Lohjan kaupungin vuoden 2019 talousarvion vuosikate muodostui paremmaksi kuin kertaakaan aiemmin yhdistyneen Lohjan aikana, mutta suuret investointitarpeet pakottavat silti säästötoimiin.

Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli viime viikon kokouksessaan ensi vuoden talousarviota sekä vuosien 2020 – 2021 taloussuunnitelmaa. Aihetta avasivat kokouksen jälkeen myös kaupunginjohtaja Mika Sivula ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen.

–Ensi vuoden talousarvio ei ole epätoivoinen yksittäisenä vuotena, vaan jopa melko tasapainoinen, vaikka se onkin kovan säästämisen tulosta. Sen sijaan kuluvan vuoden tilinpäätös näyttää muodostuvan voimakkaasti alijäämäiseksi, Sivula kertoo.

Verotulot eivät ole kehittyneet odotetusti.

–Verotulot pienenevät, kun niiden piti kasvaa. Se on yksi huono asia, joka johti vahvasti alijäämäiseen tulokseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen menojen kasvuvauhti oli entisen kaltainen. Siihen nähden 16 miljoonan vuosikate on yllättävän hyvä. Se on paras tulos yhdistyneen Lohjan ajalta. Nyt verotulot ovat kääntyneet kasvuun, kun yhä useammalla ihmisellä on töitä ja yrityksillä menee paremmin, Sivula avaa.

Hän kertoo, että käyttötalouspuolelta on haettu kiivaasti säästöjä, mikä on näkynyt kuntalaisille kipeinäkin päätöksinä. Palveluverkkoleikkauksia on luvassa jatkossakin.

–Edelleen suurin ongelma on se, että investoinnit ovat liian suuria käyttötalouteen nähden. Taloutta pitää tasapainottaa, mikä tulee näkymään leikkauksina tulevinakin vuosina, Sivula toteaa.

–Meillä on raskas käyttötalous, laaja palveluverkko ja paljon kiinteistöjä, joiden kunnostusta on laiminlyöty, kun raha on mennyt raskaiden palvelujen ylläpitoon. Siten on kertynyt korjausvelkaa, hän jatkaa.

Sivula muistuttaa, että talouteen vaikuttaa myös sellaisia asioita, joihin Lohja ei voi itse vaikuttaa.

–Valtionosuuskompensaatiot loppuivat, kun kuntaliitoksesta on kulunut viisi vuotta.

Valtuutetut kritisoivat etenkin budjettiprosessia ja talousarviokirjassa ilmenneitä virheitä.

 

Kouluhankkeet vievät kymmeniä miljoonia tulevina vuosina

Ensi vuoden investointitarve on noin 35 miljoonaa. Tuosta summasta kouluhankkeet vievät vajaan 20 miljoonaa. Muu summa koostuu esimerkiksi vuosittaisista vakiokuluista, kuten vesijohtoverkoston korjauksista. Arvion mukaan investointitarve nousee vuonna 2020 48 miljoonaan, kun kouluhakkeet ovat kalleimmillaan, ja laskee vuonna 2021 36 miljoonaan.

–Ensi vuonna investointeihin olisi käytettävissä 14 miljoonaa ilman velkaantumista. Noin kaksi kolmasosaa investointitarpeesta muodostuu kouluhankkeista, Sivula sanoo.

–Ei tämä haittaisi, jos kyseessä olisi muutaman vuoden rutistus, mutta korjausvelka ei lopu, jos kaikki rakennukset halutaan pitää, Räsänen lisää.

 

Talous tasapainoon

Toimenpiteitä talouden tasapainon saavuttamiseksi aletaan miettiä tarkemmin ensi keväänä. Tuolloin säästötoimenpiteet pyritään asettamaan oikeaan mittakaavaan.

–Listaamme kaikki asiat, joita on lain mukaan mahdollista sopeuttaa. Etsimme kaikki vaihtoehdot erilaisista palveluista. Joukossa voi olla rankkojakin ehdotuksia, mutta haluamme kaikki vaihtoehdot samaan pöytään, jotta kun päätöksiä tehdään, näkyvät myös ne vielä huonommat vaihtoehdot. Isot investoinnit ja soten kasvupaineet pakottavat arvokeskusteluun siitä, miten kaupungin rahoja käytetään, Sivula sanoo.

Tarkasteluun joutuvat mm. sote-palvelut. Esimerkiksi hammashoito on Lohjalla kalliimpaa kuin monessa muussa kunnassa. Hammashoidon keskittämistä Lohjan sairaalan yhteyteen mietitään, mutta esimerkiksi Oinolan hammashoitolan kohtalosta ei ole vielä päätetty. Myös jotkin ikäihmisten palveluyksiköt ovat Lohjan sisällä vuorokausihinnaltaan paljon kalliimpia kuin toiset.

–Lohjalla hammashoitoon pääsee kohtuullisen nopeasti. Monessa kunnassa asia on toisin. Lohja kuuluu ikääntyneiden hoidossa ja perusopetuksessa Suomen kalleimpiin kuntiin, mutta perusterveydenhuolto ja kotihoito taas ovat keskimääräistä edullisempia. Joukkoliikenteeseen Lohjalla käytetään häpeällisen vähän varoja, vaikka se olisi avainasemassa vetovoimaisuuden kannalta, Sivula avaa.

Jatkossa aiotaan panostaa mm. sote-puolella ennaltaehkäiseviin toimiin ja kotiin vietäviin palveluihin.

Kuntalaiselle tiukka taloustilanne näkyy leikkausten lisäksi myös esimerkiksi palvelumaksujen korotuksina. Veroprosenttien nostoakin voidaan pohtia.

Sivula ja Räsänen painottavat, että tasapainoon on päästävä, eivätkä varat riitä kaikkeen siihen, mihin rahaa toivottaisiin.

–Kaikkia hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa, vaan vaaditaan priorisointia. Onko esimerkiksi koulujen määrä vai opetuksen laatu tärkeämpää? Siitä pitää valita. Jos laatua lasketaan, teemme lapsille karhunpalveluksen. Kauniisti sanottuna valtion miehet tulevat auttamaan tasapainon saavuttamisessa, jos siihen ei muuten päästä, Räsänen toteaa.

Suomen kuntia vertaillessa Lohja sijoittuu nykyisen taloustilanteensa kanssa hieman keskivälin alapuolelle.

–Kriisikunnan kriteereihin on vielä matkaa, mutta kaukana ovat myös parhaat kunnat. Suunta on huono investointien ja velkaantumisen vuoksi. Siksi tarvitaan päätöksiä, joilla tuo suunta saadaan käännettyä, Sivula tiivistää.

 

Budjettiprosessi puhutti

Valtuutetut kritisoivat etenkin budjettiprosessia ja talousarviokirjassa ilmenneitä virheitä.

–Tänä vuonna törmättiin siihen, että hallinnosta on vähennetty väkeä, eikä talousarviokirjaa lukenut niin moni silmäpari kuin ennen, joten siinä oli paljon pieniä virheitä ja huonosti muotoiltuja lauseita. Kun luottamuksen ilmapiiri on muutenkin hieman hauras, ihmisillä voi herätä kysymys siitä, voiko isompiakin virheitä olla, jos on pieniäkin. Luottamushenkilöt ovat oikeassa siinä, että kirja pitää pystyä tekemään paremmin. Asiasta on käynnistetty vakava keskustelu ja prosessi käydään läpi, Sivula vakuuttaa.

SMS