Länsi-Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä alueen kansanedustajat kokoontuivat 13.5. Vihdissä. Tapaamisessa laadittiin alueen tärkeimmät hallitusohjelmatavoitteet.

1.       Sote-palvelujen uudistamista tehdään asukkaiden tarpeet edellä ja kuntapohjaisesti

Länsi-Uudenmaan kymmenen kuntaa (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Lohja, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko) haluavat käynnistää osaltaan yhteisen valmistelun sote-palvelujen järjestämiseksi kuntapohjaisesti.

Tavoitteina ovat asukas- ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto, kustannusvaikuttavien palvelujen järjestäminen ja kustannuskehityksen pitkäjänteinen hallinta sekä palvelujen järjestäjä- ja tuotantorakenteen kehittäminen alueen kuntien tavoitteiden mukaisesti.

2.       Länsi-Uudenmaan liikenneyhteyksiä kehitetään

Raideinvestoinnit Tunnin junaan, Hanko–Hyvinkää -radan sähköistämiseen ja rantarataan ovat tärkeitä koko Suomelle. Länsi-Uudenmaan liikenneyhteyksien kehittäminen vaikuttaa etenkin teollisuuden vientiin ja yritysten sijoittumiseen, laajentaa työssäkäyntialueita ja mahdollistaa alueellisen kehittymisen. Tieinfran kehittäminen nähdään myös tärkeäksi, ja uusia rahoitusmalleja otetaan käyttöön liikenneinfran parantamisessa.

3.       Sähköveroa alennetaan

Suomi on maailman otollisimpia alueita uusia palvelinkeskusinvestointeja tai suuria teollisuuskeskittymiä ajatellen, mutta korkea sähkövero on aiheuttanut sen, että parhaillaan kaikki uudet investoinnit menevät muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi 5 MW:n ja sitä isommissa palvelinkeskuksissa Suomen sähkövero on 14-kertainen Ruotsiin verrattuna. Alle 5 MW:n palvelinkeskuksissa ero on 45-kertainen.

Palvelinkeskusten energiaverotusta alennetaan vähintään Ruotsin tasolle, jotta Suomesta tulee jälleen kiinnostava sijoituskohde tulevaisuuden alojen investoinneille.

4.       Sisäilmasta kärsivien rakennusten kirjanpidollisia käytäntöjä muutetaan

Useissa Suomen kunnissa kamppaillaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien kanssa. Purettavien rakennusten kohdalla kirjanpidon nykyinen alaskirjaussääntö voi heikentää merkittävästi kuntien taloutta.

Purkaessaan esimerkiksi homeisen koulurakennuksen kunta joutuu nykyisin tekemään kirjanpitoonsa alaskirjauksen eli toteamaan menettäneensä omaisuuttaan. Se heikentää tasetta. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi seuraavan neljän vuoden aikana, kunta voidaan määritellä kriisikunnaksi ja se voi joutua valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Jotta tältä vältyttäisiin, alaskirjausmenettelystä voitaisiin jatkossa poiketa, jos huonokuntoinen rakennus puretaan uuden tieltä.

5.       Koulutuksessa huomioidaan tulevaisuuden tarpeet

Esimerkiksi metalliteollisuudessa kärsitään jo työvoimapulasta, koska ammattilaisia ei löydy tarpeeksi. Riittävä koulutustarjonta ja uudenlaisten koulutustapojen tukeminen varmistaa, että osaajia löytyy myös tulevaisuuden tekemiseen. Osaajia on koulutettava tarpeeseen.

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat ja kuntajohtajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan alueen kuntien tulevaisuuden näkymistä. Vihdissä 13.5. järjestetyn tilaisuuden isäntänä toimi Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola. Länsi-Uudenmaan kansanedustajista paikalla olivat Johan Kvarnström (SDP) ja Riikka Slunga-Poutsalo (PS). Tilaisuuteen osallistuivat myös Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell, Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman, Karkkilan kaupunginjohtaja Tuija Telén, Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist sekä Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.