo.

Lohjalla hän vieraili mm. Anttilan koulussa. Ainakin siellä hänen humoristinen esityksensä upposi yleisöön ja sai katsojat parhaimmillaan lähes ulvomaan naurusta. Paretskoin nuorten kirjoissa sattuu ja tapahtuu monenmoisia kommelluksia ja noloja tilanteita. Kirjailijavierailun aikana Paretskoi kertoo kirjoistaan ja kirjailijan työstä, mutta lisäksi oppilaat pääsevät mukaan dramatisoimaan riemua herättäviä kohtauksia hänen kirjoistaan. Anttilan koulussa käsittelyssä oli nuorten kirja Shell’s Angles.

–Tarkoituksenani on, että oppilaille jäisi fiilis lukemisesta todella hauskana asiana, eikä tylsänä ja puuduttavana. Nuorilla voi olla ennakkokäsitys, että tunnista tulee tylsä, kun kirjailija saapuu vieraaksi, mutta esitykseni murtavat sen käsityksen. Otan mukaan vuorovaikutusta ja dramatisointia, jonka kautta asiat jäävät mieleen. Huumori on myös erinomainen keino käsitellä mitä tahansa aihetta, Paretskoi avaa.

Oppilailla oli myös paljon kysymyksiä kirjailijalle. Heitä kiinnosti mm. se, millaista kirjailijan työ on ja mikä siinä on hauskinta.

–Kirjoittaminen on usein hauskaa ja hihittelen välillä itsekseni, kun keksin jonkun hauskan jutun, Paretskoi vastasi.

Kirjojen tapahtumat herättivät myös kysymyksiä. Eräs oppilas tiedusteli kirjailijalta, onko hänellä itsellään kokemuksia naisista. Paretskoi myönsi, että kyllä hänellä on. Kokemusta löytyy mm. epäonnistuneista iskurepliikeistä. Myös hänen taustansa kiinnosti. Mitä Paretskoi teki ennen kirjailijan uraansa?

–Synkkä menneisyys tulee edelleen välillä uniini. Olin äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Paretskoi nauratti yleisöään.

Myös kirjailijalla oli kysymyksiä oppilaille. Hän halusi tietää, kuinka moni on joskus löytänyt hyvän kirjan, jonka parissa on viihtynyt. Ilahduttavasti suuri osa oppilaista nosti kätensä.

Lukeminen on vähentynyt

Lukeminen antaa ihmiselle monia hyviä asioita luetun ymmärtämisen kehittymisestä viihteeseen ja empatiakyvyn kehittymisestä yleissivistykseen, mutta Paretskoi nostaa hyötyjen joukosta esille yhden asian.

–On tutkittu, mitkä asiat vaikuttavat opinnoissa ja elämässä pärjäämiseen ja lukeminen on yksi niistä. Lukemalla oppii jäsentelemään tietoa ja ilmaisemaan itseään, Paretskoi sanoo.

Hän näkee, että lukemisella onkin suuri yhteiskunnallinen merkitys. Miten käy, jos peruskoulun päättyessä ei ole lukutaitoa, jolla pärjätä jatko-opinnoissa?

–Katsoin eduskunnan kyselytuntia, jossa käsiteltiin syrjäytymisen ehkäisyä. Odotin koko ajan, milloin joku ottaa esille lukemisen, mutta kukaan ei tehnyt sitä, vaikka lukeminen on yksinkertaisimpia keinoja syrjäytymisen ehkäisyssä, Paretskoi sanoo.

Lukemisen vähentyminen on huomattu kouluissa.

–Olen ollut 20 vuotta opettajana. Sinä aikana ääripäät ovat kärjistyneet. Osa lukee paljon, osa ei mitään. Lukivaikeudet ovat lisääntyneet ja luetun ymmärtämisessä on aiempaa enemmän haasteita. Lukeminen on vähentynyt, mutta se on myös muuttunut sirpalemaiseksi. Keskittymisessä on vaikeuksia. Oppilaat voivat sanoa jo sivun mittaisesta tekstistä, että eivät jaksa lukea sitä, kertoo Anttilan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Tammela.

Keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan ole vain nuorten ongelma, vaan niistä kärsivät myös aikuiset. Yksi keskittymiskyvyn heikentäjä on kännykkä. Kun se kilisee vieressä ja vaatii huomioita jatkuvasti, lukeminen ja muu tekeminen keskeytyvät vähän väliä. Lukemiseen vaikuttaa myös ajan priorisointi. Nuorten aikaa vievät puhelimen ja sosiaalisen median lisäksi myös kaverit ja harrastukset. Tammela toteaa kuitenkin, että puolikin tuntia päivässä olisi hyvä aika kirjan lukemiseen.

Lukeminen tehdään tutuksi jo lapsena

Yläkoulu on se vaihe, jolloin luetaan vähiten. Paretskoi on yrittänyt tietoisesti kirjoittaa mielenkiintoista luettavaa juuri tuolle ikäryhmälle. Hän toteaa myös, että yläkoululaisissa näkyy jo monen vuoden kehitys lukemisen osalta. Niin kuin monessa muussakin asiassa, myös lukemisessa kaikki alkaa lapsuudesta.

–Onko kotona kirjoja? Onko lapselle luettu? Pidän tärkeänä sitä, että kirjoista puhutaan. Ne tarjoavat paikan rauhoittua hektisessä maailmassa. Lukea voi monenlaisia tekstejä, ei vain kaunokirjallisuutta. Haluaisin kuitenkin ohjata pitkäjänteisen lukemiseen pariin. Onhan sosiaalisessa mediassakin lukemista, mutta se on enemmän ”multitaskausta”, Tammela sanoo.

Paretskoi painottaa lapsille ääneen lukemisen tärkeyttä. Sitä kautta hän itsekin aikoinaan tutustui kirjojen maailmaan.

–Äiti luki minulle iltasadun joka ikinen ilta. Siitä se alkoi ja halusin lukea yhä enemmän ja enemmän. Siirryin kirjojen lukemiseen sarjakuvien kautta.

Hän muistuttaa myös siitä, ettei ääneen lukemista tarvitse lopettaa heti, kun lapsi on oppinut itse lukemaan, sillä hän ei aluksi pysty nauttimaan tarinasta yhtä hyvin kuin tottuneempi lukija.

–Lapselle lukemisen voi lopettaa sitten, kun hän itse sanoo, ettei tarvitse enää lukea, Paretskoi tiivistää.

Kirjastoon ja lukutunnille mennään edelleen mielellään

Positiivisiakin uutisia on silti, sillä Tammela kertoo, että valtaosa oppilaista lähtee mielellään kirjastoon ja pitää lukutunneista, vaikka keskittymisen kanssa onkin välillä haasteita. Tammela on todistanut jopa sellaista hetkeä, kun peruskouluikäiset pojat vievät kirjat käsistä.

–Poikien lukuinnostus on vähentynyt, mutta sanoin, että löydän heille kiinnostavan kirjan. Oppilas voi itse yli- tai aliarvioida lukutaitonsa, joten pyrin löytämään jokaiselle yksilöllisesti sopivaa luettavaa, hän kertoo.

Tammela esitteli oppilailleen Paretskoin kirjan K15. Kirja kiersi luokassa ja oppilaat kokoontuivat rykelmään lukemaan. He innostuivat niin paljon, että kielenhuolto, jota tunnilla oli tarkoitus käsitellä, jäi toiseksi.

–Tämän kirjan vahvuus on, että se on hyvin matalan kynnyksen teos, jolloin nuori voi saada kokemuksen, että hän luki kokonaisen kirjan, Paretskoi sanoo.

Onnistumisen tunne voi kantaa pitkälle ja nuoren käteen tarttua myöhemmin kirja jos toinenkin.

SMS