Kesäaikaan moni meistä suuntaa mökille tai kesäasunnoille, jolloin oman kodin turvallisuus mietityttää. Onko lukitus kunnossa, onko hälytykset kunnossa, ja milloin viimeksi on päivitetty savu‑ tai vesivuotovahti? Toisaalta myös oma kesäasunto on yhtä tärkeä osa omaa kesää, ja sen turvallisuuttakaan ei pidä unohtaa.
Kodissa turvallisuus rakentuu usein vähän aikaa ja rahaa vaativista toimenpiteistä. Helposti asennettava savuhälytin, ikkunan lukko tai pistorasia, turvaketjut eivät ole iso investointi, mutta voivat estää murtautujan sisäänpääsyn ja palon leviämisen.
Kesäasunnot ja riskit
Kesämökeillä mökkeily on nautinto, mutta usein ne sijaitsevat syrjäisillä alueilla ja ilman säännöllistä valvontaa. Kesäasuntoihin kohdistuvat varkaudet ovatkin kohtuullisen tavanomaisia. Mahdollisuus tekee varkaan. Kesämökin naapuri‑yhteistyön merkitys on huomattava, se mahdollistaa esimerkiksi tuntemattomien autojen huomaamisen ja ilmoittamisen. Mökillä ei välttämättä tarvita monimutkaisia tai kalliita ratkaisuja, ja pilveen liitetty valvontakamera ei maksa muutamaa euroa enempää kuukaudessa.
Onko turvallisuutesi yli viiden euron arvoinen
Viisi euroa on summa, jonka moni kuluttaa kahviin tai pikku ostokseen. Mikäli viisi euroa voi estää kotisi palamisen, ja sinut sen mukana, eikö palovaroittimen ostaminen, tai edes sen toiminnan varmistaminen ole looginen teko? Esimerkiksi sähkölaitteen oikosulku yöllä tapahtuvan latauksen aikana ei ole mahdottomuus, mitä jos kotonasi tapahtuu niin, eikä palohälyttimet ole kunnossa?
Tilastoista voidaan nähdä, että Länsi-Uudenmaan alueella on kuukausittain kymmenkunta rakennuspaloa. Tilastot kertovat myös sen, että palokunta käy tarkastamassa yli 400 palovaroitinta alueellamme vuosittain.
Palohälytin on kodin halvin henkivakuutus
Palohälyttimen olemassaolo kodissa on lain mukaan pakollinen, mutta valitettavan usein se silti unohtuu. Syy ei ole niinkään välinpitämättömyys, vaan enemmänkin arkikiireissä unohtuva päivitys: patterit vaihdetaan harvoin ja laite itsessään voi olla jo vuosia vanha. Usein ihmiset ajattelevat, että kun laite on katossa, se kyllä toimii. Totuus on kuitenkin se, että palohälyttimen ikä ja kunto ratkaisevat hätätilanteessa kaiken. Vain kunnossa oleva hälytin pelastaa henkiä.
Riittää, että sinulla on yksi toimiva laite jokaista 60 neliötä kohti. Paristojen vaihto vuosittain ja hälyttimen testaus kerran kuukaudessa ovat yksinkertaisia toimenpiteitä, joilla vältetään suuret vahingot. Kyse ei ole pelkästä kodista, vaan elämästä sen sisällä. Tavallinen, SFS-standardin mukainen optinen palovaroitin on silti riittävä useimmille kodeille
Eri tiloissa tarvitaan erityyppisiä ratkaisuja. Keittiöön ei kannata asentaa herkkää optista hälytintä liian lähelle liesituuletinta, koska höyry ja rasva voivat laukaista väärän hälytyksen. Makuuhuoneissa ja käytävissä sen sijaan optinen hälytin toimii parhaiten.
Palohälytin ei yksin riitä – toimintasuunnitelma pelastaa
Vaikka palohälytin on tärkein yksittäinen paloturvaväline kodissa, sen rinnalle tarvitaan myös suunnitelma. Tiedätkö, miten toimit, jos hälytin soi yöllä? Onko lapsilla selvä reitti ulos, ja onko ovi- ja avainkäytäntö selvä? Monessa kodissa nämä asiat jäävät miettimättä – kunnes on liian myöhäistä. Turvallisuus on harvoin kiinni yhdestä laitteesta, vaan kokonaisuudesta, joka rakentuu pienistä, mutta suunnitelmallisista teoista.
Yksi hyvä käytäntö on paloharjoitus kotona: kerran vuodessa kokeillaan, miten nopeasti koko perhe pääsee ulos. Tämä voi tuntua liioittelulta, mutta se ei ole sitä. Hätätilanteessa stressi ja paniikki ohjaavat toimintaa – ja silloin ei ole aikaa miettiä.
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen
Viime vuosina Euroopan ja maailman poliittinen ilmapiiri on muuttunut, mistä syystä myös Suomessa on tarkasteltu kriisitilanteisiin varautumista. Tämä on myös osa omaa turvallisuuttamme. Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi
- pitkät sähkö- ja vesikatkot
- pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa
- luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo
- pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti
Miten pitkään pärjäät kotona olevalla ruualla ja kuinka voit valmistaa sitä?
Onko sinulla käteistä rahaa, jos joudut tekemään ostoksia vielä toimivista palveluista, kuten apteekista?
Miten pärjäät, jos vettä ei tule moneen vuorokauteen ja et saa hankittua sitä kaupoista?
Erilaiset yhteiskunnassa tapahtuvat häiriöt vaikuttavat ihmisiin eri tavoin riippuen siitä, millaisessa ympäristössä asut ja millaista arkielämää vietät.
Varaudu kotivaralla, hanki tietoa ja taitoja
Varautumalla kasvatat luottamusta omaan kykyysi pärjätä silloinkin, kun asiat eivät toimi totuttuun tapaan. Opettele, miten voit suojata itseäsi väärältä tiedolta ja hyvinvointia heikentävältä informaatiotulvalta.
Kotivaran tarkistuslista:
- pullovettä ja puhtaita kannellisia astioita veden säilyttämiseen
- sellaisenaan syötäviä ja helposti valmistettavia ruokia, joita käytät muutenkin arjessasi
- radio, joka toimii paristoilla tai muuten ilman verkkovirtaa
- lamppu tai muu valo, joka toimii paristoilla tai muuten ilman verkkovirtaa
- varavirtalähde ladattuna
- välttämättömiä lääkkeitä hieman pidemmäksi aikaa
- joditabletteja, jos taloudessa on suosituksen kohderyhmään kuuluvia ihmisiä (enintään 40-vuotiaita, raskaana olevia tai imettäviä)
- hygieniatarvikkeita, joilla voit ylläpitää siisteyttä ilman vettä
- pieni määrä käteistä rahaa
- ilmastointiteippiä ikkunoiden ja tuuletusaukkojen tiivistämiseen
- ruokaa ja vettä myös lemmikkieläimille
Lisää näistä asioista voit käydä lukemassa suomi.fi sivustolta, missä on listauksia erilaisista häiriö- ja kriisitilanteista ja niihin varautumisesta, sekä niiden aikana toimimisesta.
Asukkaalla saa olla omia palovaroittimia eikä niitä saa poistaa luvatta
Taloyhtiöillä ei ole oikeutta poistaa asukkaiden omia palovaroittimia ilman asukkaan hyväksyntää. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija muistuttaa, että asukkailla saa olla palovaroittimia esimerkiksi lisäturvana, vamman takia tai vartiointiliikkeen palveluun yhdistettynä. Monet taloyhtiöt asentavat palovaroittimia asuntoihin ennen vuodenvaihdetta, jolloin vastuu niistä siirtyy taloyhtiöille.
Osa asukkaista haluaa lisäturvaa useammalla palovaroittimella, jos taloyhtiö asentaa vain minimin. Osalla voi olla vammaan liittyvä tarve. Lisäksi joillakin on käytössä vartiointiliikkeiden hälytysjärjestelmiin kytkettyjä palovaroittimia.
– Mitään asukkaan palovaroitinta ei saa mennä luvatta poistamaan, vaikka taloyhtiö asentaisi asuntoon varoittimia. Sillä ei ole väliä, onko ne kiinnitetty omaan tai vuokra-asunnon kattoon, SPEKin vanhempi asiantuntija Ilpo Leino sanoo.
Kesäkuussa sisäministeriön antamassa asetuksessa näkyy asukkaiden oikeus omiin palovaroittimiin. Asukkaalla on oikeus asentaa palovaroittimet esimerkiksi makuuhuoneisiin, jos taloyhtiö ei niin tee. SPEK suosittelee, että jokaisessa makuuhuoneessa ja eteisessä on toimivat palovaroittimet.
– On taloyhtiönkin etu, että varoittimia on riittävästi. Kustannus ja haitta levinneestä tulipalosta on merkittävästi suurempi kuin varoittimien hinta, Leino muistuttaa.
Asukkaan tarvitsemista lisälaitteista ja niiden kustannuksista tulee sopia
Asukkaan vastuulla on ilmoittaa taloyhtiölle erityistarpeesta. Kuulovammainen ihminen voi tarvita esimerkiksi tärinä- tai vilkkuhälyttimen, jolla hän huomaa tulipalon ajoissa. Pyörätuolia käyttävää auttaa taas alas sijoitettu palovaroittimen testauspainike.
– Eräät taloyhtiöt heittivät viime vuonna roskiin arviolta kymmenien tuhansien eurojen edestä kuulovammaisten palohälyttimiä aivan turhaan. Tällaista ei saa nyt uuden palovaroitinasetuksenkaan valossa tehdä, Leino toteaa.
Jos asukas tarvitsee lisälaitteita, hyvinvointialueen vammaispalvelut voivat kustantaa ne. Hyvinvointialue ei kuitenkaan vastaa välineiden asennuksesta ja huollosta.
– Taloyhtiö voi päättää, tarjoaako se asennuksen ja huollon lisämaksullisena palveluna. Siinä tapauksessa taloyhtiö laskuttaa ensin kustannukset asukkaalta, joka hakee korvauksen hyvinvointialueelta. Taloyhtiön ja asukkaan pitää sopia asiasta yhdessä, Leino sanoo.
Myös vartiointiliikkeen varoittimia voi käyttää
Vastuu palovaroittimista on aina taloyhtiöllä. Jos asukas haluaa käyttää vartiointiliikkeen palvelua, johon kuuluvat palovaroittimet, hän saa tehdä niin. Esimerkiksi erillistaloissa tämä asia voi tulla vastaan, ja taloyhtiö voi ottaa sen huomioon jo alkukartoituksessaan.
– On taloyhtiöitä, joissa on sovittu, että jokainen hoitaa oman talonsa. Jos erillistaloissa halutaan jatkaa näin palovaroittimien osalta jatkossa, se on mahdollista, Leino kertoo.
Jos asukas huolehtii erillistalossa itse palovaroittimistaan tai käytössä on vartiointiliikkeen palovaroittimet, tulee taloyhtiöllä kuitenkin olla tieto varoittimiin liittyvistä toimenpiteistä.
– Esimerkiksi jos vartiointiliike vaihtaa palovaroittimet uusiin, tulee asiasta kertoa taloyhtiölle, kuten muissakin palovaroittimiin liittyvissä huolto- tai ylläpitotilanteissa, Leino tarkentaa.
Taloyhtiö vastaa 1.1.2026 alkaen kaikista sen asuntoihin kuuluvista palovaroittimista kaikissa tilanteissa.
