Jokaisen suomalaisen aikuisen tulisi pystyä luettelemaan kohtuullisen hyvin pääpuolueet. Kaikkien ministereiden muistaminen ei ole välttämätöntä, mutta ainakin pääministeri on hyvä tietää. Mutta muuten, kuinka hyvin esimerkiksi itse tunnet ja seuraat suomalaista politiikkaa?

Petteri Orpo on päätynyt usein otsikoihin terveystilansa takia

Kokoomuksen keulakuvana tunnettu Petteri Orpo tiedetään kantaaottavista kommenteistaan opposition edustajana. Orpo valittiin puolueen puheenjohtajaksi toisella äänestyskierroksella kesällä 2016. Syksyllä 2020 hän jatkoi Kokoomuksen puheenjohtajana ja jälleen uudestaan yksimielisesti 2022. Kun keväällä 2022 eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kuoli, kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti Orpoa hänen seuraajakseen. Puolue halusi, että sen puheenjohtaja on keskeisesti mukana Suomen Nato-prosessissa ja että Orpo toimii valiokunnan johdossa nimenomaan Nato-jäsenyyskäsittelyn ajan. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Orpo säikäytti kansalaiset, kun kunto petti kesken työlounaan ja hän lähti sydänkohtauksen kourissa apteekin kautta Meilahteen pallolaajennukseen. Pallolaajennukseen Orpo oli menossa taksilla, mutta kun tarkoitus oli ostaa apteekista närästyslääkettä, kokenut farmaseutti näki, ettei kyse ollut närästyksestä, vaan miehellä oli meneillään sydänkohtaus. Yhtenä syynä sydänkohtaukseensa työkiireiden ja vaalipaineiden lisäksi Orpo pitää rakennevikaa kurkussaan, mikä aiheuttaa unessa hengityskatkoksia. Lehdistössä seurattiin tilannetta tiiviisti.

Riikka Purra rentoutuu siivoamalla

7.6.2019 Helsinki, Eduskunta – Riikka Purra. kuva Matti Matikainen

Perussuomalaisten johtoon ilmestyi ehkäpä hieman puskista vähemmän tunnettu nimi Jussi Halla-ahon luovuttua puheenjohtajan paikasta 2021. Vuonna 1977 Pirkkalassa syntynyt Riikka Purra astui tilalle. Purra kiinnostui politiikasta jo lapsena. Hän kertoo kokeneensa nuorena varsin vahvan ympäristöherätyksen ja olevansa yhä ”kulutuskriittinen”. Ympäristöasioiden takia Purra äänesti aluksi nuorena vihreitä. Myöhemmin hän tutustui juurikin Jussi Halla-ahon maahanmuuttoa käsitteleviin verkkokirjoituksiin ja siirtyi kannattamaan perussuomalaisia. Purra kertoo vastustavansa maahanmuuttoa osittain omien kokemuksiensa pohjalta, sillä hän joutui teini-ikäisenä maahanmuuttajamiesten ahdistelemaksi Tampereella.

Eduskuntaan hänet valittiin Kokoomuksen edustajana, josta hän erosi vuonna 2018. Yhdessä kuuden muun henkilön kanssa Harkimo perusti poliittisen liikkeen ja nykyisen puolueen Liike Nyt toimien sen puheenjohtajana. Hänet valittiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa toiselle kaudelle Liike Nytin ainoana edustajana. – Jos hallitukseen valitaan taas kokoomus ja demarit, niin tässä maassa ei muutu mikään. Tämähän jatkuu samalla lailla, on Harkimo todennut.

Maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa helpottaa rajojen sulkemista laittomilta maahanmuuttajilta sekä vaikeuttaa maahanmuuttajien perheenyhdistämistä ja kansalaisuuden saantia. Purra ei aio viedä perussuomalaisia hallitukseen vuonna 2023, mikäli muut puolueet eivät suostu tiukentamaan maahanmuuttoa. Purra kannattaa talouspolitiikan suhteen julkisen sektorin pienentämistä sekä julkisten menojen priorisointia.

Urheilu-urilta politiikan pariin – Sari Essayah

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tunnetaan myös urheilutaustan, eli kilpakävelijän uransa kautta. Aktiiviurallaan Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Menestyksestä mainittakoon esimerkiksi vuoden 1989 pronssia Duisburgin universiadeissa, vuoden 1991 kulta Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa. Maailmanmestaruuden Essayah voitti Stuttgartin kisoissa 1993. Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994. Essayah on toiminut puolueensa puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Hän on yksi kuudesta suomalaisesta poliitikosta, joka on ollut mukana niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ehdokkaana presidentinvaaleissa.

Hjallis Harkimolla on kevään eduskuntavaaleissa kova tavoite

Moni julkisuudesta tuttu henkilö suuntaa viimeistään oman uran lässähdettyä kohti politiikan kenttiä. Näin on tehnyt myös Hjallis Harkimo, jonka “oikea” ura ei sinällään ole lässähtänyt, vaan laajentunut. Eipä silti varmaankaan tullut isona yllätyksenä Harkimon ilmoitus asettua ehdolle eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Parhaiten Harkimo kuitenkin tunnetaan jääkiekkoseura Jokereiden pääomistajana ja hallituksen puheenjohtajana, Helsinki-hallin (silloinen Hartwall-areena) rakennuttajana ja urheilumanagerina. Yhdessä Sauli Niinistön kanssa, Harkimo perusti vuonna 2007 Tukikummit-säätiön. Niinistö on toiminut säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Harkimo hallituksen varapuheenjohtajana.

Eduskuntaan hänet valittiin Kokoomuksen edustajana, josta hän erosi vuonna 2018. Yhdessä kuuden muun henkilön kanssa Harkimo perusti poliittisen liikkeen ja nykyisen puolueen Liike Nyt toimien sen puheenjohtajana. Hänet valittiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa toiselle kaudelle Liike Nytin ainoana edustajana.

– Jos hallitukseen valitaan taas kokoomus ja demarit, niin tässä maassa ei muutu mikään. Tämähän jatkuu samalla lailla, on Harkimo todennut.