Keskustelu Tytyrin Elämyskaivoksen ympärillä on käynyt kuumana jälleen viime viikkojen aikana. Valtuutettu Pirjo-Leena Forsström teki sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen, johon vasemmistoliiton, keskustan, Meidän Lohjan ja Haloon Lohjan valtuustoryhmät yhtyivät. Hän esitti mm., että valtuusto joko hyväksyy tai hylkää kaivosmuseon toiminnan hyväksyen sen, että Lohjan kaupunki mahdollisesti joutuu maksamaan kaivosmuseon pakolliset menot vuotuisesta alijäämästä huolimatta, sekä että nykymuotoista elämyskaivostoimintaa ei jatketa ennen kuin menot kattava rahoitus on varmistettu.

Asian käsittelyn aikana vetovoimalautakunnassa myös sosiaalidemokraattien valtuutettu Taina Lackman esitti sosiaalidemokraattien Teija Ristaniemen kannattamana äänestyksen voittaneen esityksensä, että keskustelu elämyskaivoksesta ja sen yhtiöittämisestä ja siihen liittyvä selvitystoiminta ja konsulttiselvitysten tekeminen lopetetaan.

Erinäisen edes takaisin seilaamisen jälkeen nyt ollaan siinä pisteessä, että Lohjan kaupunginhallitus käytti asiassa otto-oikeutta. Sitä esitti perussuomalaisten valtuutettu Kari Turunen, vihreiden Urpo Uotila ja vasemmistoliiton Toni Hägg kannattivat. Esitys voitti ja asia palasi vetovoimalautakunnassa esitetyn pohjaesityksen muotoon. Siinä esitetään, että selvitys Tytyrin Elämyskaivoksen toiminnan realistisesta suunnittelusta ja toimintaan perustuvasta budjetoinnista merkitään vuoden 2020 talousarviossa tiedoksi, elämyskaivoksen talousarvio vuodelle 2020 päätetään valtuuston talousarviokäsittelyssä marraskuussa 2019 ja aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.11. valtuuston talousarviokäsittelyn ajankohta muuttui vielä marraskuusta syksyksi 2019.

Tytyrin Elämyskaivoksen kulut

Forsström perustelee aloitettaan sillä, että vaikka Tytyrin kaivosmuseo on toiminut 30 vuotta ja kaivosmuseo on perusteltua olla olemassa kaivoskaupungissa, kaivosmuseon ylläpito ei kuulu laissa määrättyihin kaupungin pakollisiin tehtäviin.

–Vuoden 2018 tilinpäätöksessä elämyskaivos tuotti tappiota -144 810 €. Onko meillä tässä taloustilanteessa varaa laittaa rahaa elämyskaivokseen vai laittaisimmeko rahat esimerkiksi lapsiin ja vanhuksiin, Forsström kysyy.

Tytyrin Elämyskaivoksen alueen maanvuokra on kaupungin ja Nordkalkin välisen sopimuksen mukaan 21 600€ vuodessa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, ja tänä vuonna summa on 22 130,69€. Sopimus on alimaanvuokrasopimus ja kaupunki maksaa vuokran Nordkalkille. Varsinainen vuokrasopimus on Lohjan seurakunnan ja Nordkalkin välinen. Lisäksi elämyskaivoksen vierailijarakennuksen leasing-hinta on 56 201,44 €/vuosi (vuokra-aika 5 vuotta) ja hissivuokra Koneelle 5 800 €/kk eli 69 600 euroa/v.

–Seurakunta vuokraa maata Nordkalkille hintaan 1€/neliömetri ja Nordkalk edelleen kaupungille 4€/neliömetri. Miksemme vuokraa maata suoraan seurakunnalta, kummastelee Forsström.

Hän kritisoi kaupungin ja Nordkalkin välistä vuokrasopimusta myös siitä, että se on tehty vuoteen 2064 saakka.

–Jos sopimusta ei saada rikottua, Lohja joutuu maksamaan maavuokraa sinne asti. Sopimuksissa sanotaan myös, että jos perustetaan yhtiö, Lohjan pitää olla aina vähintään 50% osakkuus, joten kätemme ovat sidotut, emmekä pääse kaivosmuseosta eroon, Forsström sanoo.

Moni on sitä mieltä, että kaivoskaupungissa on hyvä olla kaivosmuseo, mutta elämyskaivos hiertää joidenkin mieltä.

Kaivosmuseo vai elämyskaivos?

Tulkinnat siitä, mitä kaivosmuseoasiasta on aiemmin päätetty, eroavat toisistaan.

–Valtuustossa on päätetty, että Tytyrin Elämyskaivos Oy:tä ei perusteta, mutta sellaista ei ole päätetty, ettei elämyskaivosta saisi tehdä. Kyllä tässä on ollut poliittinen tahtotila mukana ja asiat on hyväksytetty poliittisessa päätöksenteossa. Mitään ei ole tehty päätöksiä vastaan, painottaa Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala.

–Valtuusto päätti joulukuussa 2014 viiden äänestyksen jälkeen, että meillä on kaivosmuseo, jonka toimintaa kehitetään ja muusta toiminnasta päätetään myöhemmin. Mukana oli esitys elämyskaivoksesta, että siihen pitäisi satsata miljoona ja harkita yhtiöittämistä. Useita konsulttiselvityksiä on tehty ja todettu, että elämyskaivoksessa on ideaa, mutta se ei tule toimimaan Lohjan voimin, sanoo puolestaan Forsström.

Forsström taustoittaa, että sekä hänen käsityksensä elämyskaivosta koskevan päätöksen puuttumisesta että kaupungin kannalta epäedullinen vuokrasopimus Nordkalkin kanssa johtivat siihen, että hän teki valtuustoaloitteensa.

–Halusin, että päätämme yhdessä tästä asiasta, koska vuokrarahat menevät joka tapauksessa, hän toteaa.

Vetävätkö elämykset vai museo väkeä Lohjalle?

Kaivosmuseota sinänsä ei siis vastusteta, mutta elämyskaivosta kyllä. Lackman totesi, että Lohja on historiallinen kaivospaikkakunta ja Lohjalla voi hyvin toimia kaivostoimintaan liittyvä museo kaivoksessa tai Lohjan Museon alueella. Mutta kiinnostaisiko kaivosmuseo enää kävijöitä, jos se sijaitsisi jossain muualla kuin kaivoksessa?

–En näe, että kaivosmuseota kannattaa olla ollenkaan, jos se ei ole kaivoksessa, koska kiinnostavuus syntyy juuri maan alle menemisestä. Kaivoksessa on tietty tuoksunsa, kosteutensa ja pimeytensä, jotka puhuttelevat kaikkia aisteja. Nyt ympäristö tarjoaa kokonaisvaltaisen elämyksen, mutta museossa kyse olisi vain näyttelystä, Ermala perustelee.

Hän myös toteaa, että vaikka kaivosmuseo ja historia ovat tärkeä osa elämyskaivosta, muodostuu kohteen vetovoima siitä, että se tarjoaa jotain monelle eri kohderyhmälle.

–Kun nuorilta kysytään, menisivätkö he elämyskaivokseen vai museoon, he valitsevat elämyskaivoksen, Ermala tiivistää.

Sisältöä elämyskaivoksessa riittää taideteoksista lapsille suunnattuun aarteen etsintään ja teatterillisista kaivoskierroksista geologiseen näyttelyyn, mutta Forsström ei ole nykyiseen sisältöön tyytyväinen.

–Siellä pitäisi olla jotain oikeasti erityistä, kuten kiipeilyseinä, kanoottiretkiä kaivostunneleissa, kauhurata niin kuin huvipuistoissa tai uima-allas, kuten ulkomaiden kaivoksissa. Hassutkin asiat voisivat poikia jotain, hän visioi, mutta toteaa samaan hengenvetoon, ettei tällaisiin ratkaisuihin ole varaa.

Tytyrin Elämyskaivoksen sisältöön kuuluu mm. teatterillisia kaivoskierroksia lapsille sekä erilaisia valoteoksia.

Mitä Tytyrin Elämyskaivokselle kuuluu?

Ermala kokee tämän hetkisen tilanteen kaiken kaikkiaan sekavana ja turhauttavana.

–Emme tiedä, minkä päätöksen mukaan milloinkin pitäisi toimia, mutta pyrimme tuottamaan mielenkiintoista sisältöä elämyskaivokseen ja pitämään henkilökunnan hyvillä mielin, ettei tämä tilanne näkyisi asiakkaille.

Hän korostaa selkeyden merkitystä jatkuvuuden kannalta.

–Etenkin ulkomaanmarkkinointi vaatii pitkäjänteisyyttä. Ei siitä tule mitään, jos emme tiedä, onko elämyskaivos pystyssä vielä ensi vuonna. Yhteistyökumppaneita on vaikea saada sitoutumaan elämyskaivoksen kehittämiseen tällaisessa tilanteessa.

Ermala muistuttaa myös, että elämyskaivos oli mukana perusteluissa, joilla asuntomessuja haettiin Lohjalle.

Toiminnan vaakalaudalla keinumista lukuun ottamatta elämyskaivoksessa näyttää tällä hetkellä hyvältä.

–Tämän vuoden kävijämäärä on nousemassa yli tavoitteemme, joka oli 15 000. Ensi vuodelle on jo esimerkiksi alustava varaus useamman tuhannen hengen tilaisuudesta, Ermala iloitsee.

Nordkalkista kommentoidaan, että elämyskaivos on sille mieluisa naapuri.

–Se on ainutlaatuinen vierailukohde, jossa on muiden elämysten ohella mahdollista tutustua geologiaan, kalkkikiveen ja kaivosteollisuuteen. Suhtaudumme yhteistyöhön hyvin myönteisesti.

Nordkalkissa on juuri käyty yt-neuvottelut, mutta ne eivät vaikuta mitenkään Tytyrin Elämyskaivoksen toimintaan, josta vastaa Lohjan kaupunki.

Elämyskaivoksen merkitys Lohjalle

Ermala painottaa, että matkailun kannalta ajateltuna juuri Tytyrin Elämyskaivos on se syy, miksi Lohjalle tullaan ympäri Suomea ja maailmaa. Tänä vuonna kävijöitä on ollut 18 eri maasta pelkästään yleisökierroksilla. Sen lisäksi ovat vielä etukäteen varatut ryhmät.

–Elämyskaivos on ympärivuotinen kohde, mikä on iso etu. Lisäksi se on ainutlaatuinen. Maan alle pääseminen on monelle kokonaisvaltainen elämys. Ulkomaalaisia kiinnostavat esimerkiksi valokuvaukselliset kohteet, paikallisia taas etenkin paikallinen kaivoshistoria. Vaihtuvat valoteokset sopivat sisällöllisesti älyttömän hyvin kaivokseen ja tuovat aina jotain uutta, mitä paikallinenkin voi lähteä katsomaan. Monelle mieleenpainuvin juttu on kierroksen päättävä valo- ja musiikkishow.

Hän kysyy, mikä kohde vetäisi kävijöitä Lohjalle, jos elämyskaivosta ei olisi. Entä, mikä olisi Lohjan imagotekijä, josta paikkakunta tiedetään? Lohjan taloustilanne toki on mikä on, mutta Ermala muistuttaa, että kyse ei ole vain elämyskaivoksesta.

–Lipun hinta on yksi asia, mutta kaivoskävijät käyttävät rahaa myös muualla Lohjalla. Siitä tulee helposti kasaan tuo reilu 144 000€, jonka elämyskaivos tuottaa tappiota. Elämyskaivos hyödyttää Lohjan muuta palvelutarjontaa, kuten ravintoloita ja kahviloita. Se taas tarjoaa paremmat palvelut myös paikallisille, Ermala avaa.

–Sitä paitsi, mikä museo tuottaa enemmän tuloja kuin kuluja? Tämä on lähtökohta, hän vertaa.

–Elämyskaivos itsessään tuottaa pienen tappion, mutta tuottaa suuren vetovoiman koko Lohjalle, Ermala summaa.

–Täällä on ollut kaivosmuseo 30 vuotta. Meillä on tässä valmis kohde, johon on satsattu. Elämyskaivos aloitti vuonna 2017, joten alussa rahaa on mennyt esimerkiksi palo-oviin ja muihin turvallisuusseikkoihin. Olisi silkkaa hulluutta lopettaa tässä vaiheessa vetovoimainen kohde, joka maksaa itsensä takaisin lähes kokonaan. Lohjan ulkopuoliset matkailutahot eivät ymmärrä, miksi edes käymme tästä asiasta tällaista kädenvääntöä, Ermala tiivistää.

SMS

Kommentoi kirjoitusta