Lohjan kaupungin eri toimialoilla ja yksiköissä on listattu viime syksyn aikana säästötoimenpiteitä, joiden avulla kaupungin taloutta voitaisiin kohentaa. Kaupunginjohtaja Mika Sivula painottaa, että vaikka listoilta löytyy hurjankin kuuloisia ehdotuksia, kaikkia ei suinkaan toteuteta, vaan kyse on siitä, että kaikki mahdolliset säästökohteet on haluttu kaivaa esille vertailtaviksi.

–Ajatuksena oli kerätä kattavasti eri säästämistapoja, joista päättäjät pääsevät valitsemaan. Listoilla on satoja eri ehdotuksia laidasta laitaan. Mukana on rajujakin ehdotuksia, koska tarkoituksen oli ottaa mukaan kaikki, mistä periaatteessa voidaan säästää. Eri asia on kannattaako, Sivula selventää.

Listoilta löytyy keinoja toimintojen tehostamisesta palvelujen lakkauttamiseen. Vertailulla halutaan herättää myös arvokeskustelua siitä, mihin rahat todella halutaan käyttää. Kun säästötoimenpiteissä on vierekkäin huono ja vielä huonompi vaihtoehto, päättäminen on helpompaa. Vertailulla halutaankin auttaa päättäjiä näkemään kokonaisuus, jotta he saavat perusteet vaikeillekin päätöksille. Jotain kun on pakko tehdä.

–Viime vuosi oli katastrofaalisen huono ja se syö kertyneet ylijäämät. Nykyistä palvelurakennetta ei pystytä ylläpitämään nykyisellä veroprosentilla, Sivula tiivistää.

Vaihtoehdoissa ovat tulojen lisääminen ja menojen vähentäminen. Veroprosenttia voidaan nostaa, muokata tulopohjaa mm. maksuja nostamalla, tarkastella investointien tarpeellisuutta sekä säästää kaupungin menoissa. Talousjohtaja Henri Partanen muistuttaa, että kulujen hillintä on tärkein keino, sillä pelkällä veroprosentin nostolla ei saada pitkäaikaista iloa.

Miten tähän tilanteeseen on päädytty?

Talousongelmien siemenet on kylvetty Lohjan historiaan jo kauan sitten. Lisäksi viime vuosina on tapahtunut muutoksia, jotka ovat nyt johtaneet talouden kariutumiseen. Sivula toteaa, että Lohja on tullut pitkän tien kuntaliitosten kautta. Kunnan ja kaupungin liitoksesta on vasta reilu 20 vuotta. Sitten Lohjaan liittyivät myös Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula.

–Palvelurakenteemme on tämän historian seurausta. Kustannustasomme on kallis moniin muihin kuntiin verrattuna ja nyt talous on kriisiytymässä, Sivula tiivistää.

Ongelmien takaa löytyy kolme isoa syytä.

–Taloutemme on perinteisesti ollut liian raskas ja käyttötalouden kustannukset ovat olleet kalliit. Siksi investointeja on tehty vaatimattomasti ja investointivaje on pakkautunut ongelmaksi nyt, kun kiinteistöt ovat siinä kunnossa, että kouluinvestointeihin tarvittaisiin yhtäkkiä 100 miljoonaa. Samalla myös sote-kustannukset jatkavat nousuaan. On valtakunnallinen ilmiö, että ikääntyneiden palvelutarve kasvaa, Sivula avaa.

Lohjalla monien peruspalvelujen tuottaminen on kalliimpaa kuin useissa muissa kunnissa ja juuri ne ovat niitä palveluja, jotka haukkaavat muutenkin ison osan kuntien varoista. Kalliita Lohjalle ovat esimerkki erikoissairaanhoito, suunhoito, lastensuojelu, perusopetus ja ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito. Elinkeinoelämän edistämiseen, joukkoliikenteeseen, liikenneväyliin ja yhdyskuntasuunnitteluun sen sijaan ei ole panostettu niin paljon kuin monissa muissa kunnissa. (Kuntien palvelujen kustannuksia voi vertailla mm. kuntaliitto.fi-sivulla.)

Samaan aikaan muiden haasteiden kanssa myös valtionosuuskompensaatiot loppuivat. Valtio maksaa kunnille valtionosuuskompensaatiota viisi vuotta kuntaliitoksen jälkeen. Ajatellaan, että siinä ajassa kunta on saanut järjestettyä palveluverkkonsa ajan tasalle.

–Voidaan kysyä, onko Lohjalla onnistuttu tässä, Sivula pohtii.

Hän sanoo, että kuntaliitosten jälkeen on aina tietty aika, kun ihmiset puolustavat omia kyliään, eikä koko kuntaa vielä tunneta yhteneväksi kokonaisuudeksi. Asioita kannattaisi kuitenkin miettiä kokonaisuuden kannalta järkevästi ja unohtaa vanhat rajat.

–Jos palveluverkko rakennettaisiin puhtaalta pöydältä, se olisi ihan erilainen, hän toteaa.

Yksi esimerkki ovat pienet kyläkoulut, jotka nousevat keskusteluun yhä uudelleen.

–Perusopetus on meillä kallista, joten siihen on syy, että kouluverkko nousee esille yhä uudelleen. Jos oppilaat näyttävät loppuvan, voidaanko koulua sulkea silloinkaan? Osa päättäjistä tuntuu olevan sitä mieltä, että ei, Sivula toteaa.

Listauksella keinot vertailuun

Listauksessa hyvää on se, että kaupungin henkilöstö on saatu hyvin mukaan pohtimaan tasapainotustoimia ja niitä on nyt mahdollisuus priorisoida. Ehdotusten laaja kirjo myös kuvaa hyvin, mistä kaikista osasista talous rakentuu. Listauksella on heikkoutensakin. Kun ehdotuksia on paljon, yksittäisen ehdotuksen vaikutusten analysointi jää kevyeksi. Myös eri ehdotusten yhteisvaikutukset ovat osin ennakoimattomiat. Lisäksi riskinä on, että keskustelussa takerrutaan liikaa pieniin yksityiskohtiin.

–Olisi tärkeää käydä keskustelua siitä, mihin rahaa halutaan käyttää. Nyt halutaan panostaa kaikkeen, mutta pitäisi miettiä tarkemmin, mihin rahat kohdistetaan. Olemme tottuneet tiettyyn palvelutasoon. Vaikka tiedämme, että siihen ei ole varaa, niin sitten kerätään adresseja ja tehdään pieni mielenosoitus kaupungintalolle, kun huomataan, että jokin itselle tärkeä palvelu on uhattuna. Sitten valtuusto päättää, että ei lakkautetakaan juuri tätä palvelua, Sivula kuvailee.

Hän kertoo, että Tampereella on haettu tasapainoa talouteen vastaavanlaisen listauksen avulla.

–Tampereen verkkosivuilta näkee, mitä toimenpiteitä tehtiin ja mitä ei tehty. Ihmiset näkemät, mitkä vaihtoehdot olivat. Päätökset voivat olla ikäviä, mutta vaihtoehdot vielä huonompia.

Valtuusto päättää lopulta talouden tasapainotustoimista

Kaupungin työntekijät saivat itse ehdottaa säästötoimia, joita he näkevät omassa työssään. Yhteensä ehdotuksia tuli noin tuhat. Kun ne koottiin yhteen ja jäsenneltiin mm. päällekkäisyyksien poistamiseksi, jäljelle jäi vielä 300 – 400 ehdotusta, joiden pohjalta tehtiin listat.

–Lautakunnissa ei vielä karsita mitään palveluja, vaan ne arvioivat omat listansa ja täsmentävät ja priorisoivat ehdotuksia sekä miettivät, onko vielä muita mahdollisia säästökohteita. Ehdotukset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja annetaan lausunto kaupunginhallitukselle. Hallitus käy lausunnot läpi ja valitsee, kuinka paljon tasapainotetaan vai tehdäänkö vain veronkorotus. Lopputuloksena on tasapainotusesitys, jonka toteuttamisesta valtuusto päättää, Sivula avaa prosessia.

Tällä hetkellä listat ovat lautakuntien käsittelyssä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensi kuussa ja valtuuston päätettävänä se on kevään aikana, aikaisintaan maaliskuussa. Sen jälkeen seuraa toimenpiteiden toteutus, joka vie useamman vuoden. Kuluvan vuoden budjetti tullaan avaamaan ja tehdään määrärahamuutoksia. Taloussuunnittelulla valmistaudutaan myös tuleviin vuosiin.

SMS