Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uusi seurakunta aloitti toimintansa Lohjalla maaliskuussa. Uuden seurakunnan johtajana toimii lohjalainen Pentti Nuutinen ja neuvonantajina toimivat Paul Gerrits ja Steven Stewart, jotka asuvat perheineen Lohjalla. Kyseessä on Suomen 31. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon seurakunta. Maailmanlaajuisesti seurakuntia on yhteensä 30 506 ja kirkon jäsenmäärä on reilu 16 miljoonaa, joista yli puolet asuu Yhdysvaltojen ulkopuolella. Tuore seurakunta kokoontui ensimmäiseen omaan jumalanpalvelukseensa 10.3. Lohjan musiikkiopiston tiloissa, joissa seurakunta toimii toistaiseksi. Oma tila on etsinnässä.

–On hienoa ja olemme hyvin kiitollisia, että voimme toimia musiikkiopiston tiloissa, kunnes löydämme Lohjan keskustan tuntumasta oman tilan. Tarvitsemme aika ison tilan, jossa on sekä sali että luokkatiloja, Nuutinen kertoo.

Kun omat tilat löytyvät, seurakunnan toiminta monipuolistuu.

–Meillä on musikaalista väkeä, joten osa toiminnastamme tulee olemaan musiikkipainotteista, Nuutinen sanoo.

Lohjan seurakunnan perustaminen helpottaa sen monien jäsenten arkea, sillä aikaisemmin jumalanpalvelukseen matkustettiin viikoittain Espooseen asti.

–Kynnys tulla kokouksiin madaltuu, kun osallistuminen on helpompaa, Nuutinen sanoo.

Hän on itse syntyjään lohjalainen, mutta ehti välillä asua mm. Moskovassa ja Göteborgissa. Kun hän palasi Lohjalle, seurakuntalaisia oli täällä vasta vähän, mutta ajan myötä väkeä on tullut lisää ja nyt heitä on tarpeeksi omaa seurakuntaa varten. Jäseniä on noin 100 ja heistä 70 osallistuu aktiivisesti seurakunnan toimintaan.

–Espoon tilat alkoivat jo käydä ahtaiksi, joten tässä oli luonnollinen kohta irrottautua omaksi seurakunnaksi, Nuutinen toteaa.

Kaikki seurakunnan jäsenet eivät ole lohjalaisia, vaan osa tulee kauempaakin, kuten Tammisaaresta ja Karkkilasta, joten uuden seurakunnan perustaminen helpottaa heidänkin arkeaan. Etenkin iäkkäämmät seurakuntalaiset ja lapsiperheet ovat olleet tyytyväisiä Lohjan seurakunnan perustamiseen, mutta nuoria harmittaa hieman kaverien jääminen Espooseen.

–Lapsia ja nuoria on toistakymmentä. Järjestämme heille toimintaa, jossa vanhoja kavereita voi tavata. Espoosta on jo käyty esimerkiksi keilaamassa Lohjalla, Nuutinen kertoo.

Lähetystyöhön maailmalle

Lähetystyön tekeminen kuuluu monen nuoren kirkon jäsenen elämään. Naisilla lähetystyöhön menee puolitoista vuotta ja miehillä kaksi vuotta. Pentti Nuutisen poika Benjamin Nuutinen on parhaillaan Utahissa lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa, jossa hän opiskelee venäjänkieltä sekä lähetyssaarnaajien toimintatapoja. Toukokuussa Benjamin Nuutinen suuntaa Ukrainan ja Moldovan lähetyskentälle.

–Olen lähdössä hyvillä mielin. Kun oli 16-vuotias, ajattelin, että kaksi vuotta on ihan mahdoton aika, mutta muiden kanssa keskusteltuani ajattelen nyt, että lähetystyössä tekee paljon myös itsensä ja elämänsä eteen, kun oppii kieliä ja saa kokemusta työelämää varten, Benjamin Nuutinen kertoo.

Hän uskoo, että matka sisältää paljon muutakin kuin lähetystyötä.

–Kerron uskonnosta, mutta koska Ukrainassa on kriisi, uskon että siellä tarvitaan myös paljon humanitaarista apua. Uskon, että voin auttaa jonkin paikallisen järjestön kautta.

Moni nuori kerää rahat matkaa varten itse. Nuutinen kerrytti matkakassaa koulunkäyntiohjaajana. Lisäksi hän opiskeli aikuislukiossa venäjää matkaa varten. Kun Benjamin Nuutinen palaa Ukrainasta hän aikoo ryhtyä ”siivoojaksi”.

–Rakastan luontoa ja roskat ärsyttävät minua. Olen kuullut kehitysmaissa olevista pienistä kylistä, joissa esimerkiksi joki on pahasti roskaantunut. Haluan työskennellä sellaisten kohteiden puhdistamisen ja toimivan kierrätysjärjestelmän luomisen eteen.

Sisaret Kristensen ja Gedris sekä Benjamin ja Pentti Nuutinen.

Maailmalta Suomeen

Lähetystyötä tehdään myös Suomessa. Sisaret Krintensen ja Gedris ovat tulleet Yhdysvalloista Suomeen. He ovat kiertäneet eri puolilla Suomea, mutta ovat nyt Lohjalla.

–On kiva tutustua ihmisiin, sanoo sisar Gedris.

–Luulin, että menisin Afrikkaan tai Amerikkaan, mutta tulinkin Suomeen. Lohja on suloinen paikka. Se muistuttaa vähän kotikaupunkiani, kuvaa sisar Kristensen.

Kumpikin on oppinut noin vuodessa puhumaan suomea hämmästyttävän hyvin ja he kertovatkin sujuvasti suomeksi kokemuksistaan Suomessa. Esimerkiksi suomalainen suklaa on tehnyt vaikutuksen kumpaankin.

–En voi syödä enää amerikkalaista suklaata, kun menen kotiin, sisar Gedris naurahtaa.

Sisar Kristensen pitää suomalaisista marjoista ja rauhallisuudesta. Esimerkiksi pyhäinpäivää vietetään täällä rauhallisissa merkeissä, mutta hän arvelee, ettei vastaava onnistuisi Yhdysvalloissa. Sisar Gedris puolestaan pitää mm. luonnosta ja ihmisten rehellisyydestä.

–Kaulaliinani katosi, mutta löysin sen, koska joku oli nostanut sen puuhun. Se osoitti minulle ihmisten rehellisyyttä. Amerikassa huiville olisi voinut mennä jonkun omaan käyttöön.

Sisar Kristensen kertoo toisen tapauksen.

–Suomalaiset haluavat auttaa. Eksyimme kerran ja kysyimme ohikulkijalta, mihin meidän pitäisi mennä. Hän katsoi paikan kännykästään ja vielä vei meidät sinne.

Iloa löytyy vuodenajoistakin.

–Suomen kesä on hyvä, mutta lumiukkoa tuli ikävä, kun se suli pois, sisar Kristensen naurahtaa.

Uskonto osana elämää

Entä, mitä usko merkitsee heille?

–Pohdimme sitä, mikä on elämän tarkoitus, mistä olemme tulleet ja mihin menemme, sanoo Pentti Nuutinen.

Sisar Kristensen kokee, että usko tuo iloa hänen elämäänsä.

–Se tuo paljon iloa, etten ole täällä yksin, vaan minulla on perhe, ystävät ja Jumala.

–Saamme iloa maan päällä, kun ymmärrämme tarkoituksemme. Silloin on helpompi löytää iloa pienistäkin asioista ja kehittyä, sanoo sisar Gedris.

Benjamin Nuutinen korostaa vapaaehtoisuutta.

–Uskonto vaikuttaa elämänvalintoihini. En esimerkiksi käytä päihteitä. Haluan tehdä hyvää, palvella muita ja kehittyä. Minulla on vapaatahto valita, elänkö uskontoon kuuluvien säätöjen mukaan vai en.

SMS

Kommentoi kirjoitusta