Mitä alueellamme on tapahtumassa sellaista, millä voi olla pidempiaikaisia vaikutuksia koko alueen talouteen, infrastruktuuriin ja sitä kautta myös alueen asukkaisiin?
Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila ja länteen mentäessä myös Inkoo, Raasepori ja Hanko ovat aluetta, joita ennen mediassa yhdisti Kehätie 5, josta ei enää puhuta oikeastaan koskaan, sekä rautatie, joka viimeiset vuosikymmenet on kuljettanut pääosin rahtia – mutta viimeaikaiset kokeilut ja halu kohti vihreämpää liikennettä voivat tuoda siihenkin muutoksia.
Vihreän tulevaisuuden hankkeet
Alueemme ei ole saanut pitkään aikaan mitään suurempaa uutta. On totta, että Lohjalle on rakennettu kauppakeskuksia ja Vihtiin Microsoftin datakeskus, mutta näitä suuremmat hankkeet ovat menneet muihin kaupunkeihin, mutta siitä huolimatta alueellamme ei olla lannistuttu. Hiilineutraalius on noussut viime vuosien aikana kaikkien alueen kuntien tavoitteisiin, ja ilmastotyö on kirjattu kuntien strategioihin. Ilmastotyön tavoitteena on päästövähennysten toteuttaminen taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ilmastotyöllä pyritään ilmastonmuutoksen hillintään ja sen seurauksiin sopeutumiseen samalla vahvistaen kunnan taloutta ja kuntalaisten hyvinvointia.
Tähän tavoitteeseen liittyviä hankkeita voisivat olla mm. Inkoon mahdollinen vihreän teräksen tehdas, sekä Vihdin ja Lohjan henkilöliikenteeseen rautatien osalta liittävä Turku-Helsinki rautatie. Molemmat näistä hankkeista ovat miljardiluokan hankkeita, jotka toteutuessaan tietäisivät työpaikkoja. Ne tietäisivät myös paljon muutoksia paikalliseen infrastruktuuriin – esimerkiksi Lohjalle ja Vihtiin se tarkoittaisi uusia juna-asemia, Lohjalle uuden asuinalueen ja Inkooseen melkoisen myllerryksen koko kunnan olemassaoloon. Eikä Inkoon mahdollisen terästehtaan vaikutukset jäisi vain Inkooseen, vaan vaikutukset olisivat varmoja myös kaikille naapurikunnille, sen luokan rakentamisesta olisi Inkoossa kyse.
Hankkeen arvioidaan luovan noin 1 200 suoraa työpaikkaa sen toimintavaiheessa ja lisäksi 2 000–3 000 välillistä työpaikkaa eri sektoreille. Rakennusvaiheen, jonka arvioidaan kestävän noin kolme vuotta (2024–2028), aikana työmaalla tarvitaan keskimäärin 2 000 rakennusalan ammattilaista. Tämä vastaa yli 9 000 henkilötyövuotta Länsi-Uudellamaalla ja noin 16 200 henkilötyövuotta koko Suomessa. Lopullisen investointipäätöksen odotetaan tapahtuvan vuonna 2025, edellyttäen tarvittavien lupien ja sopimusten saamista.
Rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin kolme vuotta, vuosien 2024 ja 2028 välisenä aikana, mikäli luvitus ja kaavoitus etenevät suunnitellusti.
Tuotannon käyttöönoton on suunniteltu alkavan vuonna 2027, ja integroidun arvoketjun täyden kapasiteetin saavuttamisen odotetaan tapahtuvan vuosina 2028–2030. Tehtaan tavoitteena on olla täydessä tuotannossa 2020-luvun loppuun mennessä.
Entä alueelle tulleet ja tulossa olevat datakeskukset?
Näiden on nyt viime aikoina kerrottu tuovan tullessaan Suomeen energiakriisin, aivan kuten on jo nyt käynyt Irlannissa. Emme ole unohtaneet talvisia sähköongelmia – datakeskukset tuovat ratkaisun alati lisääntyvän tietomäärän varastointiin ja käyttöön, mutta entä sähkönkäyttö? Sille ei Suomessa ole tehty tarpeeksi vahvoja ratkaisua, joilla energiaa tuotettaisiin Suomessa nykyistä enemmän.
Onko ratkaisu Hangon tapaan tuulivoimassa – aurinkovoimalat eivät Suomen olosuhteissa tarjoa suurempaa ratkaisua, mutta on apuna omalta osaltaan tasaamassa sähköntuotantoa myös Lohjalla.
Tällä hetkellä esimerkiksi Carunan kyselyiden perusteella suomalaiset olisivat (61 %) kiinnostuneita saamaan lisävarmuutta energian saatavuuteen ydin- ja vesivoiman avulla, joilla Suomen huoltovarmuus saataisiin paremmalle tasolle. Kolmasosa Carunan kyselyyn vastanneista ei osaa sanoa omaa kantaansa.
Mitä alueemme oikeastaan haluaa?
Lohja – koska elämästä kuuluu nauttia, Aktiivisten ihmisten Vihti – lähellä luontoa ja kaupunkia, Karkkila – rautainen kotikaupunki, Kirkkonummi – aallonharjalla 700 vuotta.
Näillä lauseilla alueen kunnat markkinoivat itseään, mutta millaisella menestyksellä? Esimerkiksi Lohja on ollut muuttotappio kunta jo vuosia ja monet Lohjalle suunnitellut hankkeet ovat kariutuneet erilaisista syistä. Osa Lohjan päättäjistä varmasti toivookin uuden radan varmistumista piakkoin, jolloin Lohjan markkinointi voidaan muuttaa sisältämään uuden radanvarsialueen eli Lohjansolmun markkinointi – radan rakentaminen ”vaatii” yli kymmenen tuhatta uutta lohjalaista (Väylä).
Kymmenien vuosien odotus: henkilöliikenne junalla
Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Lohjan tulevaan juna-asemaan. Lempolaan sijoittuvan juna-aseman ympäristöön on suunniteltu tiivisti rakennettu kaupunginosa, jota ympäröi kehämäisesti Lehmijärvi-Pullin maaseutualue. Monipuoliset junayhteydet mahdollistaisivat asemanseudun kehittämisen. Kauko- ja lähiliikenteen raideliikenneyhteydet lisäävät Lohjan vetovoimaa työpaikka- ja asuinkuntana.
Meistä tuli osa Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialuetta – mikä muuttui?
Suomeen synnytettiin uusi hallinnollinen taso kuntien, läänien ja valtiollisen tason lisäksi: hyvinvointialueet. Nämä uudet hyvinvointialueet toivat Suomeen 21 uutta hallinnollista aluetta, joiden tehtävänä on edistää hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja omilla palveluillaan. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.
Tämä muutos on tuonut uusia taloudellisia haasteita myös oman alueemme kunnille, joista olemme saaneet kaikki lukea eri medioista.
Ps. Lunna apuna myös kesällä – mobiilisti
Oman alueemme verkkopalvelut eli Lunna otettiin käyttöön 9.4. Reilun kuukauden aikana palveluun on rekisteröitynyt jo noin 46 000 länsiuusimaalaista, ja määrä kasvaa päivittäin. Kesällä liikutaan ja lomaillaan – ja Lunna kulkee mukana. Asioita voi hoitaa mobiilisti tai tietokoneella myös mökillä, matkoilla tai kotisohvalla. Lunna palvelee myös vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita, jotka oleskelevat tilapäisesti Länsi-Uudellamaalla.
Osa hyvinvointialueen toimipisteistä toimii kesällä supistetuin aukioloajoin. Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuilta luvn.fi. Lunna toimii kesällä samaan tapaan kuin muulloinkin: chat on auki arkipäivisin klo 8–16 ja kiireettömän viestin voi lähettää joka päivä kellon ympäri.
KO
